Tilastotiede selvisi kriisivuosista

Julkaistu 16.10.2018 - 10:54
Erkki Liski, Pentti Huuhtanen, Tarmo Pukkila ja Simo Puntanen
Tampereen yliopiston emeritus-tilastotieteilijät Erkki Liski, Pentti Huuhtanen, Tarmo Pukkila ja Simo Puntanen luennoivat tilastotieteen iltapäivässä.

”Jos huippulehdissä halutaan julkaista, niin huippuosaamista täytyy löytyä myös menetelmäpuolelta”

Tapio Nummi/ Kuva: Jonne Renvall
Tilastotieteen keskuksen tutkimusjohtaja Tapio Nummi iloitsee siitä, että ala on nyt paljon paremmassa kunnossa kohtaamaan uuden yliopiston haasteet. Kuva: Jonne Renvall

Teksti: Heikki Laurinolli

Tilastotieteen oppiaine on toipumassa kriisistä, johon se ajautui uuden yliopistolain myötä Tampereen yliopiston informaatiotieteiden yksikössä.

– Olemme nousseet isosta pudotuksesta, ja uutta henkilökuntaakin on rekrytoitu. Siinä mielessä tilanne on nyt selvästi parempi, sanoo Tilastotieteen keskuksen tutkimusjohtaja Tapio Nummi.

Nummi uskoo, että tilastotieteellä on hyvä tulevaisuus ensi vuonna yhdistyvässä Tampereen yliopistossa.

– Jos huippulehdissä halutaan julkaista, niin huippuosaamista täytyy olla myös menetelmäpuolella, että saadaan artikkeleita läpi, Nummi sanoo.

Tilastotiede hakee vauhtia tulevalle järjestämällä seminaarin, jossa alan tamperelaiset vaikuttajat esiintyvät. Puhujina tilastotieteen iltapäivässä ovat emeritusprofessorit Erkki Liski ja Tarmo Pukkila sekä alan pioneerit Pentti Huuhtanen ja Simo Puntanen.

Marraskuussa alkaa tilastotieteen populaari-seminaarien sarja, jossa puhuu muun muassa Tampereellakin aiemmin vaikuttanut professori Hannu Oja.

Uusi yliopistolaki avasi
tien saneeraukselle

Tilastotiede joutui muutosten pyörteisiin, kun kolme professoritason henkilöä eläköityi melkein samaan aikaan. Vuonna 2010 voimaan tullut uusi yliopistolaki avasi tien, jonka tuloksena tehtäviä ei täytetty ja alaa alettiin saneerata rankalla kädellä.

Tapio Nummi muistelee järkyttäviä vuosia, jolloin kärjekkäimmissä puheissa vihjailtiin jopa koko alan alasajolla.

– Tuli jonkinlainen romahdus, kun tehtävät menetettiin ja näytti siltä, että kukaan tässä talossa ei ollut erityisen kiinnostunut.

Vuoden 2016 alussa tehdyssä haastattelussa Nummi valitti oppiaineen huonoa kohtelua, jonka seurauksena maisteritason pääainekoulutuskin lopetettiin.

Tilastotieteen oppiaineen tilalle perustetut data-analyysin maisteriohjelma ja soveltavan tilastotieteen keskus eivät Nummen mielestä täyttäneet aukkoa. Tuolloin Nummi pelkäsi vakavasti menetelmäosaamisen kuihtumista Tampereen yliopistosta.

Tilastotieteen ja data-analyysin siirtyminen osaksi väliaikaista luonnontieteiden tiedekuntaa muutti tilanteen myönteisemmäksi. Nyt Nummi johtaa soveltavan tilastotieteen keskusta, joka on alkanut vaikean alun jälkeen elpyä. Nummi kiittelee erityisesti dekaani Kati Iltasen panosta kehitystyössä.

– Ala on nyt selvästi paremmassa kunnossa kohtaamaan uuden yliopiston haasteet, mutta kehitettävää on vieläkin. Tarvitaan resursseja, eri oppialojen yhteistyötä sekä alan omaa panosta. Mahdollisuudet kehittyä alan merkittäväksi toimijaksi ovat erittäin hyvät, Nummi sanoo.

Uudessa yliopistossa
osaksi viestintätieteitä

Ensi vuonna aloittavassa uudessa yliopistossa tilastotiede sijoittuu viestinnän oppiaineiden kanssa tiedekuntaan, jonka nimi oli aluksi viestintä- ja datatieteiden ja myöhemmin informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta.

– Se on aika hyvä sijoitus siinä mielessä, että tähän oppialaan liittyvät tieteenalat seuraavat mukana samaan paikkaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut tiedekunta, joka aktiivisesti käyttää näitä tieteitä, sanotaan nyt vaikka yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Kyllä tämä kuitenkin ihan tyydyttävä ratkaisu on, Tapio Nummi sanoo.

Organisaatio-ongelmien lisäksi tilastotiede joutui kärsimään vahvasta laadullisen tutkimuksen suuntauksesta, joka aikaisemmin vähensi yhteiskuntatieteilijöiden kiinnostusta tilastoaineistoja kohtaan.

Nummen mukaan tilanne on nyt muuttunut niin, että tilastomenetelmien osaamisen taso ja kiinnostus ylipäätään on noussut yhteiskuntatieteilijöiden joukossa. Siinäkin mielessä tilastotieteen näkymät ovat parantuneet ja yhteistyömahdollisuudet hyvät.

Tilastotieteilijöistä
datan käsittelijöitä

Tilastotieteellä ei ole omaa erillistä sisäänottoa Tampereen yliopiston opiskelijavalinnassa, mutta se muodostaa kuitenkin oman opintopolkunsa yhteisessä matematiikan ja tilastotieteen kandiohjelmassa. Maisteritasolla tarjolla on vain englanninkielinen tutkinto-ohjelma, joka keskittyy laskennalliseen suurten aineistojen analysointiin.

Tilastotieteestä valmistuneista on Tapio Nummen mukaan hyvä kysyntä työmarkkinoilla.

– Aikaisemmin alan opiskelijat sijoittuivat töihin, jotka olivat kytköksissä tutkimuksen tekemiseen, erilaisiin tutkimuslaitoksiin tai suuryrityksiin. Tilanne on muuttunut niin, että nyt palkataan tilastotieteilijöitä muihinkin yrityksiin, joissa pyöritetään dataa. Tästä syystä opiskelijoiden kysyntä on mennyt ihan toiselle tasolle. Kaikki tietävät, että dataa syntyy nykyaikana valtavia määriä, mutta aika harvat osaavat sitä kunnolla analysoida, Nummi sanoo.

Tilastotieteellinen osaaminen jää usein piiloon, vaikka sen tulokset näkyvät joka päivä ihmisten arjessa. Nummi harmittelee, että tilastotiede-nimikekin on vanhanaikaisen kuuloinen ja jopa harhaanjohtava.

– Kysymys ei ole vain tilastotoimesta vaan paljon laajemmasta kokonaisuudesta. Sen nimikkeen alla tehdään paljon nykyaikaista datan käsittelyyn, analysointiin ja tulkintaan liittyviä asioita, vaikka sitä ei heti oppialan nimestä arvaisikaan.

Tilastotieteen iltapäivä – historia ja nykyaika. Seminaari torstaina 25.10.2018 klo 12.15 Pinni A:n Paavo Koli -salissa.