Turvallisuuspuheet menevät ristiin

Julkaistu 13.4.2017 - 13:01
Sirpa Virta/ Kuva: Jonne Renvall
Turvallisuuskysymyksiin ei ole yksinkertaisia vastauksia. Jos sellaisia olisi, niin ne olisi jo paljastettu, professori Sirpa Virta sanoo. Kuva: Jonne Renvall

Professori Sirpa Virta arvioi, että yhteiskuntarauha ei ole Suomessa niin hyvällä tolalla kuin on totuttu

Poliittiset ja ideologiset erot ovat nousseet esiin tavassa puhua turvallisuudesta.

Tampereen yliopiston turvallisuushallinnon professori Sirpa Virta on havainnut, että kaksi erilaista puhetapaa menee nyt ristiin etenkin hallituksen ja opposition kesken.

– Vanhana politiikan tutkijana näen heikkoja signaaleja siitä, että yhteiskuntarauha ja siihen liittyvät asiat eivät ole Suomessa niin hyvällä tolalla kuin on totuttu. On ollut mielenilmauksia, jotka eivät onneksi ole olleet kovin väkivaltaisia, Virta sanoo.

Hallituksen edustama turvallisuuden reaalipolitiikka koulutusleikkauksineen lisää eriarvoisuutta ja syrjäytymistä. Samaan aikaan hallitus puhuu kuitenkin terrorismin torjunnasta ja hybridiuhista. Opposition suunnasta kuuluu huoli turvapaikanhakijoista ja kotouttamisesta.

– Meillä on hallitus, joka hyvin pitkälle noudattaa EU:n terrorismin torjunnan kuvioita. Sitten on hyvin voimakas tai voimistuva turvallisuussolidaarisuus, jossa asiat nähdään hyvin eri tavalla.

Kalvaako hallituksen politiikka sen omaa terrorismin torjunnan tavoitetta?

– Kyllä se näin on, mutta toisaalta sympatiseeraan myös hallitusta ja erityisesti viranomaisia siinä, että ei näihin ole yksinkertaisia ratkaisuja. Turvallisuus ei ole yksi ja jakamaton, vaan se merkitsee eri ihmisille ja eri ryhmille ihan erilaisia asioita, Virta sanoo.

Pohjoismaat eivät
ole turvassa

Kansanvälinen terrorismi on tullut viime viikkoina lähelle Suomea, kun Pietarissa ja Tukholmassa tehtiin pommi-iskuja. Norjakin kohotti valmiuttaan, kun Oslosta löytyi pommi. Voisiko isku sattua Suomessakin?

– Tämä on se kysymys, minkä toimittajat aina esittävät. Siinä asetetaan viranomaiset väärän kysymyksen eteen, Sirpa Virta vastaa.

Sisäministeri Paula Risikon mukaan uhka on kasvanut Suomessakin. Virta pitää kuitenkin enemmän Suojelupoliisin Antti Pelttarin vastauksesta, jossa hän käänsi kysymyksen terrorismin ennaltaehkäisyyn.

Virta huomauttaa, että samalla viikolla Tukholman hyökkäyksen kanssa sattui Egyptissä terrori-isku, jossa kuoli viitisenkymmentä ja haavoittui sata ihmistä. Se kuitattiin Suomessa pikku-uutisella.

– Ketään ei tuntunut kiinnostavan, vaikka siinä oli kysymys ihmisten tappamisesta paljon suuremmassa mittakaavassa. Kärjistetysti sanoen: jos Tukholman isku olisi sattunut Lähi-idässä, niin ei se olisi edes pikku-uutisen arvoinen.

Virta kysyy, onko ihmisen henki erihintainen eri maissa. Hän huomauttaa myös siitä, että ensimmäinen sivulause uutisessa Tukholman iskusta koski sitä, oliko uhrien joukossa suomalaisia.

– Ilmeisesti ihmiset Suomessa haluavat jonkinlaista vakuutusta ja rauhoittelua sille, että nimenomaan me suomalaiset olisimme jotenkin turvassa näiltä asioilta.

Virta sanoo, etteivät Pohjoismaat ole yhtään paremmin turvassa terroristiryhmien propagandalta kuin muutkaan maat.

Turvallisuusuhat
muuttuivat

Kouluampumisiin ja perhesurmiin verrattuna kansainvälinen terrorismi merkitsee kokonaan uudenlaista turvallisuusuhkaa. Ei ole kuitenkaan aina selvää, onko iskun tekijällä kytköstä kansainväliseen verkostoon ja onko se ratkaisevin motiivi.

Tukholman kuorma-autoiskun tekijä on kielteisen päätöksen saanut turvapaikanhakija, joka on jäänyt Ruotsiin laittomasti.

– Pettynyt ihminen voi ajatella, että päästää omantuntonsa pälkähästä, kun tekee tämmöisen hirvittävän iskun ja saa julkisuutta ja huomiota. Se on myös peliä, Sirpa Virta sanoo.

Turvapaikan anominen auttaa ihmisen järjestelmän piiriin. Kielteinen päätös voi ääritapauksissa johtaa ratkaisuun, jossa väkivallanteko on hänelle uusi taikasana eteenpäin.

Onko terroriteoissa ja kouluampumisissa pohjimmiltaan kysymys samasta asiasta, ihmisen syrjäytymisestä?

– Se on liian helppo selitys siinä mielessä, että se syyllistää jotakin muuta tahoa. Se perustelu ikään kuin lieventää sen rikoksen vakavuutta, Virta vastaa.

Turvallisuushallinto
hyvällä tolalla Suomessa

Yksittäiset terrori-iskut saavat runsaasti huomiota, mutta samalla unohtuu se, että viranomaiset onnistuvat myös ehkäisemään suuren joukon iskuja. Niistä ei kerrota julkisuudessa.

– Erityisesti kouluihin tulee uhkauksia jatkuvasti, ja poliisi ne sitten selvittää. Tämä turvallisuuden hallinto ja viranomaisyhteistyö ja kaikki siihen liittyvä on hyvällä tolalla Suomessa, Sirpa Virta sanoo.

Virta kertoo käyttäneensä opetuksessa kuvitteellista esimerkkiä, jossa viranomaiset joutuvat päättämään, mitä he tekisivät Lontoon metrossa tehdyn kaasuiskun, tappavan viruksen tai muun bioaseen levittämisen estämiseksi. Vaihtoehtona on sulkea kaikki reitit, jolloin miljoona elävää ihmistä jäisi loukkuun. Toinen vaihtoehto olisi vaarantaa kaikkien kaupunkilaisten henki.

– Tämä on ääriesimerkki, mutta terrorismin torjunnassa joudutaan tekemään tällaisia. Viranomaisten varautuminen on luottamuksellista ja salaista siksi, etteivät terroristit saisi tietää. Ei myöskään lisää ihmisten turvallisuuden tunnetta, jos näistä tiedetään. Tieto lisää tuskaa.

Suomalaisessa esimerkissä viranomaiset joutuisivat päättämään, ampuako alas kaapattu lentokone, joka on tuomassa suomalaisia lomailija kotiin Teneriffalta, jos on uhkana, että koneella törmätään turvallisuuskriittiseen kohteeseen kuten ydinvoimalaan.

– Nämä ovat niin vaikeita päätöksiä, että ei voi kysyä kansalaisilta, haluatteko ampua koneen alas. Jos siellä on sukulaisia, vastaat että ei, mutta jos siellä on tuntemattomia, sanot että ampukaa vaan. Nämä ovat fundamentaalisia moraaliin, ihmisyyteen ja ihmiskäsitykseen liittyviä asioita. Sen takia ne ovat niin vaikeita.

Pakkopalautukset
poliittisia päätöksiä

Turvallisuuden reaalipolitiikka törmäsi turvallisuussolidaarisuuteen, kun kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden pakkopalautuksista nousi Suomessa kohu. Mielenosoituksissa syyteltiin poliisia ja jopa hälytysajossa ollut poliisiautoa pysäytettiin.

Sirpa Virta huomauttaa, että viranomainen on väärä kohde mielenilmauksille, sillä poliisin toiminta perustuu poliittisiin päätöksiin.

– Poliisia kritisoidaan siitä, etteivät he voi ilmoittaa etukäteen palautuslennoista. Toimittajat tekevät inhottavia kysymyksiä ja saavat poliisin näyttämään ihan typerältä. Ei poliisi voi paljastaa taktiikkaansa liittyviä kysymyksiä, koska silloin koko homma saattaisi epäonnistua.

Viranomaisviestinnän tavoitteena on antaa riittävästi oikeaa tietoa vaarantamatta itse tehtävää.

– Poliisin toiminnan kyseenalaistaminen on ihan ok. Teen itsekin sitä koko ajan, vaikka minä opetan poliiseja. Se on paras tapa saada heidät argumentoimaan paremmin, Virta sanoo.

Monimutkaisiin asioihin
ei yksinkertaisia vastauksia

Sirpa Virta on mukana pohjoismaisessa yhteiskunnallisen turvallisuuden tutkimuksen huippuyksikössä, joka tutkii poliittista väkivaltaa, kyberrikollisuutta, pandemioita ja talouskriisejä. Tämä kuuden yliopiston yksikkö sai viisivuotisen 2,4 miljoona euron rahoituksen NordForsk’in Societal Security -ohjelman huippuyksikköhaussa 2014.

Virta johtaa myös tutkimushanketta, jonka kohteena ovat yliopistoihin kohdistuvat uudenlaiset uhkakuvat kuten aseellinen tai muu väkivaltainen hyökkäys sekä tutkijoihin ja opettajiin kohdistuva vihaposti, uhkailu ja häiritseminen.

– Jos meillä ei ole riittävästi monen tieteenalan hyvää perustutkimusta, niin ei tämä ole vahvalla pohjalla. Perustutkimukseen pitää olla aikaa ja resursseja. Strategisen tutkimuksen rahoitus haluaa nopeita ja yksinkertaisia vastauksia monimutkaisin asioihin. Siinä asetetaan tutkijat ihan kohtuuttomaan tilanteeseen, Virta sanoo.

Teksti: Heikki Laurinolli