Trump nopeuttaa Kiinan avautumista

Julkaistu 1.10.2018 - 09:39
Juha A. Vuori/ Kuva: Jonne Renvall
Juha A. Vuori epäilee, etteivät monetkaan kiinalaiset ole valmiita vaarantamaan vaurasta asemaansa sillä, että lähtisivät taistelemaan jonkun abstraktin läntisen vapauden puolesta Kiinan kommunistista puoluetta vastaan.

Professori Juha A. Vuori sanoo, että vastakkainasettelu Yhdysvaltain kanssa on Kiinan pahin painajainen

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuva: Jonne Renvall

Donald Trump on onnistunut nopeuttamaan prosessia, jossa Kiina joutuu näyttämään korttinsa aiemmin kuin se olisi halunnut.

– Trumpin puuhastelu ja Yhdysvaltain vastakkainasettelu Kiinan kanssa ovat Kiinan näkökulmasta pahin painajainen, sanoo Kiinan kansantasavallan politiikkaa tutkinut Juha A. Vuori.

Vuori aloitti syksyllä Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professorin määräaikaisessa tehtävässä, joka kestää vuoteen 2023 saakka. Hän on väitellyt Turun yliopistossa Kiinan turvallisuuspolitikasta.

Suomalaistutkijoiden valtavirrasta Vuori poikkeaa siinä, että hän on opiskellut Kiinassa Renminin yliopistossa ja osaa myös kiinan kieltä. Kiinan kieli vaatii Vuoren arvion mukaan kolme tai neljä kertaa enemmän vaivaa kuin muu kielenoppiminen.

Vuori pystyy lukemaan Mao Zedongin puheita, mutta kiinalaisen ravintolan menu voi olla vaikeampi tehtävä.

– Maon puheissa toistuvat tietyt fraasit. Se kuuluu Kiinan politiikkaan, että muotoilut ovat samoja. Jos siellä yksikin kirjainmerkki muuttuu, niin se tarkoittaakin dramaattista poliittista muutosta.

Kiina halusi odottaa
ja välttää taloussodan

Kiina on ottanut viime vuosikymmeninä kiinni länsimaita, vaikka bruttokansantuotteella mitaten se jää yhä reilusti jälkeen Yhdysvalloista ja Euroopan unionista. Sotilaallisestikin Kiina on kaukana Yhdysvalloista eikä sillä ole tuoretta kokemusta sotilaallisista konflikteista.

Juha A. Vuori arvioi, että Kiina olisi halunnut odottaa tulemistaan vielä 10–15 vuotta, vaikka muutos maan politiikassa onkin näkyvissä.

– Presidentti Xi Jinping puhu nyt aivan eri tavalla Kiinan asemasta maailmassa. Hän onkin ottamassa vahvan miehen roolin, mitä hänen pari edeltäjäänsä eivät tehneet, Vuori sanoo.

Kiina on Vuoren mukaan halunnut välttää Trumpin käynnistämän taloussodan. Se on yrittänyt pitää itsensä pois suurvaltojen turvallisuusagendalta ja purkanut toisten rakentamia uhkakuvia.

Kauppasota Kiinan
pahin painajainen

Trumpin entinen avustaja Steve Bannon oli luomassa Trump-ilmiön lisäksi myös näkemystä siitä, että Kiina ja Yhdysvallat ovat sodassa.

Juha A. Vuoren mukaan Bannonilta on peräisin myös ajatus, että neljäs siirtymä Yhdysvaltain politiikassa on vastakkainasettelu Kiinan kanssa. Kiinalle tämä tilanne on pahin mahdollinen painajainen.

Kiina on tottunut siihen, että Yhdysvalloissa rakennetaan uhkakuvia ja puhutaan keltaisesta vaarasta. Vaalikampanjoissa on usein tapana uhitella Kiinaa vastaan, mutta Yhdysvaltain presidentit ovat usein kautensa lopussa pyrkineet osoittamaan, että Kiinan kanssa pitää tulla toimeen.

– Clinton sanoi sen hyvin, että on parempi kohdata Kiina avoimella kädellä kuin nyrkkiin puristetulla kädellä.

Kiina on tottunut siihen, että Yhdysvaltain presidentit oppivat, mutta Trump ei istu tähän kuvaan. Kiinan kannalta on onnetonta, ettei suhteiden lämpenemistä ole odotettavissa Trumpin kauden aikana.

Kommunistinen puolue
voi joutua vaikeuksiin

Kiinan kommunistinen puolue on rakentanut valta-asemansa sille saavutukselle, että maa on nostanut elintasoaan dramaattisesti viimeisen 25 vuoden aikana. Koskaan aiemmin ihmiskunnan historiassa ei mikään muu maa ole kyennyt tekemään tällaista palvelusta näin suurelle ihmisjoukolle.

Nyt tätä saavutusta pilaamaan tulee Trumpin käynnistämä kauppasota, joka kyseenalaistaa kommunistisen puolueen menestyksen.

– Nyt Kiinassa joudutaan katsomaan kortit. On uhkateoria siitä, että Kiina nousee ja Yhdysvallat laskee ja siitä seuraa imperiumien sota, Juha A. Vuori kuvailee ja nimittää tilannetta Thukydideen ansaksi, joka on Graham Allisonin antiikin Kreikkaan viittaava termi.

Kiinan tulevaisuudelle on muitakin skenaarioita kuin imperiumien sota. Maa voi kohdata sisäisiä ristiriitoja, jotka johtuvat vaurauden epätasaisesta jakautumisesta, alueellisista eroista ja epävakaasta kehityksestä.

Kiina hajoaa -uhkakuvan mukaan kauppasota vie Kiinan taloutta alaspäin ja lisää sisäisiä jännitteitä niin, että edessä voi olla jopa sisällissota.

Kiinan poliittinen vakaus on Vuoren mukaan perustunut siihen, että johtajat ovat vapaaehtoisesti luopuneet asemastaan. Nyt tilanne voi olla toinen, jos nykyinen presidentti Xi Jinping ei suostukaan luopumaan. Hän on muutattanut Kiinan lakeja niin, että presidentin toimikausien rajoitukset poistettiin.

Kiinassa nähtiin viimeksi vuonna 1989 poliittiseen kriisiin johtanut mielenosoitus Pekingin Tiananmenin aukiolla. Vuori arvioi, että uusia kriisejä voi tulla myös lähivuosina.

– Kiinassa on kymmeniä tuhansia mielenosoituksia koko ajan pyörimässä joka vuosi. Yleensä ne pysyvät paikallisina ilmiöinä, mutta jos korkeammassa johdossa on säröjä, niin ne saattavat näkyä ja saada huomiota kansainvälisessä mediassa asti.

Vaurastuneet kiinalaiset
eivät kaipaa lännen vapautta

Kiinaa ei lasketa ihmisoikeusongelmiensa vuoksi osaksi sitä liberaalia maailmanjärjestystä, joka sisältää ajatuksen demokratian ja markkinatalouden yhteydestä. Kiinan näkökulmasta taas tällainen neoliberaalin institutionalismin teoria merkitsee Yhdysvaltojen johtoaseman hyväksymistä.

– Kiinan näkemys teoriasta on se, että joka ei palvele Kiinan kommunistisen puolueen etua, on tyhjää puhetta. Jos jokin kansainvälisen politiikan teoria dominoi ja Yhdysvallat dominoi, se tarkoittaa, että teoria palvelee Yhdysvaltain etuja. Se tosin voi pitää paikkansa, mutta ei välttämättä aina, Juha A. Vuori sanoo.

Mielikuvat vapaudesta, vauraudesta, markkinataloudesta ja sananvapaudesta ovat muuttuneet sitten kylmän sodan päivien. Kiinasta ja Neuvostoliitosta loikkasi kylmän sodan vuosina ihmisiä, jotka ihastelivat Coca-Colan ja farkkujen kaltaisia kulutustuotteita ja mielsivät ne vapauden edustajiksi.

– Nyt menet Kiinaan ja näet samat kulutustuotteet, ja meidänkin farkkumme on valmistettu Kiinassa. Tilanne on nyt ihan eri kuin Neuvostoliiton aikana, Vuori sanoo.

Kulutuskulttuuri on yhtenäistynyt, eivätkä edes Kiinassa viranomaiset enää määrää kansalaistensa ulkoasua hiustyyliä ja pukeutumista myöten.

– Kysymykseksi jää, mikä on se oikea vapaus ilmaista itseään. Kuinka paljon ihmiset antavat sille arvoa? Se on aika abstrakti kysymys. Jos sadat miljoonat kiinalaiset ovat vaurastuneet siinä järjestelmässä, josta puuttuu kaikennäköistä, mitä me sanomme ihmisoikeuksiksi, niin haluavatko he kyseenalaistaa ja vaarantaa sen kaiken? Haluavatko he muuttaa sen järjestelmän vain, että saisivat jonkun abstraktin vapauden?

Juha Vuori epäilee, ettei kovinkaan moni kiinalainen ole valmis menemään niin pitkälle, että alkaisi organisoida kilpailevaa vaihtoehtoa kommunistiselle puolueelle, jolloin he saisivat niskaansa koko turvallisuuskoneiston.

Todellisten toisinajattelijoiden joukko on Vuoren arvion mukaan Kiinassa kovin pieni ja heidän mahdollisuutensa aika rajatut siihen nähden, että vastassa on kommunistisen puolueen verkosto ja valmis järjestelmä.

 

Lue myös: Värillä on väliä kansainvälisissä suhteissa