Terveyspolitiikan asiantuntija laittaisi soten uusiksi

Julkaistu 31.8.2018 - 15:21
Meri Koivusalo/ Kuva: Jenni Toivonen
Markkinaehtoinen palvelutuotanto tekee terveyspalveluista kalliita ja niiden tarjonnasta eriarvoista, sanoo kansainväliseen terveyspolitiikkaan erikoistunut professori Meri Koivusalo.

Professori Meri Koivusalo arvioi, ettei sote-uudistusta kannata viedä nykymuodossa eteenpäin

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jenni Toivonen

Eduskunnan käsittelyssä olevaa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta ei kannata viedä eteenpäin, koska se ei palvele sille asetettuja tavoitteita, arvioi Tampereen yliopiston Global health and development -professorina syyskuussa aloittava Meri Koivusalo.

– Näen tällä hetkellä parempana, että sote kaatuisi. On siinä paljon hyvääkin, mutta ei sitä pitäisi lähteä ehdoin tahdoin toteuttamaan sen takia, että sitä on niin kauheasti pykätty pystyyn. Ei se asiaa ratkaise, Koivusalo sanoo.

Meri Koivusalo on lääkäri ja kansainvälisen terveyspolitiikan tutkija, joka on arvostellut erityisesti globaaleja kauppasopimuksia siitä, että ne kasvattavat suuryhtiöiden monopoleja ja vähentävät kilpailua lääkejakelussa.

Sote-uudistuksen ongelmana Koivusalo pitää valinnanvapautta, joka palvelee hänen mukaansa yksityisten firmojen etua. Valinnanvapaus on Koivusalon mielestä poliittinen ja ideologinen valinta, jonka kritisointia Koivusalo ei pidä vain omana yksityisajattelunaan vaan yleisenä näkökulmana.

– Soten ongelmana on, että väen väkisin painotetaan kustannusten säästämistä ja eriarvoisuuden vähentämistä, vaikka tiedetään, ettei valinnanvapaus näitä tavoitteita palvele.

Sotesta voidaan tehdä
parempi ja maltillisempi

Sote-ratkaisun korjaaminen jälkikäteen on Meri Koivusalon mukaan vaikeaa, jos valtaa ja rahoitusta siirretään yksityiselle sektorille valinnanvapauden kautta.

– Jotainhan on sotessa tehtävä. Minun mielestäni on aika paljon mahdollisuuksia tehdä parempi ja maltillisempi sote sen suhteen, että ei pyritä muuttamaan näin radikaalisti kaikkea vaan vähitellen lähdetään muuttamaan ja katsomaan, mihin suuntaan mennään. Nythän puhutaan aika avoimesti komiteapohjaisesta työskentelystä, mutta en tiedä, kuinka laajalti sillä on poliittista kannatusta. Vaalit varmaan näyttävät, mihin suuntaan se menee.

Pitäisikö suuret terveysfirmat kuten Mehiläinen, Terveystalo ja Pihlajalinna raivata kokonaan pois sotesta?

– Ei välttämättä. Olennainen kysymys on se, tapahtuuko uudistus firmojen ehdoilla vai tapahtuuko se niin, että firmat sopeutuvat siihen, miten palvelut toteutetaan.

Meri Koivusalo pohti vielä professuuria hakiessaan tutkimusta, joka käsittelisi Sipilän hallituksen päätösten vaikutusta terveyseroihin. Aikaa on kuitenkin ehtinyt kulua sen verran, että hallituskausi on professuurin alkaessa jo loppumassa.

Koivusalo pitää kuitenkin Sipilän hallituksen sote-prosessia äärimmäisen mielenkiintoisena ja tutkimisen arvoisena asiana. Häntä kiinnosta erityisesti se, miten siinä on käytetty valtaa sekä tutkimus- ja asiantuntijatietoa.

Kauppasopimukset
terveyden paradoksi

Meri Koivusalo on ennen professuurin pestiään työskennellyt Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkijana ja toiminut YK:n, Maailman terveysjärjestö WHO:n ja Euroopan unionin asiantuntijana globaalin terveyspolitiikan kysymyksissä.

Koivusalo pitää globaalia kauppapolitiikkaa terveyden paradoksina, koska hyvästä tarkoituksestaan huolimatta kaupan pelisäännöt palvelevat ensisijaisesti markkinoiden ja palvelutuottajien etuja. Hän on arvostelut kauppasopimuksia siitä, että ne lisäävät lääketuottajien monopolia, vähentävät kilpailua ja nostavat terveydenhuollon kuluja.

Koivusalo on moittinut EU:n ja Yhdysvaltain väille neuvoteltua TTIP-vapaakauppasopimusta, joka kaatui Donald Trumpin tultua USA:n presidentiksi. Koivusalo ei pidä hyvänä myöskään Trumpin aiheuttamaa kauppasodan ja protektionismin asetelmaa.

– Trumpin politiikka menee taaksepäin siinä mielessä, että hän on ryhtynyt puhumaan tullitariffeista, vaikka niistä ei TTIP-sopimuksen neuvotteluissa ollut varsinaisesti kysymys, sillä tullitariffit ovat jo hyvin matalia EU:n ja Yhdysvaltojen välillä.

Kauppasopimukset
nostavat lääkehintoja

Kauppasopimusten ongelmana Koivusalo pitää sitä, että ne sotkeutuvat moniin kansallisen tason politiikan alueisiin. Terveyspalvelut jäävät helposti kansainvälisen kaupankäynnin jalkoihin.

– Tässä se ristiriita onkin. Tavoitteena on vapaa liikkuvuus tuotteille, palveluille, pääomille ja ihmisille, mutta kansallisella tasolla on velvoitteita kansanterveydessä ja palveluiden saatavuudessa.

Kauppasopimukset vahvistavat lääkefirmojen yksinoikeuksia ja nostavat lääkkeiden hintoja. Kehitysmaissa ongelmana on ollut aids-lääkkeiden hintojen nousu. Suomessa taas harvinaisten tautien hoitoon tarkoitettujen uusien lääkkeiden hinnat ovat kohonneet.

Ongelma on oikea mutta
Trumpin keinot vääriä

Meri Koivusalo huomauttaa, että kauppasopimuksista ei ole kokonaan luovuttu, vaikka Trumpin vuoksi huomio on kiinnittynyt niiden romuttamiseen. Euroopan unioni neuvottelee uusista sopimuksista Uuden Seelannin ja Australian kanssa. Myös EU:n ja Britannian väliset Brexit-neuvottelut ovat käynnissä.

Koivusalo pitää sijoittajan suojaan liittyviä sopimuksia vaikeimpina, koska niiden avulla sijoittajat pystyvät haastamaan julkista valtaa korvauskanteiden kautta.

– Kauppasopimuksissa on hyviä ja huonoja puolia. Suurimmalle osalle maista on parempi se, että on jonkinlainen sääntöihin perustuva kauppasopimus kuin ei mitään sopimuksia. Mutta niissä pitää olla pelivaraa huomioida muitakin tavoitteita kuten ympäristön ja terveyden suojelu tai palveluiden saatavuus ja kustannusten hallinta.

Hyvän kauppasopimuksen pitäisi osata ennakoida kaikki tulevatkin ongelmat. Toisaalta Trump on osoittanut, etteivät mitkään sopimukset ole lopullisia. Trumpin korjausliikkeet vain ovat vääränsuuntaisia.

– Monet taloustieteilijät ovat olleet sitä mieltä, että ongelmat ovat oikeita mutta Trumpin toimet vääriä. Trump ei myöskään aja kauppasopimusten romuttamista vaan sitä, että ne olisi parempia Amerikan ja tiettyjen teollisuudenalojen intresseille. Se taas ei ole positiivista kansanterveyden kannalta.

Gatesin säätiöön
ei voi luottaa liikaa

Meri Koivusalo arvostelee markkinaehtoisen palvelutuotannon lisäksi myös hyväntekeväisyyssäätiöitä, vaikka ne jakavatkin rahaa ns. hyviin tarkoituksiin.

Outi Hakkaraisen kanssa kirjoittamassaan Terveys kaupan -pamfletissa Koivusalo moittii Bill ja Melinda Gatesin säätiön toimintaa, vaikka säätiö on sen perustamisvuodesta 1994 saakka lahjoittanut globaaliin terveyteen kymmeniä miljardeja dollareita.

– Kun on hirvittävä kasa rahaa, niin se tuo mukanaan ylimääräistä valtaa ja vaikutusvaltaa. Gatesin rooli on ollut iso. Onhan se silti parempi kuin Kochin veljekset, jotka lahjoittavat rahaa teekutsuliikkeelle.

Gatesin säätiötä Koivusalo pitää positiivisena esimerkkinä, mutta ei täysin ongelmattomana.

– Globaaleissa kysymyksissä Gatesin rahoitukseen luotetaan liikaa. Me olemme ongelmissa, jos Gates päättääkin sijoittaa rahansa johonkin muuhun, mihin kansainvälinen ja globaali julkisyhteisö ei voi vaikuttaa.

Koivusalo toivottaa yksityisen rahan tervetulleeksi mutta pitää sen riskinä sitä, että se voi vinouttaa tavoitteita ja estää luomasta kestäviä rakenteita.

– Luotetaan liikaa siihen, että yksityistä rahaa tulee loputtomasti.