Tekoäly nauratti tiedeyleisöä

Julkaistu 2.10.2017 - 11:32
Science Slam/ Kuva: Jaakko Kinnunen
Täpötäyden Tampereen ylioppilastalon yleisö lämpeni Science Slam -kisan viihdyttävistä esityksistä. Viimeisenä paikalle saapuneet tieteenystävät seurasivat esityksiä lattialta. Kuvat: Jaakko Kinnunen

Teknillisen yliopiston tutkija Heikki Huttunen voitti kultaisen mikrofonin Science Slam -kisassa

Tutkijoiden yö huipentui Tampereella Science Slam -tapahtumaan, jossa tutkijat esittelivät tutkimustuloksiaan kymmenen minuutin vapaassa lavaesiintymisessä.

Kisan säännöt olivat yksinkertaiset: Jokaisella tutkijalla oli kymmenen minuuttia aikaa kertoa täydellä salille omasta tutkimuksestaan. Lopuksi illan yleisö valitsi voittajan äänestyksellä.

Tänä vuonna esiintymislavalle nousi viisi tutkijaa. Kultaisen mikrofonin voitti lopulta Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Heikki Huttunen, jonka esitys kirvoitti yleisöstä useat naurunremakat.

– Olo on väsynyt mutta onnellinen. Päivä alkoi alakoulussa oppilaille puhuen. Aika rento tunnelma YO-talolla tänään. Yleisö oli varsin vastaanottavainen, Huttunen totesi voiton ratkettua.

Huttusen kanssa kilpailivat Jaakko Stenros (Aikuisten leikki, sopimaton leikki?), Louise Settle (Breakfast is a very dangerous time: History of Crime in Britain during the 20th century) ja Jaakko Peltonen (Miten pilvistä tehdään pannukakkuja – Korkeaulotteisen tiedon visualisointi) Tampereen yliopistosta sekä Nepalissa vesihuoltohanketta vetävä Sanna-Leena Rautanen (Veden Virtaamia Nepalista - Water Flows Nepal).

Insinööriporno
vetosi yleisöön

Heikki Huttusen esityksen aiheena oli tekoäly ja sen sovellukset. Oman osuutensa Huttunen valmisteli edellisenä iltana.

– Tampereen yliopiston Alakuppilassa vietin torstaina pari kolme tuntia. Suurimman osan ajasta käytin videon editointiin. Meni ehkä vähän insinööripornoksi koko esitys, Huttunen naurahti Kultainen mikrofoni kädessään.

Science Slam -kilpailu on järjestetty vuodesta 2013 asti. Yleisömäärästä päätellen tapahtumalla on valoisa tulevaisuus. Ylioppilastalon istumapaikat täyttyivät hyvissä ajoin ennen kisan alkua, ja viimeisenä paikalle saapuneet tieteenystävät seurasivat esityksiä lattialta.

– Joku soitti minulle ja kysyi, että pääsisinkö mitenkään mukaan. Ensin oli puhetta noista alakouluvierailuista. Puhelun lopuksi hän sitten kysyi, että lähdenkö mukaan myös tähän Science Slam -kilpailuun. Yritin vähän siinä ämpyillä vastaan, mutta toisaalta aika harvoin tulee tilaisuus esiintyä YO-talon lavalla, Huttunen sanoi.

Myös Huttunen korostaa tieteen kansantajuistamisen merkitystä.

– Tieteen popularisointi on tärkeää esimerkiksi uusien opiskelijoiden ja yhteistyökumppaneiden rekrytoinnissa. Tällaisten tapahtumien avulla on mahdollista saavuttaa suuri yleisö, Huttunen totesi samalla, kun puhelin piipitti Twitter-onnitteluviesteistä ja kommenteista.

 

Heikki Huttunen/ Kuva: Jaakko Kinnunen
”Tekoäly – prätkiä, parfyymia ja glooriaa” oli Heikki Huttusen otsikkona voittoon johtaneessa Science Slam -luennossa.

 

Tekoäly kykenee
oppimaan itsenäisesti

Päivätyössään Huttunen tutkii tekoälyä. Ala kehittyy huimaa vauhtia, ja sen tarjoamat mahdollisuudet ovat erinomaiset.

– Tarkemmin sanottuna tutkin syviä neuroverkkoja ja syväoppimista, joka on tekoälyn ytimessä.

Meidän projekteissa tekoäly on esimerkiksi oppinut tunnistamaan ikääntymisen piirteitä, kun sille on näytetty suuri määrä ihmisten kuvia, Huttunen kertoi.

Syvään oppimiseen kykenevän tekoälyn sovelluksia on monenlaisia. Esimerkiksi Huttunen nostaa suomalaisten satamien kulunvalvonnan. Tekoäly lukee automaattisesti saapuvien ja lähtevien konttien tunnukset, jolloin tieto lastin sijainnista päivittyy järjestelmään. Vastaavanlaisia järjestelmiä on jo käytössä monissa parkkihalleissa.

– Satamissa vaarallisin työpaikka on suoraan nosturin alapuolella, jossa työntekijä kirjaa jokaisen kontin sijainnin ja sisällön muistiin. Aina kun toimintaa saadaan automatisoitua, riskit pienenevät ja toiminta tehostuu, Huttunen kertoo.

Science Slamille
on kysyntää

Illan juontaja toimi Jari Kolehmainen, joka voitti ensimmäisen järjestetyn Science Slamin vuonna 2013. Kolehmainen työskentelee Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun tutkimuspäällikkönä, ja hän iloitsi Science Slam -tapahtuman yleisömäärästä.

– Hienoa on myös se, että kaikki kilpailijat saivat ääniä yleisöltä. Se kertoo siitä, että jokainen paikalle saapunut löysi esityksistä itseään kiinnostavan aiheen, Kolehmainen toteaa.

Illan isäntä jakoi erityiskiitoksen yleisölle, joka otti kilpailijat hienosti vastaan.

– Vaikka kaikki esiintyjät ovat kokeneita puhujia, on tämä tilanne heille kaikille haastava. On aivan eri asia pitää luentoa tuttujen opiskelijoiden edessä, kuin nousta YO-talon lavalle hauskuttamaan satapäistä ja tuntematonta yleisöä. Tunnelma oli kuitenkin koko illan innostunut ja vastaanottavainen, Kolehmainen sanoi.

Science Slam alkaa jo vakiintua perinteeksi tutkijoiden yön yleisötapahtumien joukossa. Kolehmainen esittääkin vielä yhden toivomuksen tulevaisuutta ajatellen.

– Vielä ei olla siinä pisteessä, että esiintyjiä tarjottaisiin meille suoraan. Toivon, että kun tieto Science Slamista leviää, saamme yhä enemmän osallistujia. Tilausta tällaisille illoille selkeästi on, Kolehmainen sanoo.

Teksti ja kuvat: Jaakko Kinnunen