Työvoimatoimistojen palvelut eivät vastaa tutkijoiden tarpeita

Julkaistu 18.4.2018 - 14:08

Tieteentekijöiden liiton kyselyn tulokset julkaistiin Tampereella

Suurin osa, lähes 60%, työttömänä olevista nuorista tutkijoista ei koe saaneensa työvoimatoimistosta asiantuntevaa palvelua. Tämä käy ilmi Tieteentekijöiden liiton nuorille tutkijoille suunnatun kyselyn tuloksista, jotka julkaistiin Eurodoc-konferenssissa Tampereella.

– TE-toimistosta on ehdotettu työttömälle tutkijalle lähihoitajaksi kouluttautumista. Ei ole ihme, että tutkijat pelkäävät olevansa ylikoulutettuja työnhakijoita, huomauttaa kyselyn tuloksia analysoinut tutkijatohtori Tommi Kokkonen.

Kehysriihessä päätettiin, että hallituksen lanseeraaman aktiivimallin edellyttämäksi aktiivisuudeksi hyväksyttäisiin myös lyhytaikaiset esimerkiksi ammattiliittojen tarjoamat työllistymistä edistävät palvelut. Aktiivisen työnhaun tukeen ja työnhakijoiden paremman palvelun toteuttamiseksi TE-toimistojen henkilöresursseja lisätään 206 henkilötyövuodella.

– Suunta on oikea. Kyykytyksen sijaan tarvitaan alakohtaista ymmärrystä ja tutkijakoulutetuille kohdennettuja palveluja. Toivottavasti TE-toimistoihin saadaan nyt myös tutkijoiden tarpeet tunnistavaa henkilökuntaa, kommentoi Tieteentekijöiden liiton varapuheenjohtaja, liiton nuorempien tutkijoiden työryhmän puheenjohtaja Lotta Alhonnoro.  

Intohimo tieteentekoon ei
oikeuta huonoja työoloja

Nuorten tutkijoiden uraa kuvaavat määräaikaisuuksien, apurahakausien ja työttömyysjaksojen vuorottelu. Yli 60 prosentilla oli väitöskirjaprosessin aikana ollut kaksi tai useampi rahoituslähde kuten työsuhde, apuraha tai vastaava. Työsopimukset ovat usein määräaikaisia, ja apurahat myönnetään tyypillisesti vuodeksi kerrallaan.

– Lyhyissä työsuhteissa ja jatkuvassa hakemusrumbassa ainoa kiintopiste on seuraava rahoitushaku. Miksi pitkäjänteistä tutkimustyötä tehdään pätkätyönä, kysyy liiton varapuheenjohtaja Lotta Alhonnoro.

Moni tutkija kokee olevansa unelma-ammatissaan, ja mahdollisuus tehdä mielenkiintoista tutkimustyötä voi auttaa sietämään epävarmuutta.

– Nuorten tutkijoiden intohimo tieteentekoon ei saa yliopistossakaan olla oikeutus ketjutetuille määräaikaisuuksille tai huonoille työoloille, Tieteentekijöiden liiton toiminnanjohtaja Johanna Moisio huomauttaa.

Tieteentekijöiden liiton nuorten tutkijoiden työryhmä toteutti viime vuonna nuoremmille tutkijoille (väitöskirjantekijöille ja enintään 4 vuotta sitten väitelleille) suunnatun urakyselyn. Kyselyyn vastasi 1862 nuorempaa tutkijaa, joista 75 % oli väitöskirjavaiheessa ja 23 % väitelleitä. Kysely toteutettiin edellisen kerran vuonna 2012.

Kyselyn tuloksia esiteltiin Tieteentekijöiden liiton ja eurooppalaisen nuorten tutkijoiden järjestön Eurodocin kansainvälisessä nuorten tutkijoiden konferenssissa Tampereella.