Tampereen yliopisto tähtää sote-tutkimuksen kärkeen

Julkaistu 13.4.2018 - 14:48
Sote-kombo/ Kuvat: Erkki Karén ja Jonne Renvall
Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus etenee vauhdikkaasti. Tutkimustietoa tarvitaan uudistuksen kaikissa vaiheissa. Kuvat: Erkki Karén ja Jonne Renvall

Sote-tutkimustiedon kysyntä on kasvanut mutta tutkimusresurssit pienentyneet

Teksti: Heikki Laurinolli

Tampereen yliopisto aikoo vakiinnuttaa paikkansa sote-tutkimuksen kärkiyliopistona. Yhtenä ongelmana on tutkimusresurssien supistuminen samaan aikaan, kun sote-tutkimustiedon kysyntä kasvaa jopa kansainvälisesti.

– Meidän ei tulisi vain odottaa, että rahoitusta tuodaan meille, vaan meidän pitää pyrkiä vaikuttamaan ja ohjaamaan sitä keskustelua, jossa tutkimuspolitiikan rahoitusinstrumentteja kehitetään, sanoi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani Juha Teperi sote-seminaarissa Tampereella.

Yhtenä keinona rahoitusongelmaa vastaan Tampereen yliopisto julkistaa toukokuun alussa pelisäännöt sote-siemenrahoituksesta, joka tulee kaikkien kolmen tamperelaisen korkeakoulun tutkijoiden haettavaksi.

Siemenrahoitus tähtää uusiin avauksiin matalan kynnyksen hakuprosessin kautta. Tavoitteena on tukea monitieteisiä ja innovatiivisia tutkimushankkeita.

Lisäksi käynnistetään hyvinvointifoorumi, jonka on määrä kokoontua ensimmäistä kertaa ensi vuoden helmikuussa. Tarkoitus on myös kehittää soteen liittyvää neuvottelukuntamallia.

Suunnitelmat ovat osa sote-platformin nimellä kulkevaa hanketta, jonka taustavoimina ovat johtamiskorkeakoulu sekä lääketieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Toiminta on myöhemmin tarkoitus vakiinnuttaa osaksi ensi vuonna aloittavaa uutta yliopistoa.

Tampereella halutaan satsata myös sote-alan opetukseen. Tampereen yliopisto koordinoi 10 yliopiston ja 7 ammattikorkeakoulun hanketta, johon on haettu 4,5 miljoonaa euroa opetuksen kärkihankerahaa. Huhtikuun lopussa selviää, tuleeko rahoitusta.

Kysyntä kasvaa,
resurssit pienenevät

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyy valtavan suuri tutkimustiedon tarve. Sote-seminaarissa tiedon tarpeen nostivat esiin melkein kaikki alustajat. Heti perään he joutuivat sanomaan, että rahoitus puuttuu tai se on vähissä.

Kunnallispolitiikan professori Arto Haveri muistutti, että valtioneuvosto teki aikanaan päätöksen siitä, että kaikki uudistukset arvioidaan huolellisesti jo etukäteen. Tämä toimintamalli on myöhemmin rapautunut ja rahoitus pirstoutunut.

Juha Teperi harmitteli, että valtionhallinnossa on edetty jo pitkään ”aika lailla taapertaen ja suuntaa vaihdellen”.

– Tutkitun tiedon ja siihen liittyvän asiantuntemuksen käyttö ei ole ollut kovin intensiivistä. Tässä emme voi voi syyttävää sormea osoittaa yksin valtionhallinnon suuntaan vaan kyllä meidän täytyy myös tutkimusyhteisönä kysyä, miksei meidän äänemme ole sinne asti kantanut, Teperi pohti.

Teperi ihmetteli, että reformit menevät eteenpäin, mutta valtionhallinto on pienentänyt omaa kapasiteettiaan ja tehnyt kymmenien prosenttien budjettileikkauksia, jotka kohdistuvat erityisesti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen tutkimustoimintaan.

– Tässä on ammottava aukko. Kysyntä tutkimustiedolle kasvaa, mutta resursseja pienennetään. Nyt tarvitaan tämän tilan täyttäjää.

Kansainvälisesti
ainutlaatuinen

Käynnissä oleva sote- ja maakuntauudistus on kansainvälisesti ainutlatuinen. Alivaltiosihteeri Päivi Nerg harmitteli, että uudistuksen historiallisuus on jäänyt vähälle huomiolle, kun julkisuudessa on puhuttu kokoomuksen ja keskustan lehmänkaupasta maakuntahallinnon ja valinnanvapauden välillä.

Professori Arto Haveri vahvistaa, että uudistus on merkittävä ja poikkeuksellinen.

– Suomessa on totuttu siihen, että uudistukset ovat osauudistuksia. Tämä on nyt historiallinen uudistus ja kansainvälisestikin voi sanoa, että vertailukohtia on vaikea löytää. Tällä asialla on suuri kansainvälinen kiinnostus takanaan, ja jo nyt tulee hyvin paljon kysymyksiä siitä, että mitä te olette oikein tekemässä. Tällä on tutkijoille myös aika iso merkitys, Haveri sanoi.

Haveri pitää uudistusta kiinnostavana erityisesti hallinnon muutoksen tutkimuksen näkökulmasta.

– Meillä on näyttöä siitä, että hyvätkin uudistukset saattavat epäonnistua, jos niiden toimeenpano ontuu. Vastaavasti tämä muutosprosessi voi tuottaa sellaisia arvaamattomia vaikutuksia, jotka saattavat olla myönteisiä. Nytkin monissa maakunnissa tehdään tärkeää työtä valmistelussa.

Sote- ja maakuntauudistus etenee vauhdikkaasti siten, että asiaa koskevat lait tulevat eduskunnan käsittelyyn jo ennen juhannusta, jotta maakuntavaalit voitaisiin pitää lokakuussa. Uudistuksen on määrä tulla voimaan vuoden 2020 alussa.