Toisen huomio laukaisee positiivisen tunnereaktion

Julkaistu 16.11.2017 - 09:47

Tampereen yliopiston psykologian tutkijat ovat osoittaneet, että toisen ihmisen huomion saaminen saa aikaan positiivisen tunnereaktion.

Sosiaalisena eläimenä ihminen kaipaa ja tarvitsee toisten huomiota. Selkein merkki toisen huomiosta on se, että toinen katsoo kohti. Niinpä voisi olettaa, että toisen ihmisen suora katse on ärsyke, joka sisäsyntyisesti ja automaattisesti virittää positiivisen tunnereaktion. Mutta miten tätä voisi tutkia? Ihmisiä voi tietenkin pyytää kertomaan tunteistaan, mutta ongelmana on se, että tutkimustilanteissa nopeasti viriävät ja ohi menevät tunnereaktiot eivät välttämättä edes nouse tietoisuuteen niin, että niitä pystyisi luotettavasti kuvailemaan.

Tampereen yliopiston tutkijat ovat kiertäneet tämän ongelman mittaamalla fysiologisia reaktioita, joihin tunnereaktioiden tiedetään vaikuttavan.

Eräässä vastikään julkaistussa tutkimuksessa Tampereen yliopiston tutkijat käyttivät hyväkseen silmän räpäytysrefleksin voimakkuuden ja sydämen syketaajuuden mittaamista. Silmän räpäytys on eräs suojareflekseistä, joiden tarkoitus on suojella kehoa. Aiempi tutkimus on osoittanut, että esimerkiksi voimakkaan ääniärsykkeen aikaansaama silmän räpäytys vaimenee, jos samanaikaisesti ääniärsykkeen kanssa tutkittavalle esitetään tunnesisällöltään miellyttävä kuva. Vastaavasti voimakkaan äänen aikaansaaman syketaajuuden nousun tiedetään olevan tällaisessa tilanteessa vähäisempää.

Tutkijat mittasivat silmän ympärillä olevan kehälihaksen ja sydämen sähköistä aktiviteettia samalla, kun tutkittaville esitettiin kohinaa sisältäviä lyhyitä ääniärsykkeitä. Samanaikaisesti ääniärsykkeiden esittämisen kanssa tutkittaville näytettiin lyhyen aikaa nestekideikkunan takaa toinen ihminen, joka katsoi joko tutkittavaa kohti tai tutkittavasta poispäin.

Tulokset osoittivat, että kehälihas aktivoitui vähemmän ja sydämen syketaajuus nousi vähemmän, kun ääniärsyke esitettiin samanaikaisesti kohti katsovan kuin poispäin katsovan ihmisen kanssa.

Toisessa tuoreessa tutkimuksessa mitattiin ison poskipäälihaksen sähköistä aktiviteettia samalla, kun tutkittava ja mallihenkilö katsoivat joko toisiaan kohti tai poispäin toisistaan. Iso poskipäälihas vastaa suupielten nousemisesta ylöspäin hymyn aikana, ja sen on lukuisissa tutkimuksissa todettu aktivoituvan positiivisten tunnereaktioiden yhteydessä. Tällaisilla kasvolihasten sähköisen aktiviteetin mittauksilla päästään tutkimaan sellaistakin lihaksissa tapahtuvaa supistumista, joka ei näy ulospäin kasvonilmeinä.

Nyt saadut tulokset osoittivat, että myös toisen kohti suunnattu katse ja erityisesti katsekontakti aktivoi ison poskipäälihaksen voimakkaammin kuin pois suunnattu katse.

”Tällaiset tulokset osoittavat, että toisen ihmisen huomio saa automaattisesti aikaan positiivisen tunnereaktion ja on siis palkitsevaa”, toteaa professori Jari Hietanen Tampereen yliopistosta.

”On tietenkin huomattava, että laboratoriossa tutkimustilanne sinänsä oli suhteellisen neutraali, eikä nyt saatuja tuloksia voi yleistää koskemaan kaikkia sosiaalisia vuorovaikutustilanteita. Jatkotutkimuksissa onkin kiinnostava selvittää, kuinka erilaiset tilannetekijät mahdollisesti muokkaavat näitä automaattisia reaktioita”, Hietanen sanoo.

Tulokset julkaistiin Psychophysiology ja Biological Psychology -tiedelehdissä:

Chen, T., Peltola, M. J., Dunn, R., Pajunen, S. M., & Hietanen, J. K. (2017). Modulation of the eyeblink and cardiac startle reflexes by genuine eye contact.
Psychophysiology, 54, 1872–1881.
https://dx.doi.org/10.1111/psyp.12975

Hietanen, J. K., Helminen, T. M., Kiilavuori, H., Kylliäinen, A., Lehtonen, H., & Peltola, M. J. (2018). Your attention makes me smile: Direct gaze elicits affiliative facial expressions.
Biological Psychology, 132, 1-8.
https://dx.doi.org/10.1016/j.biopsycho.2017.11.001

Lisätietoja:
Professori Jari Hietanen, 040 190 1384, jari.hietanen@uta.fi

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 16.11.2017