Työläistausta nostaa kynnystä yliopistoon

Julkaistu 7.3.2018 - 10:21

Luokkajako

Pääsykokeiden painoarvon laskeminen voi pahimmillaan syventää korkeakoulutuksen luokkajakoa

Susanna Mikkonen/ Kuva: Jonne Renvall
Susanna Mikkonen

Teksti: Heikki Laurinolli
Kuvat: Jonne Renvall

Yhteiskuntaluokan vaikutus koulutukseen hakeutumiseen ja valikoitumiseen saa vahvistusta tuoreesta opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemasta tutkimuksesta, jonka mukaan työläistausten opiskelijoiden opintie on tukkoisempi ja mutkikkaampi muihin ryhmiin verrattuna.

Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa selvittäneet Tampereen yliopisto tutkijat Susanna Mikkonen ja Vesa Korhonen arvioivat, että suunnitelmat yliopistojen pääsykokeiden painoarvon vähentämisestä voivat pahimmillaan jopa syventää koulutuksen luokkajakoa.

Mikkonen ja Korhonen tutkivat opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta yliopisto-opintoihin hakeutumista Eurostudent 2016 -kyselyn Suomea koskevan aineiston pohjalta. Otokseen kuului 24 000 suomalaista opiskelijaa. Tutkimuksessa käytettiin lisäksi Opetuksen ja koulutuksen tutkimussäätiö Otuksen vuonna 2014

Vesa Korhonen/ Kuva: Jonne Renvall
Vesa Korhonen

keräämää haastatteluaineistoa.

Valintakoeuudistus
ei poista luokkajakoa

Korkeakoulujen valintakokeet muuttuvat siten, että vuonna 2020 vähintään puolet uusista opiskelijoista valitaan todistusten perusteella. Sen seurauksena valinnan painopiste siirtyy lukioihin ja ylioppilastodistuksen merkitys kasvaa.

Susanna Mikkonen ja Vesa Korhonen epäilevät, että uudistus ei helpota työläistaustaisten opiskelijoiden hakeutumista yliopistoon.

– Uudistus ei ainakaan poista luokkajakoa. Meidän tulostemme valossa näyttää siltä, että itsevalikoitumisen mekanismi säilyy valintakoeuudistuksessakin. Taustalla oleva perheiden välinen ero ei poistu, Korhonen sanoo.

Mikkonen toivoo, että valintakoeuudistuksessa säilytettäisiin väylä myös niille, joilla koulutusvalinnan tekeminen kypsyy hieman hitaammin ja jotka eivät heti lukion alussa tiedä, mitä aikovat isona tehdä.

Korhonen puolestaan toivoo, että mahdollisuus hakeutua aikuisiässä yliopistoon säilyisi edelleen esimerkiksi avoimen yliopiston ja erikoistapausvalintojen kautta, sillä työläistaustaiset ja muut myöhään opiskeluun heränneet saattavat hyötyä näistä väylistä.

Näköpiirissä on, että pääsykokeiden painoarvon väheneminen siirtää valinnan lukion alkuun, jolloin vanhempien tuki ja hiljainen tieto nousevat merkittävään asemaan. Työläistaustaiset perheet ovat näissä valinnoissa hieman heikommassa asemassa.

Työläistaustaiset opiskelijat
erottuvat omaksi ryhmäkseen

Susanna Mikkosen ja Vesa Korhosen tutkimuksen mukaan työläistaustaiset opiskelijat erottuvat Suomessa omaksi, keskiluokkaisista opiskelijoista poikkeavaksi ryhmäkseen. Työläistaustaisiksi laskettiin ne yliopisto-opiskelijat, joiden kummallakaan vanhemmalla ei ollut korkeakoulututkintoa ja joiden vanhemmat olivat ammattiasemaltaan työntekijätaustaisia.

Työläistaustaisten opintopolut kulkevat yliopistoon useammin epätyypillistä reittiä verrattuna keskiluokkaisiin opiskelijoihin. Työläisperheiden lapset siirtyvät toisen asteen opintojen jälkeen muita ryhmiä hitaammin yliopisto-opintoihin. Heille on keskiluokkaisia opiskelijoita tavallisempaa suorittaa toisen asteen ammatillinen koulutus tai ammattikorkeakoulututkinto ennen yliopisto-opintoja.

Yhteiskuntaluokka on yhteydessä opintojen aikaiseen taloudelliseen toimeentuloon siten, että työläistaustaiset pitävät työssäkäyntiä välttämättömämpänä kuin keskiluokkaiset.

Työläistaustaisten opiskelijoiden joukossa on muita enemmän varttuneita, yli 30-vuotiaita opiskelijoita kuin keskiluokkaisten opiskelijoiden joukossa. Lisäksi he raportoivat muita useammin olleensa päätoimisessa työsuhteessa ennen korkeakouluopintojen aloittamista. Keskiluokkaiset opiskelijat käyvät työläistaustaisia yleisemmin valmennuskursseja ennen yliopisto-opintoja.

Työläistaustaiset näyttävät tekevän päätöksen yliopistoon hakeutumisesta itsenäisemmin. Heidän vanhemmillaan ei ole omakohtaisia kokemuksia korkeakoulusta eikä sellaista strategista tietoa, joka auttaisi lapsia heidän valinnoissaan.

Piilomekanismi
vaikuttaa valintoihin

Kyselyn tulokset eivät yllätä kasvatustieteen tutkijoita, sillä samansuuntainen trendi on ollut näkyvissä aiemminkin.

– Yhteiskuntaluokalla näyttää olevan aika paljon merkitystä koulutukseen valikoitumisessa. Se on vähän sellainen piilomekanismi, Vesa Korhonen sanoo.

Suomi on tasa-arvon mallimaa peruskoulusta yliopistoihin saakka. Siitä huolimatta Eurostudent-aineisto kertoo sosiaalisen taustan vaikuttavan ratkaisevasti koulutusvalintoihin yhä vuonna 2016.

– Voidaan puhua itsevalikoinnista, että työläisperheistä tulevat eivät ehkä näe korkeakoulutusta ollenkaan itselleen sopivana vaihtoehtona. He eivät ylipäätään edes päädy hakeutumaan yliopistoon. Jos he lähtisivät, niin totta kai he melkein samassa suhteessa kuin muut pääsisivät sisään. Ongelma on siinä, ettei päädytä edes hakemaan, Susanna Mikkonen sanoo.

Tutkimuksen mukaan myös työläiskodeissa suhtaudutaan myönteisesti koulutukseen. Haastatteluaineisto kuitenkin osoittaa, että vanhempien kannustus, tuki ja strateginen tieto hyödyttävät keskiluokkaisia opiskelijoita yliopisto-opintoihin hakeuduttaessa.

Humanisteja, terveys-
ja kasvatustieteilijöitä

Työläistaustaiset opiskelijat ovat keskiluokkaan nähden vähemmistössä jokaisella ylipistollisella oppialalla. Erityisen elitistisiä ovat kauppatieteet ja taideala, sillä niiden opiskelijoista yli 80 prosenttia tulee perheistä, joiden vanhemmilla on korkeakoulututkinto. Myös lääketiede ja teknistieteellinen ala ovat elitistisimpien joukossa.

Työläistaustaisia opiskelee erityisesti humanistisilla, kasvatustieteellisillä sekä terveystieteiden aloilla. Vesa Korhosen mukaan kyselyaineisto ei anna pitkälle meneviä eväitä analysoida syytä siihen, miksi työläistaustaiset valikoituvat juuri näille aloille.

– Ehkä humanistisille aloille tai kasvatustieteisiin on hieman matalampi kynnys päästä opiskelemaan. Se voi olla yksi syy. Terveystieteet on erityisalue, että sinne hakeudutaan usein esimerkiksi sairaanhoitajatutkinnon jälkeen.

Yhteiskuntaluokka
on vaiettu asia

Yhteiskuntaluokista ei suomalaisissa yliopistoissa puhuta ääneen. Tutkimusraportin mukaan ”tietty keskiluokkaisuuden oletus on vallitseva asiantila”.

Vesa Korhonen sanoo, että yliopiston henkilöstö ei välttämättä tiedosta asiaa eivätkä opiskelijatkaan tunnista sitä. Korhonen pohtii, pitäisikö asia ottaa tietoisemmin tarkastelun kohteeksi ja kiinnittää siihen huomiota opetuksessa ja ohjauksessa.

– Pitäisikö meillä olla jopa opiskelutaidollisia kursseja, että ohjattaisiin harjoittelemaan omia akateemisia opiskelutaitojaan, jos kokee ne heikoiksi? Kyllähän tämä kysymyksiä herättää.

Työläistaustaisten opiskelijoiden opintopoluista väitöskirjaa tekevä Susanna Mikkonen arvioi, että opiskelun luokkasidonnaisuudesta on ehkä alettu puhua viime vuosina enemmän.

– Jonkin verran löytyy tutkimuksia Suomesta mutta ei kauhean kattavasti. Tämä on kansainvälisesti hyvin tutkittu aihe, mutta Suomessa on toistaiseksi aika vähän tehty tutkimusta ainakaan laadullisesta näkökulmasta. Tilastollisella tutkimuksella on aika pitkät perinteet, mutta nimenomaan työläistaustaisten opiskelijoiden haastattelututkimusta on tehty toistaiseksi vähän.

Susanna Mikkonen ja Vesa Korhonen: Työläistaustaiset yliopisto-opiskelijat ja koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:4.