Twitter saa ottamaan kantaa vaalikeskusteluun

Julkaistu 29.1.2016 - 14:55

- Näyttää siltä, että Twitter saa suomalaiset ottamaan kantaa poliittisiin kysymyksiin, vaikka television vaalikeskustelun aikaisissa tviiteissä eniten kiinnitettiin huomiota puolueiden puheenjohtajiin, sanoo professori Pekka Isotalus.

Tämä perustuu puheviestinnän professori Pekka Isotaluksen ja tutkija Annina Elorannan Tampereen yliopistossa tekemään tutkimukseen television vaalikeskustelujen aikaisista tviiteistä eli live-tviittaamisesta. He tutkivat viime eduskuntavaalien aikana yhtä MTV3:n ja yhtä Yleisradion vaalikeskustelua, joiden aikana lähetettiin yhteensä ennätykselliset 26 372 tviittiä. Molempien keskustelujen aikana noin 3200 henkilöä osallistui live-tviittaamiseen, mitä voi pitää kotimaisena ennätyksenä vaalien aikana.

Suomalaisille tyypillisintä on ottaa tviiteissään kantaa, sillä suurimmassa osassa tviiteistä oli jokin kannanotto tai mielipide. Suosituin live-tviittien aihe olivat puolueiden puheenjohtajat. Arviot liittyivät muun muassa puheenjohtajien esiintymiseen vaalikeskustelussa ja puheenjohtajien kommentteihin.

Myös vaalikeskustelun luonteesta tviitattiin ahkerasti. Tviiteissä kritisoitiin ohjelman kiireistä tunnelmaa ja käsiteltäviä aiheita. Poliittisista asiasisällöistä huomiota saivat ne teemat, joita keskustelussa käsiteltiin.  Eniten esiintyi talouteen liittyviä tviittejä. Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka, tasa-arvo ja ihmisoikeusasiat sekä työllisyys olivat myös keskeisiä aiheita.

Tulosten perusteella tviittaajat kaipaavat televisioituihin vaalikeskusteluihin enemmän arvopohjaista keskustelua. Vaikka myös talousaiheita pidettiin tärkeinä, esimerkiksi tasa-arvoon, ympäristöön ja koulutukseen liittyviä puheenaiheita peräänkuulutettiin.

Tviittaajat myös arvostavat rauhallista vaalikeskustelua, jossa asioista keskustellaan kiireettä ja jossa jokainen puheenjohtaja saa tasapuolisesti aikaa puhua. Päälle puhumista ja puheenvuoroista taistelua pidettiin häiritsevänä. Keskustelun vetäjät näyttivät onnistuneen tehtävissään sitä paremmin, mitä vähemmän he puuttuivat keskustelun kulkuun ja keskeyttivät puheenjohtajien puheenvuoroja.

Molemmat vaalitentit mukaan lukien puheenjohtajista parhaiten tenteissä pärjäsivät RKP:n Carl Haglund ja kristillisdemokraattien Päivi Räsänen. Monet pitivät heitä yllättävän hyvinä. Molempia onnistujia leimaa se, että he osallistuivat keskusteluun rauhallisesti, mutta olivat valppaita kommentoimaan eri puheenaiheita.

Tutkimuksen perusteella vuorovaikutus vaalikeskustelun aikaisessa live-tviittaamisessa perustuu lähinnä uudelleentviittaamiseen, sillä sen nopeus ja vaivattomuus vaikuttavat positiivisesti vuorovaikutuksen syntymiseen tviittaajien välillä.

- Live-tviittamisessa on kansalaiskeskustelun piirteitä ja mahdollisuuksia, mutta vielä se ei täytä kaikkia kansalaiskeskustelun kriteereitä, kiteyttää professori Pekka Isotalus.

 

Lisätietoja tutkimuksesta:
Professori Pekka Isotalus, 050 360 5221, @PekkaIsotalus
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö, Tampereen yliopisto