Tampereen yliopiston vaikutus Suomen talouteen 1,3 miljardia euroa

Julkaistu 13.6.2017 - 12:04
Yliopistoilla on merkittävä vaikutus Suomen talouteen.
Suomalaisilla yliopistoilla on erittäin merkittävä vaikutus Suomen talouteen ja elintärkeä rooli talouden pitkän aikavälin kasvussa, raportissa todetaan. Samalla yliopistot varmistavat Suomen kilpailuasemaa globaalissa taloudessa. - Kuva: Jonne Renvall

Yliopistot tuottavat Suomen talouteen arviolta 14,2 miljardia euroa

Suomen yliopistojen taloudelliset vaikutukset maan talouteen on arvioitu. Yliopistojen toiminta kytkeytyy noin 14,2 miljardin euron vuotuiseen bruttoarvonlisään Suomen taloudessa. Tampereen yliopiston osuus yliopistojen bruttoarvonlisästä oli 9 prosenttia, mikä on euroina 1,3 miljardia.

Selvityksessä käytetty aineisto koostuu muun muassa yliopistojen taloutta, tutkimustulosten kaupallistamista ja opiskelijoita ja valmistuneita koskevista tiedoista.

Tampereen yliopiston vaikutus 11 600 työpaikkaa

Tampereen yliopiston osuus yliopistojen bruttoarvonlisästä, 9 prosenttia, merkitsi 11 600 työpaikkaa.

Tampereen yliopiston yhden euron bruttoarvonlisä tuotti koko Suomen talouteen 13 euroa bruttoarvonlisää. Yksi yliopiston suoraan luoma työpaikka puolestaan vaikutti vähintään viiden työpaikan syntymiseen.

Tampereen yliopiston osuus muodostui pääosin koulutuksen ja tutkimuksen aikaansaamista hyödyistä kuten siitä, että korkeakoulutetut ansaitsevat työuransa aikana paremmin kuin ei-korkeakoulutetut. Tämän ns. koulutuspreemion arvo oli Tampereen yliopiston bruttoarvonlisänä 0,4 miljardia euroa.

Tampereen yliopiston liiketoiminnan, innovaatiotoiminnan ja yhteiskuntaa hyödyttävän tiedon seurauksena syntyi selvityksen tehneen BiGGAR Economicsin mukaan 0,3 miljardin bruttoarvonlisä. Yliopiston lääketieteen ja terveystieteen tutkimuksen katsottiin tuottaneen bruttoarvonlisää 57 miljoonaa euroa.

Tampere ei olisi kasvanut nykyiselleen ilman yliopistoja

- Tampereen yliopiston taloudellinen jalanjälki on suuri, toteaa aluetieteen professori Markku Sotarauta.

- Yliopistojen rooli ei kuitenkaan rajoitu vain suoraan taloudelliseen volyymiin tai uuden tiedon ja osaamisen tuottamiseen, keksintöjen lisensointiin ja patentointiin tai uuden yrittäjyyden synnyttämiseen.

- Tampereen yliopisto houkuttelee tietoa ja osaamista muualta ja se auttaa soveltamaan muualla tuotettua tietoa paikallisiin olosuhteisiin. Sillä on myös iso rooli olemassa olevan, mutta tiedostamattoman paikallisen tiedon tekemisessä näkyväksi, uudelleen suuntaamisessa ja kääntämisessä tulevaisuutta luovaksi keskusteluksi ja toiminnaksi, Sotarauta sanoo.

- On selvää, että Tampere ei olisi kasvanut nykyisenlaiseksi kasvukeskukseksi ilman yliopistojaan. Kasvukeskus on paikka, johon ihmiset ja yritykset uskaltavat ja haluavat investoida omat toimintansa ja rahansa. Yliopisto rakentaa tulevaisuutta ja luo uskoa tulevaisuuteen, Sotarauta toteaa.

Yliopistojen rahoitus 2,7 miljardia

Suomen yliopistojen rahoitus oli vuonna 2016 noin 2,7 miljardia euroa, ja ne työllistivät noin 32 000 henkilöä.

Yliopistojen toiminta ylläpitää ja siihen linkittyy noin 155 000 työpaikkaa maailmanlaajuisesti. Suomen kansantalouteen näistä kohdentuu 88 prosenttia, eli noin 14,2 miljardia euroa ja 136 000 työpaikkaa.

Suomen bruttokansantuotteeseen suhteutettuna 14,2 miljardia euroa on noin 6,6 prosenttia, ja Suomen työllisiin suhteutettuna 136 000 työllistä on noin 5,5 prosenttia.

Rahoituksen väheneminen heikentää taloudellista vaikuttavuutta

Yliopistojen taloudellisten vaikutusten keskeisimmiksi lähteiksi arvioinnissa tunnistettiin yliopiston oma toiminta, opiskelijoiden toiminta, yliopistojen tuottama tuki liike-elämälle ja innovaatioille, sekä yliopistokoulutuksen korkeampi tuottavuushyöty. Pienempiä vaikutuksia syntyy kansanterveysvaikutuksista ja matkailusta.

Lisäksi yliopistot henkilökuntansa ja opiskelijoidensa kautta vaikuttavat yhteiskuntaan myös monin ei-euromääräisesti-mitattavin tavoin, kuten uusintamalla suomalaista kulttuuriperintöä.

Arvioinnissa tarkasteltiin myös sitä, mitä muutokset yliopistojen perusrahoituksessa voisivat aiheuttaa yliopistojen taloudellisen vaikuttavuuden kannalta. Arvioinnin mukaan perusrahoituksen väheneminen heikentää taloudellista vaikuttavuutta. Säästötoimena tehty leikkaus voi aiheuttaa vaikuttavuuden laskun, joka mitätöi säästövaikutuksen.

Suomen yliopistot UNIFI ry tilasi selvityksen Akavan, Elinkeinoelämän keskusliiton, Sivistystyönantajien ja Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kanssa. Arvioinnin toteutti skotlantilainen BiGGAR Economics Ltd.

Arviointiraportti UNIFIn sivuilla
 

Lisätietoja:
Rehtori Liisa Laakso, 044 318 0861, liisa.laakso@uta.fi