Tampere3:n jatkuminen ilahduttaa

Julkaistu 23.12.2016 - 15:46
Kai Öistämö/ Kuva: Jonne Renvall
– Kannattaa olla ylpeä siitä, mitä Tampereella on saatu aikaan. Tämä on erittäin hyvä ja vetovoimainen koulutusympäristö, sanoo Tampereen yliopiston hallitusta johtanut Kai Öistämö. Kuva: Jonne Renvall

Hallituksen puheenjohtajuuden jättävä Kai Öistämö iloitsee siitä, että kaikki Tampereen korkeakoulut sitoutuivat yhteiseen hankkeeseen

Tampereen teknillisen yliopiston päätös jatkaa Tampere3-valmistelua oli paras mahdollinen uutinen Kai Öistämölle, joka jättää vuodenvaihteessa nelivuotisen pestinsä Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtajana.

– Tämä oli erittäin ratkaiseva päätös siitä, että asiat menevät nyt eteenpäin. Nyt hekin ottivat kantaa siihen, että tavoite on selkeä ja siihen pyritään. Tässä on nyt kaikkien kolmen korkeakoulun hallitusten sitoumukset siitä, että mennään eteenpäin, Öistämö iloitsee.

Tampereen yliopistojen yhdistäminen ei ollut asialistalla neljä vuotta sitten, kun Tampereen teknillisessä yliopistossa väitellyt Kai Öistämö aloitti Tampereen yliopiston hallituksessa.

Yhdistämisajatus kypsyi Kaija Hollin rehtorikaudella Tampere3-hankkeeksi, johon tuli mukaan myös Tampereen ammattikorkeakoulu. Hyvin alkanut yhteistyöhanke kariutui syksyllä, kun Tampereen teknillisen yliopiston TTY-säätiö keskeytti valmistelun. Päätös muuttui myönteiseksi vasta viikko ennen joulua.

Ongelmina säätiön vastuut
ja erilaiset tilannekuvat

Kai Öistämö sanoo olevansa ulkopuolinen siinä, ettei hän tiedä TTY-säätiön ratkaisujen taustoista. Hän nostaa esiin kuitenkin kaksi tärkeää asiaa. Toinen niistä on tekninen kysymys säätiön vastuista.

Runsaasti aikaa vaatii sen selvittäminen, millaisia vastuita säätiön hallituksen jäsenillä on vanhan säätiön omaisuudesta. Öistämö pitää tätä huolta todellisena ongelmana eikä vähättele sitä.

Toinen ongelma Tampere3:n tiellä on ollut eri osapuolten erilainen tilannekuva niistä vaihtoehdoista, mitä merkitsisi yhdessä jatkaminen ja mitä taas erilleen jääminen. Tätä tilannekuvaa päivitettiin opetus- ja kulttuuriministeriön palaverissa pari viikkoa sitten.

– Saimme yhteisen kuvan siitä, mikä on taloudellinen ympäristö kummassakin vaihtoehdossa. Ehkä ei ollut ihan yhteistä ymmärrystä tai samanlaista tilannekuvaa. Se johti erilaisiin johtopäätöksiin, Öistämö sanoo.

Öistämö pitää mielenkiintoisena sitä, että kaikki TTY:n taustatahot ovat kannattaneet voimakkaasti Tampere3-hanketta, mutta TTY:n omalla johdolla on ollut epäilyksiä.

Öistämö sanoo, että usein on helpompi lykätä päätöstä kuin tehdä se ripeästi. Tampere3-päätöksen lykkääminen ei vuodenvaihteen lähestyessä enää ollut mahdollista, kun rahoittaja eli valtio halusi tietää, mihin tamperelaiset yliopistot aikovat käyttää rahoituksensa vuoden alussa alkavana strategiaperiodina.

Yliopistolaki takaa
osallistumisoikeuden

Tampereen yliopistossa on vaadittu, että henkilökunta ja opiskelijat pääsevät vaikuttamaan päätöksentekoon myös tulevassa Tampere3-yliopistossa.

– Senhän määrittelee ensimmäisenä yliopistolaki, joka takaa yliopistoyhteisön osallistumisen riippumatta siitä, onko hallintomuoto julkisoikeudellinen kuten Tampereen yliopistossa tai säätiö kuten Hervannassa ja Aallossa. Yliopistolaki on aika selvä tämän osalta. Se rauhoittaa aika paljon mieliä, Öistämö vastaa epäilijöille.

Erot hallintomalliin tulevat siitä, että monijäsenisen yliopistokollegion tilalle voi tulla konsistori, jonka rooli ja osallistumismuoto ovat hieman erilaisia.

Uusi yliopisto
olisi vahvempi

Uuden yliopiston talous on iso kysymys, joka on ollut myös TTY-säätiön huolena, kun se on epäröinyt hankkeen jatkamista. Raamit taloudelle antaa se tosiasia, että yliopistojen resurssiympäristö niukkenee, kun vahvaa talouskasvua ei ole odotettavissa.

– Jos me saamme uuden yliopiston rakennettua, niin olisimme selkeästi vahvempia suomalaisten korkeakoulujen kentässä. Olisimme vahvempia kyvyssä tehdä tiedettä ja koulutusta yhdessä, Kai Öistämö sanoo.

Tampereen yliopistojen liittäminen yhteen heijastuisi Öistämön arvion mukaan sekä valtiolta tulevaan että yksityisiltä tulevaan rahoitukseen.

– Yliopistojen ei ole tarkoitus tehdä voittoa. Rahoitus on ainoastaan keino tehdä tiedettä ja tarjota hyvää koulutusta, mutta ei sitä pidä ylenkatsoa.

Suomalainen yliopistokenttä on Öistämön arvion mukaan jakautumassa koulutusyliopistoihin ja tiedeyliopistoihin.

– Niukkenevien resurssien ympäristössä me ajaudumme helposti siihen tilanteeseen, jossa pienemmät yliopistot ovat koulutuskeskeisiä ja tieteen tekeminen keskittyy pääkaupunkiseudulle. Tampere3 on iso mahdollisuus muuttaa tätä isoa trendiä, joka menee eteenpäin, jos ei tehdä mitään.

Tampere3:n puolesta puhuu myös globaalin kilpailun kasvu, kun kiinalaiset ja intialaiset yliopistot kasvavat resursseiltaan, tiedoiltaan ja taidoiltaan.

– Isompi ja vahvempi yksikkö antaa paremman pohjan kansainvälisesti kilpailukykyisen tieteen tekemiseksi.

Perusrahoitus
yhä huolenaiheena

Tampereen yliopiston perusrahoituksen jälkeenjääneisyys oli yksi huolenaiheista, jotka Kai Öistämö nosti esiin neljä vuotta sitten. Huoli ei ole poistunut.

Öistämö epäilee aluepolitiikkaa syyksi siihen, että Tampereen yliopiston perusrahoitus on jäänyt noin 80–90 prosenttiin sille kuuluvasta rahoitusosuudesta. Tilanteen muuttaminen normaalia tietä on hidasta.

– Olemme koko ajan pikkasen ylisuoriuduttu erityisesti koulutuksen puolella. Olemme pikku hiljaa pystyneet sitä muuttamaan, mutta muutokset ovat hitaita. Se että päästäisiin status quo -tilanteeseen tekemällä asioita oikein hyvin, niin siihen menee 50–70 vuotta, Öistämö laskee.

Rakenteellista murrosta tarvitaan Öistämön mukaan sen korjaamiseksi, että Tampereelle saataisiin nykyiseen verrattuna paremmat resurssit.

Tekniikan mies
kuplan ulkopuolella

Kai Öistämö oli Nokian kehitysjohtajana työskentelevä tekniikan tohtori, kun hän tuli hallituksen puheenjohtajaksi monialayliopistoon, jolla on vahva yhteiskuntatieteellinen perinne.

– On ollut todella mielenkiintoista ja hyödyllistä mennä oman kuplan ulkopuolelle ja tavata ihmisiä, joilla on erilainen näkemys ja erilainen katsantokanta. Se avartaa ajattelua niin kauan, kun pitää oman mielen avoimena ja pystyy käymään keskustelua, Öistämö muotoilee.

Hän sanoo, että olisi aivan liian helppoa pysyä omassa ympäristössään ja kuunnella vain niiden ajatuksia, jotka ovat samaa mieltä.

– Kun tulee yritysmaailmasta yliopistoon, niin siinä on muutamia aika isoja ja erilaisia asioita. Käsitys siitä, miksi olemme täällä ja mitä me yritämme tehdä, on hyvin erilainen. Yritykset ovat suoraviivaisempia siinä, mikä niiden tarkoitus maan päällä on. Asioista päättäminen ja eteenpäin vieminen on paljon helpompaa.

Tuliko yliopiston erilainen keskustelukulttuuri yllätyksenä?

– Tuli varmastikin, mutta se on samalla ihan tervettä ihmiselle. Voi sanoa, että Tampere3-prosessissa on turhauttanut, että kaikki muut osapuolet eivät ole ymmärtäneet sitä selkeästi.

Avoin keskustelukulttuuri ja eri mieltä oleminen ei Öistämön mukaan tarkoita sitä, etteikö päästäisi yhteiseen johtopäätökseen, josta ollaan yhtä mieltä.

– Se vie asioita eteenpäin, että keskustellaan asiat kunnolla läpi. Samalla pitää muistaa, että jossakin vaiheessa on hyvä tehdä johtopäätös siitä keskustelusta, että se ei jäisi ihan avoimeksi.

Kannattaa olla
ylpeä Tampereesta

Tampere on Kai Öistämön mielestä Pohjois-Euroopan suurin ja elävin yliopistokaupunki.

– Kannattaa olla ylpeä siitä, mitä Tampereella on saatu aikaan. Me saamme tänne parhaat opiskelijat, sillä tänne on vaikea päästä. Tämä on erittäin hyvä ja vetovoimainen koulutusympäristö, Öistämö kehuu.

Takavuosina Tampereen yliopisto ei päässyt kansainvälisille ranking-listoille. Nyt tilanne on muuttunut. Viime syyskuussa Times Higher Education sijoitti Tampereen yliopiston jo neljänneksi Suomen yliopistojen joukossa.

– Se on osoitus pitkäjänteisestä työstä, mitä täällä on tehty tieteen hyväksi. Rehellisyyden nimissä on sanottava, että paljon on edelleen tekemistä ja paljon siitä liittyy resurssien niukkuuteen. Se on pitkäjänteistä työtä.

Niukoista resursseista huolimatta Tampereen yliopisto on pärjännyt Öistämön mielestä hyvin kilpailussa ulkopuolisesta rahoituksesta.

– Asiat ovat hyvin, mutta ne voisivat olla paremminkin. Meillä on osaava yhteisö, opettajia, tieteentekijöitä ja erittäin hyviä opiskelijoita. Tämä kaikki voisi olla vielä paljon korkeampitasoista kuin mitä se tällä hetkellä on, jos vain resurssit ja puitteet olisivat paremmat.

Teksti: Heikki Laurinolli