Tampereen vanhimpien määrä kasvaa nopeasti

Julkaistu 9.11.2018 - 13:01

JULKAISUVAPAA PE 9.11.2018 klo 13.00

Sekä hyvät vuodet että hoidon tarve lisääntyvät

Yli 90-vuotiaiden tamperelaisten määrä on kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut ja jatkaa kasvuaan. Ikäryhmän terveys ja toimintakyky ovat kuitenkin pysyneet suunnilleen samalla tasolla 2000-luvun alusta saakka. Tampereella on siis joka vuosi enemmän hyväkuntoisia ja aktiivisia yli 90-vuotiaita, mutta myös hoivaa ja hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa nopeasti.

Vuoden 2018 Tervaskannot 90+ -kyselyssä melkein 80 prosenttia kysymyksiin itse vastanneista on ainakin jokseenkin tyytyväinen elämäänsä ja samoin noin 80 prosenttia sanoo kokevansa yksinäisyyttä vain harvoin tai ei koskaan. Joka neljäs yli 90-vuotias pitää toimintakykyään ja samoin joka neljäs terveyttään ainakin melko hyvänä. Neljäsosa sanoo olevansa hyvin tyytyväinen elämäänsä.  

Enemmistö yli 90-vuotiaista asuu omassa tavallisessa kodissaan ja etenkin naisista suurin osa yksin. Selvästi tärkein auttaja ovat lapset ja perhe.

Kotona asuvista noin seitsemän kymmenestä piti nykyistä kotiaan itselleen parhaana  asuinpaikkana. Kaksi kymmenestä kertoi tarvitsevansa enemmän apua kotiin ja joka kymmenes kotona asuva piti itselleen parhaana asuinpaikkana ympärivuorokautista hoitopaikkaa. Ikäryhmän kokoon suhteutettuna tämä tarkoittaa, että toista sataa kotona asuvaa yli 90-vuotiasta toivoo pääsevänsä hoivakotiin. Hoitopaikkaa toivovilla oli muita kotona asujia useammin  liikuntavaikeuksia, dementiaa ja masennusta.

Kyselylomakkeessa oli tilaa myös vastaajien omille kommenteille. Noin joka kolmas vastaaja (660 henkilöä) kertoi lisätietoja. Kirjoituksissa korostuu se, että 90-vuotiaat edustavat laajaa kirjoa erilaisia elämäntilanteita. Monet kokivat, että näkö- ja kuuloaistin heikkeneminen tai vamma hankaloittaa arkielämää kuten kotona pärjäämistä, sosiaalisia tilanteita ja harrastuksia ja heikentää elämän laatua. Läheisten kommenteissa muistisairaudet koettiin erityisen raskaina suuren avun tarpeen vuoksi. Toisaalta useat toteavat olevansa melko terveitä, vaikka joitain sairauksia olisikin.

Läheisten ihmisten merkitys on suuri. Lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset mahdollistavat monen kotona asumisen ja yhteydenpito sukulaisiin koetaan tärkeäksi, vaikka he asuisivatkin toisella paikkakunnalla tai toisessa maassa.

Kotona asuvat mainitsevat yleisimpinä palveluina siivous- ja ateriapalvelut sekä kotihoidon. Suuri osa haluaa asua kotona niin kauan kuin se on turvallisesti mahdollista, mutta monia mietityttää, pääseekö tarpeen vaatiessa ympärivuorokautisen hoivan piiriin. Sekä kotihoitoa että ympärivuorokautista hoivaa leimaavat kiire ja henkilökunnan vaihtuvuus. Kritiikkiä saavat niin palvelujen laatu kuin saatavuuskin. Osa kuitenkin kertoo pystyvänsä asumaan kotona juuri palvelujen tuella ja osalle ympärivuorokautinen hoiva on tuonut elämään turvaa ja muita ihmisiä.

Tervaskannot 90+-tutkimuksessa on vuodesta 2001 lähtien tehty kuusi kyselyä kaikille Tampereen 90-vuotiaille ja sitä vanhemmille. Jos tutkittava ei huonon terveyden vuoksi kykene itse vastaamaan, vastaukset pyydetään omaiselta tai hoitohenkilökunnalta. Sijaisvastauksia on kaikista noin joka kahdeksas.

Pitkän seurannan, joka kerta samanlaisina toistettujen kysymysten ja korkean vastausprosentin (joka kerta noin 80 prosenttia) ansiosta tutkimus on maailmassa ainutlaatuinen ja antaa mahdollisimman pätevää tietoa kaikkein vanhimman ikäryhmän terveyden ja elämäntilanteen kehityksestä. Projektin käynnistivät 1990-luvulla silloinen gerontologian professori Antti Hervonen ja nykyinen gerontologian professori Marja Jylhä. Tutkimusta toteutetaan Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa ja Gerontologian tutkimuskeskuksessa (GEREC). Hanke on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä.

Lisätietoja:
Professori Marja Jylhä, 040 588 9100, marja.jylha@uta.fi
Tutkijatohtori Linda Enroth, 040 190 1647, linda.enroth@uta.fi

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 9.11.2018