Tampereen yliopisto pääsi pienten supertähtien maailmanlistalle

Julkaistu 10.10.2017 - 13:27
Pienet supertähdet/ Kuva: Jonne Renvall
Kuvat: Jonne Renvall

Times Higher Education nosti Tampereen yliopiston ranking-huipulle mutta Taiwanin lista pudottaa maan pinnalle

Markku Sotarauta/ Kuva: Jonne Renvall
Markku Sotarauta on havainnut jo pitkään lupaavia merkkejä Tampereen yliopiston tutkimuksen noususuunnasta.

Tampereen yliopiston kansainvälinen ranking-sijoitus vaihtelee huippuyliopiston ja alemman keskitason välillä.

Parhaan tuloksen antoi tänä syksynä brittiläinen Times Higher Ecucation -lehti (THE), joka sijoitti Tampereen yliopiston Suomen parhaaksi viittausten määrällä mitaten. Lehti kokosi myös ”pienten supertähtien” maailmanlistan, jossa Tampereen yliopisto on sijalla 27. Listaus perustuu julkaisemiseen ja viittauksiin.

National Taiwan University julkaisi lokakuussa oman tutkimustuottavuuteen perustuvan ranking-listansa, jossa Tampereen yliopisto on suomalaisyliopistoista vasta kuudes ja maailmanlistan sijalla 448. THE:n maailmanlistalla sijoitus oli sentään 201–250.

– Tämä palauttaa meidän maan pinnalle takaisin. Sitä viestiä olenkin koko ajan yrittänyt viedä. Times Higher Education oli meille positiivinen ja hieno juttu ja osoitti, että olemme menossa oikeaan suuntaan, mutta se on vain yksi ranking, sanoo Tampereen yliopiston tutkimuksesta vastaava vararehtori, anatomian professori Seppo Parkkila.

Aluetieteen professori Markku Sotarauta arvioi, että Tampereen yliopiston tutkimuksen vahvistuminen on ollut nähtävissä rankingeissa jo pitkään. Sotarauta on seurannut kehitystä jo työssään Johtamiskorkeakoulun ensimmäisenä yksikönjohtajana 2011 – 2013.

Välineitä yliopiston
sisäiselle ymmärrykselle

Pinnalta katsoen rankingit antavat sekavan kuvan, mutta tarkempi silmä löytää niistä paljon hyödyllistä.

Seppo Parkkila/ Kuva: Jonne Renvall
Seppo Parkkila sanoo, että Tampereen yliopistolla on vielä paljon tekemistä kansainvälisyydessä ja näkyvyydessä.

– Rankingeja on hyvin monenlaisia. Joissakin noustaan ja joissakin lasketaan, mutta minä uskon, että Tampere3:een mentäessä sijoitus tulee olemaan hyvin positiivinen, Seppo Parkkila sanoo.

– Jokaisesta rankingista löytyy jotain hyvää ja huonoa. Sijoitus vaihtelee kriteerien mukaan. Joissakin pärjätään paremmin kuin toisissa. Kriteerejä voi kritisoida syystäkin, mutta kun isompia rankingeja katsoo, niin kyllä ne kertovat siitä, missä me olemme vahvoja ja missä heikkoja. Kyllä niitä voi käyttää sisäisen ymmärryksen välineinä, Markku Sotarauta arvioi.

Ranking vaikuttaa
mielikuvaan yliopistosta

Rankingeja ei voi kokonaan sivuuttaa, sillä huonosti tehty mittauskin vaikuttaa.

– Kritiikistä huolimatta niillä on valtava merkitys maailmalla erityisesti maissa, joissa opiskelijat maksavat korkeaa lukukausimaksua ja vanhemmat seuraavat tarkkaan ranking-listoja. Sekin on tullut vastaan, että jos yliopisto ei näy näillä isoilla ranking-listoilla, niin voiko se olla hyvä yhteistyökumppani, Sotarauta sanoo.

Rankingit muokkaavat mielikuvia ja vaikuttavat yliopiston maineeseen.

– Meille näissä rankingeissa on se haaste, että me olemme kaukana Pohjolassa ja kohtuullisen pieni yliopisto. Juuri se maine on ongelma, että kuinka hyvin yliopisto tunnetaan maailmalla. Siinä meillä on hirveän paljon parantamisen varaa, Parkkila sanoo.

Tunnetuin yliopistoranking on Shanghain listana tunnettu Jiao Tong -yliopiston ranking. Markku Sotarauta kertoo tavanneensa listan käynnistäneen professorin, joka kertoi listan tavoitteeksi kiinalaisyliopistojen vertaamisen parhaisiin amerikkalaisyliopistoihin.

– Ne hakivat kriteerit MIT:stä, Harvardista ja Stanfordista ja yrittävät ymmärtää, mitkä niiden näkyvimmät merkit ovat. Tämä historia selittää sen, miksi niin automattisesti suuret amerikkalaisyliopistot pärjäävät Shanghain listalla, Sotarauta sanoo.

Times Higher Educationin lista syntyi Sotaraudan mukaan siitä, että eurooppalaiset yliopistot eivät pärjänneet Shanghain listalla. Haluttiin katsoa asiaa kokonaisvaltaisesti niin, etteivät luonnontieteet olisi liian hallitsevia.

Tampereen yliopisto pärjää
hyvin viittausten määrissä    

Markku Sotarauta on seurannut erityisesti Times Higher Educationin ja Leidenin yliopiston ranking-listoja, jotka osoittavat Tampereen yliopiston nousun erityisesti viittausten määrissä. Helsingin yliopisto on pitkään ollut Suomessa ylivoimaisesti viitatuin yliopisto, ja muut ovat tulleet kaukana jäljessä. Tänä vuonna Tampereen yliopisto nousi jo Helsingin ohi.

Sotarauta pitää tulosta kiistattomana, sillä tämä menestys ei perustu vain maineeseen tai mielikuviin vaan Scopus-tietokantaan ja sitaatti-indekseihin, joita ei pysty manipuloimaan.

Seppo Parkkila on havainnut, että Tampereen yliopisto on pärjännyt erityisen huonosti QS-rankingissa (Quacquarelli Symonds World University Rankings), jossa taas Tampereen teknillinen yliopisto ja Aalto-yliopisto ovat menestyneet hyvin.

Markku Sotarauta sanoo, ettei hän oikein luota QS-rankingin tuloksiin. Hän tuntee aiheen siitä, että on itsekin vastannut tämän rankingin kyselyihin, joissa professoreilta, dekaaneilta ja rehtoreilta tiedustellaan, mitä yliopistoja he tuntevat.

– On tälläkin rankingilla joku arvo, mutta niitä kaikkia pitää lukea tarkkaan ja miettiä niiden kriteerejä, Sotarauta sanoo.

”Muutos on tapahtunut,
ei tarvita mitään temppuja”

Markku Sotarauta on vakuuttunut siitä, että Tampereen yliopiston muutos kohti tutkimusyliopistoa on ollut käynnissä jo pitkään. Hän toimi yksikönjohtajana Kaija Hollin rehtorikaudella, jolloin tutkimuksen määrää ja laatua pyrittiin vakavasti kohottamaan.

– Sanoin Kaijalle, että se muutos on jo tapahtumassa eikä tarvita mitään temppuja. Se tulee erityisesti rekrytoinnin kautta, Sotarauta sanoo.

Dekaaneilla ja rehtoreilla on Sotaraudan mukaan ainakin kaksi tapaa johtaa tutkimusta. Toinen on se, että rekrytoidaan mahdollisimman kunnianhimoisia ja hyviä tutkijoita ja luodaan olosuhteet tutkimukselle.

– Toinen tapa on se, että annetaan niiden tehdä työnsä, ei puututa, ei johdeta eikä kontrolloida vaan annetaan kunnianhimoisten ihmisten tehdä työnsä.

Sukupolvi vaihtui,
tutkimus nousi

Markku Sotarauta on nähnyt muutoksen erityisesti Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun näkökulmasta. Isoimpana asiana hän pitää sukupolven vaihtumista. Johtamiskorkeakoulussa on paljon 1960- ja 1970-luvuilla aloittaneita oppialoja, joiden ensimmäiset ja toiset sukupolvet ovat nyt jäämässä eläkkeelle.

– Ensimmäinen ja toinen sukupolvi kohdistivat huomionsa siihen, että se oma oppiala juurrutettiin yliopistoon ja suomalaiseen järjestelmään.

Sotarauta kärjistää, että ensimmäinen sukupolvi halusi ensisijaisesti olla vaikuttamassa. Opetus oli vasta toisella sijalla. Tutkimusta tehtiin, jos siihen jäi aikaa. Uudella sukupolvella taas kansainvälisen tason tutkimus on ykkössijalla. Opetus tulee kakkosena ja yhteiskunnallista vaikuttamista tehdään, jos siihen jää aikaa.

– Johtajana näin, että kun ihminen jäi eläkkeelle ja toinen tuli tilalle, niin meidän julkaisutuotantomme saattoi nousta kahdella kolmella artikkelilla vuodessa.

Sotarauta kiistää jyrkästi ajatuksen, että nyt hän olisi kritisoimassa vanhempaa sukupolvea.

– Ei ikinä. Se aika oli erilainen ja tarpeet olivat erilaisia. Väittäisin että osa muutoksesta johtuu tästä kaikissa tiedekunnissa. Kilpailu proffan paikoista ja muistakin paikoista on kovempaa kuin aikaisemmin. Se tarkoittaa, että voidaan rekrytoida tosi hyviä ihmisiä, jotka haluavat tehdä ja julkaista kansainvälisesti.

Tampereen yliopistossa Kaija Hollin aikana toteutettu organisaatiouudistus on Sotaraudan mukaan yksi syy siihen, että tilaa on tullut tutkimukselle eikä professoreiden aika kulu pelkästään hallintoon.

– Osa ei käytä sitä aikaa tutkimukseen mutta iso osa käyttää. Kun kuuntelee muiden yliopistojen kollegoita ja proffia, niin kyllä meillä on enemmän aikaa tutkimukseen kuin muualla. Kun se yhdistetään kunnianhimoisiin ihmisiin, niin se kertautuu nopeasti.

Kansainvälisyys
kehityskohteeksi

Seppo Parkkila iloitsee siitä, että Tampereen yliopiston tutkimus näkyy. Menestys erityisesti viittausten määrissä kertoo siitä, että täällä tehdään vaikuttavaa tutkimusta.

– Se että meitä ei maailmalla tunneta ja se missä me olemme huonosti pärjänneet, on kansainvälisyys. Siihen on panostettu viime vuosina, ja on tärkeää, että sitä jatketaan.

Toinen Tampereen yliopiston kehityskohde on rankingeissakin esiin noussut heikko opettaja-opiskelija-suhde. Tampereen yliopiston niukat opettajaresurssit heikentävät tulosta.

– Meidän täytyy näkyä paremmin kansainvälisesti. Meidän täytyy liikkua ulkomailla, kutsua ulkomaisia tutkijoita tänne ja edelleen julkaista mahdollisimman korkeatasoisissa lehdissä. Se on se keskeisin tehtävä.

Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston ranking-menestykset ovat melkein toistensa peilikuvia. Kun yliopistot yhdistyvät, niin miten nämä kaksi täydentävät toisiaan?

– Se on mielenkiintoinen kysymys, ja olen sitä pohtinut. Toivon että se näkyy rankingeissa positiivisesti ja tilanne tasapainottuu. Me sijoitumme luultavasti kohtuullisen hyvin näissä kaikissa, kun olemme laajemmalla skaalalla liikkeellä, Parkkila arvioi.

Teksti: Heikki Laurinolli

Times Higher Education: Rankings data reveal small superstars with a bright future

National Taiwan University -ranking