Tekoälyn näkymät huikeita

Julkaistu 28.6.2017 - 08:42
Antti Talonen ja Lasse Koskinen
Väitöskirjatutkija Antti Talonen ja professori Lasse Koskinen vierailulla IBM-tutkimuskeskuksessa San Josessa.

Tampereen yliopisto ja IBM yhteistyöhön vakuutuksen ja riskienhallinnan alalla

Parhaat tekoälyjärjestelmät yltävät nykyisin hämmästyttäviin saavutuksiin. Googlen DeepMind-yhtiön tekoälyjärjestelmä AlphaGo on päihittänyt Go-pelin mestareita ja netistä irrotettuna IBM:n Watson voittanut tietokilpailuja. Myös työelämän kehittyneimmät sovellukset ovat huikeita. Tekoäly kykenee esimerkiksi tekemään rajatuilla alueilla diagnooseja sairauksista tai talous- ja juridisia analyysejä asiantuntijoita paremmin.

Tämä teknologinen murros pakottaa miettimään myös koulutuksen sisältöä. Tampereen yliopiston vakuutuksen ja riskienhallinnan opintosuunta ja ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen maisteriohjelma ovat reagoineet aloittamalla yhteistyön IBM:n kanssa.

Vakuutusala kohtaa
tekoälyn eturintamassa

Vakuutusyhtiöiden toiminnan näkyvin muutos viime vuosina on ollut digitalisaatio, joka mahdollistaa uudenlaiset tavat hoitaa asiakassuhteita, monien vakuutustoiminnan prosessien automatisoinnin ja liiketoimintaa tukevan tiedon laajamittaisen hyödyntämisen. Vastaava muutos tulee luultavasti koskemaan lähes kaikkia yhteiskunnan sektoreita kaupasta terveyspalveluihin. Vakuutusala kohtaa kuitenkin tekoälyn ja digiajan eturintamassa useasta syystä.

Ensinnäkin vakuutustoiminta on tietointensiivistä tietotyötä. Toiseksi vakuutusyhtiöiden asiakkaat muodostavat lähes koko yhteiskunnan. Minkä tahansa asiakasryhmän toimintatapojen muutos voi johtaa vakuutustuotteiden sopivuuden ja muuttuneiden riskien arviointiin. Esimerkiksi suuririskisten työtehtävien siirtyminen roboteille sekä liikenteen automaatio siirtänevät riskien painopistettä henkilövahingoista esinevahinkoihin. Samalla vastuuvakuutuksen tarve kasvaa. Toisaalta esineiden internet mahdollistaa ihmisten ja laitteiden toiminnan reaaliaikaiseen seurantaan perustuvan riskianalyysin.

Kolmanneksi perinteisten vakuutus- ja pankkialan yhteenliittymien ohella viime aikoina on ollut nähtävissä yhdentymistä ja laajentumista myös muiden toimialojen kesken. Näistä hyvinä esimerkkeinä toimivat S-pankki ja vähittäiskauppa, Osuuspankki ja yhteiskäyttöautopalvelut, Norwegian-lentoyhtiön oma pankki tai LähiTapiola ja terveyspalvelut. Toimialaliukumat mahdollistavatkin aiempaa monipuolisemman kuluttajadatan hyödyntämisen toiminnan kehittämisessä juuri asiakkaan näkökulmasta. Kuluttajadatasta on hyvää vauhtia muodostumassa yhtiöiden arvokkain omaisuuserä, jonka hyödyntäminen tulee määrittämään tulevaisuuden kilpailukentän.

San Jose State Universityn kampus
Yhteisöllistä torielämää San Jose State Universityn kampuksella.

Startupit ja jätit
yhteistyössä

Viime aikoina on nähty suurten finanssialan yritysten taloudellisia resursseja ja startup-yritysten uudenlaista osaamista yhdistävää yhteistyötä. Win-win-tilanteessa perinteisten yhtiöiden on mahdollista olla mukana kehityksen kärjessä, ja finanssialan startup-yritykset hyötyvät saamastaan kasvuun ja verkostoihin liittyvästä tuesta. Tällaisia yrityksiä löytyy Tampereen seudultakin.

Yhteistyön merkitys oli nähtävissä myös San Josessa järjestetyssä pankki- ja vakuutusalan teknologiayritysten FINOVATE 2017 -konferenssissa, johon tämän artikkelin kirjoittajat osallistuivat. Kahden päivän aikana kymmenet startup-yhtiöt esittelivät sovelluksiaan ja solmivat yhteistyösopimuksia perinteisten yhtiöiden kanssa.

Konferenssi tarjosi laajan kuvan tämän hetken ja tulevaisuuden finanssiteknologian mahdollisuuksista, joiden keskiössä oli ihmisen ja teknologian vuorovaikutus. Useat startup-yritysten kehittämät sovellukset olivat sellaisia, että perinteisten suurten yritysten on mahdollista ottaa ne käyttöönsä varsin nopeasti. Esimerkiksi äänen- ja kasvontunnistuksen sovelluksia on mahdollista käyttää videoneuvotteluissa asiakkaan identiteetin varmistamiseen. Ikäsyrjintää ei tunnettu vaan esiintyjien ikä vaihteli vajaasta kahdestakymmenestä noin kahdeksaankymmeneen.

Piilaakso yhteydessä
Tampereen yliopistoon

Teknologisen kehityksen ymmärtäminen vaatii usein laajaa ja monialaista osaamista. Yleinen ymmärrys teknologiasta auttaa hahmottamaan kehityksen mahdollisia suuntia, kun taas toimialaosaaminen auttaa löytämään alakohtaiset sovellusmahdollisuudet. Vakuutuksen ja riskienhallinnan opintosuunnassa olemme lähteneet kehittämään toimintaa systemaattisesti tästä näkökulmasta.

Osana tätä prosessia kävimme tutustumassa IBM:n tutkimuskeskukseen Piilaakson pääkaupungissa, San Josessa. Tutkimuskeskusta ei löydy GPS-haulla – lienee turvallisuuskysymys – mutta yhteys Tampereen yliopistoon on olemassa. Nimittäin suurimman osan työurastaan tässä tutkimuslaitoksessa tehnyt informaatioteorian uranuurtaja Jorma Rissanen on yliopistomme kunniatohtori.

San Jose State Universityn muistomerkki
San Jose State Universityn entiset opiskelijat ja olympiamitalistit Tommie Smith ja John Carlos uskoivat parempana tulevaisuuteen. Heidän muistomerkkinsä viittaa vuoden 1968 Meksikon olympialaisiin, joissa Smith ja Carlos osoittivat mieltään 200 metrin palkintojenjaossa nostamalla ylös nyrkkiin puristetun kätensä.

IBM:n edustajien esitykset yhtiön tutkimus- ja kehitystoiminnasta osoittivat merkittävien panostusten kohdistuvan erityisesti tekoälyn ja sen sovellusmahdollisuuksien kehittämiseen. Tämän lisäksi IBM:n globaalista yliopisto-yhteistyöstä vastaava johtaja Jim Spohrer korosti yliopistojen roolin tärkeyttä teknologiamurroksen tutkimus-, kehitys- ja opetustoiminnassa vakuutusalalla.

Vakuutukseen liittyvä
tekoälykurssi Tampereella

Toimintamallien muuttuessa yhtiöt tarvitsevat korkeakoulutettuja osaajia, jotka ymmärtävät käynnissä olevaa muutosta. Toisaalta tutkimustoiminta on keskeisessä roolissa murrosta jäsennettäessä. Tampereen uusi yliopisto kykenee ainakin laajuutensa puolesta vastaamaan näihin tarpeisiin.

Vastauksena tähän tarpeeseen järjestämme ensi syksynä ensimmäistä kertaa kurssin tekoälyn mahdollisuuksista vakuutusalalla. Kyseessä on käytännön tekemiseen keskittyvä kurssi, jonka aikana opiskelijatiimit kehittävät uuden tekoälysovelluksen vakuutusalalle hyödyntäen IBM:n Bluemix-työkalua ja Watson -tekoälyä. Kurssi järjestetään yhteistyössä ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen maisteriohjelman kanssa, ja täten osallistujien osaamistaustoja on kahdenlaisia – vakuuttamisen toimialaosaajia sekä teknologian ymmärtäjiä.

Kurssi tarjoaa opiskelijoille erinomaisen mahdollisuuden kokea tekoälyyn liittyvän sovelluksen kehittämisprosessi ja syventää ymmärrystään tekoälyn mahdollisuuksiin vakuutusalalla ja laajemminkin. Kurssin uskotaan herättävän kiinnostusta tekoälyn korostuneen roolin takia myös vakuutusyhtiöissä.

Antti Talonen
Väitöskirjatutkija (JKK / TAY)    

Lasse Koskinen
Vakuutustieteen professori (JKK / TAY)

Skenaario Talonen – Kuluttajien asenteilla on merkitystä

Antti Talonen
Antti Talonen

Tekoälysovellukset kehittyvät ja oppivat analysoimalla valtavan määrän dataa, johon ihmisten kapasiteetti ei yksinkertaisesti riitä. Täten liiketoiminnassa käyttöönotettavat tekoälysovellukset pohjautuvat monesti juuri kuluttajista kerätyn tiedon hyödyntämiseen.

Ihmisten halu luovuttaa dataa ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, mikä nähtiin muun muassa liikennekaaren muutosehdotusten yhteydessä talvella 2017. Perusajatus tuntuu olevan se, että ihmiset vierastavat ns. isoveljen valvontaa. Toisaalta suurin osa meistä luovuttaa jo tänä päivänä vapaaehtoisesti asiakas- ja käyttäjätietoja esimerkiksi sosiaalisen median palveluille.

Tärkeiksi kysymyksiksi näyttävätkin muodostuvan ne toimintamallit ja tavat, joiden kautta ihmiset ovat valmiita luovuttamaan omaa kuluttajadataansa yhtiöiden ja tekoälysovellusten käyttöön. Se kuka luo kuluttajalle tehokkaimmat insentiivit luovuttaa dataa, on vahvoilla tulevaisuuden kilpailussa. Näitä insentiivejä voivat olla esimerkiksi datan käyttäminen vain asiakkaan hyväksi palvelujen kehittämisessä, tietoturvan korostaminen tai datan omistajuuteen ja kontrolliin liittyvät toimintamallit eli niin sanottu ”mydata”-ajattelu.

Skenaario Koskinen – Skeptikko käänsi takkinsa

Tekoälyn ympärillä valitsee hype. Kokemus on osoittanut, että uuden teknologian vaikutuksia yliarvioidaan ja käyttöönoton aikataulua aliarvioidaan. Näin käy luultavasti tekoälynkin kohdalla. Tästä huolimatta uskon tekoälyn suureen muutosvoimaan tulevina vuosina.

Lasse Koskinen
Lasse Koskinen

Olen takinkääntäjä tai positiivisemmin sanottuna muuttanut mielipiteeni uuden tiedon valossa. Pidän tulevaisuuden visioita yleensä viihteenä. Tämä on koskenut myös esitettyjä väitteitä tekoälystä yhteiskuntaa suuresti muuttavana voimana. Näkemykseni on muuttunut edistyneimpien tekoälyn konkreettisiin sovellusten takia. Minulle ne osoittavat tekoälyn valtavan kehitys- ja sovelluspotentiaalin. Yleensä potentiaali hyödynnetään.

Omassa skenaariossani määrittelen tekoälyn miksi tahansa johonkin älykkääseen toimintoon kykeneväksi järjestelmäksi. Arvioin tällaisten järjestelmien tekevän enenevässä määrin asiantuntijatason työtä jo lähivuosina. Periaatteessa mitkään ammatit – edes luovat tai sosiaalisia taitoja vaativat – eivät ole suojassa kehitykseltä.

Muutos vie kuitenkin paljon aikaa, mikä mahdollistaa sopeutumisen. Esimerkiksi itseohjautuvat autot alkavat yleistyä maailmalla lähivuosia. Muutos Suomessa on kuitenkin hidas autokannan hitaan uusiutumisen ja harvan asutuksen takia (Ilkka Nummelin analysoi tätä pro gradu -työssään). Vastaavasti tekoälyn aiheuttamat muutokset työmarkkinoilla tapahtunevat hitaasti ja epätasaista vauhtia. Tähän päätelmään minua avitti tutkijatohtori Satu Ojala yliopistomme Yhteiskuntatieteellisestä tiedekunnasta.

Skenaarion lopussa 50-vuoden kuluttua tekoäly on muuttanut ammatit, työmarkkinat ja muun yhteiskunnan perustavaa laatua olevalla tavalla.

Ps. Skenaarion loppupiste on asetettu tarkoituksella niin kauas, että en joudu selittelemään väärin mennyttä arviotani kuin epsilonin suuruisella todennäköisyydellä. Tämän lisäksi arvio on sopivan epämääräinen.