Työssä koettu syrjintä vaikuttaa kielteisesti myöhempään työuraan

Julkaistu 28.2.2018 - 13:57

Naiset ja ikääntyneet kokevat eniten syrjintää työelämässä

Työsyrjintäkokemuksia suomalaisessa työelämässä tuottavat erityisesti suosikkijärjestelmät, työsuhteen määräaikaisuus ja osa-aikaisuus, naissukupuoli ja varttunut ikä. Vaikka syrjintäkokemukset ovat yleisesti vähentyneet, suosikkijärjestelmiin perustuva syrjintä on lievästi kasvanut vuosina 1990-2013. Syrjintä ilmenee yleisimmin asenteina ja arvostuksen puutteena, tiedon saannissa, palkkauksessa ja uralla etenemisessä. Esimieheltä saatava tuki on tärkeä syrjinnältä suojaava tekijä.

Tällaisiin tuloksiin on tultu Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksessa toteutetussa ja Työsuojelurahaston rahoittamassa Työssä koettu syrjintä ja myöhempi työura -hankkeessa.
Tutkimusaineistoina olivat edustavat suomalaiset ja eurooppalaiset työolotutkimukset ja Tilastokeskuksen nettikysely ja siihen liittyvät haastattelut.

Syrjintäkokemukset kasautuvat eli samanaikaisesti koetaan syrjintää useammalla perusteella.
Moniperusteinen syrjintä korostuu naisilla ja 25–34-vuotiailla. Moniperusteisen syrjinnän kokemusta ennustaa esimiehen tuen vähäisyys ja työttömyysuhan kokeminen, naisilla lisäksi toimihenkilöasema ja miehillä puolestaan julkisissa palveluissa toimiminen.

Työsyrjintäkokemukset vaikuttavat kielteisesti työntekijöiden myöhempiin työuriin. Erityisesti syrjintää kokeneilla naisilla on seuranta-aikana vähemmän työkuukausia kuin syrjintää kokemattomilla. Syrjinnällä on kielteisiä seurauksia myös työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden näkökulmasta.

Työsyrjintäkokemukset ovat usein jatkuvia ja seuraukset vakavia, kuten työn menettäminen, terveyden ja toimeentulon ongelmat. Esimieheltä ja työtovereilta saatu tuki lievittää syrjintäkokemusten kielteisiä työuraseurauksia.

Eurooppalaisen työoloaineiston valossa Suomi erottui korkean työsyrjinnän maana. Erityisesti nuoret alle 30-vuotiaat ja naiset kokevat Suomessa työsyrjintää eurooppalaisia vertaisryhmiään enemmän.

Lisätietoja:
Erikoistutkija Marjut Pietiläinen, puh. 029 551 2798, marjut.pietilainen@tilastokeskus.fi
Tutkijatohtori Satu Ojala, puh. 050 318 6176, satu.ojala@uta.fi
Professori Jouko Nätti, puh. 03 3551 6340 tai 040 746 619, jouko.natti@uta.fi

Tutkimus luettavissa netissä:
http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/102975/978-952-03-0662-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 28.2.2018