Uusi tutkimus suomalaisista vastamedioista

Julkaistu 21.5.2018 - 15:08

Julkaisuvapaa 21.5.18 klo 12

Onko MV-lehti vale-, vaihtoehto- vai vastamedia? Miksi julkaisua luetaan?

Parin viime vuoden aikana käyty vilkas keskustelu valeuutisista ja valemediasta on ollut ilmiötä yksinkertaistavaa ja paikoin karikatyyrimäistä, toteavat Tampereen yliopiston tutkijat Elina Noppari ja Ilmari Hiltunen. Uusi COMET-tutkimuskeskuksen hanke Populistinen vastamedia journalismia haastamassa lähestyy ilmiötä poikkeuksellisesta näkökulmasta: Nopparin ja Hiltusen tutkimuksessa on haastateltu MV-lehden ja vastaavien suomalaisten verkkojulkaisujen tekijöitä ja lukijoita.

- Julkista keskustelua niin sanotusta valemediasta ovat käyneet pääasiassa journalistit, ja fokus on ollut faktantarkistuksessa ja mediakasvatuksessa. Aihepiirin yhteydessä on puhuttu lähinnä tietoisesta harhaanjohtamisesta, verkkohäiriköinnistä ja vihan lietsonnasta. Ilmiö näyttää kuitenkin toisenlaiselta lukijoiden ja tekijöiden haastatteluissa, joissa korostuivat arvojen, ideologioiden ja maailmankatsomusten kaltaiset teemat, Noppari ja Hiltunen sanovat.

Noppari ja Hiltunen eivät kutsu tämänhetkisiä suomalaisia verkkojulkaisuja valemediaksi vaan populistiseksi vastamediaksi.

- Valeuutinen-termi on kärsinyt eräänlaisen inflaation ja valemediaksi on luokiteltu alun perin liian erilaisia julkaisuja satiirisivustoista poliittisesti sitoutuneisiin julkaisuihin. Tutkimamme julkaisut lähinnä valikoivat omaan agendaansa – esimerkiksi maahanmuuttovastaisuuteen - sopivaa sisältöä kierrättämällä ja uudelleen kehystämällä materiaalia muualta mediasta. Sisällöt saattoivat usein olla yksinkertaisten faktojen tasolla paikkansapitäviä, mutta johtopäätökset poikkeavat valtavirran näkemyksistä. Julkaisuille on tyypillistä journalismin tulkintojen horjuttaminen. Kyse on kansalaisten harjoittamassa populistisesta viestinnästä, jossa korostetaan eroa ns. tavallisen kansan ja eliittien välillä ja rakennetaan vastakkainasetteluja.

Nopparin ja Hiltusen mukaan ilmiön ymmärtämiseksi juuri lukijoiden ja tekijöiden kuuleminen oli tärkeää. Se haastoi stereotyyppisiä käsityksiä, joita liitetään vastamedian seuraajiin.

- Vastamedioita seuraavat tulevat erilaisista yhteiskuntaluokista ja taustoista. Yhteistä näyttää olevan se, että he ovat menettäneet ainakin osin luottamuksensa journalismiin. Päinvastoin kuin julkisesta keskustelusta voisi päätellä, lukijat suhtautuvat usein myös vastamediajulkaisuihin melko kriittisesti. He ajattelevat vastamedian ja journalismin olevan eri tavoilla puolueellisia. Kyse on verkon aikakaudelle tyypillisestä mediankäyttötavasta, jossa yksilön omat valinnat ja harkinta nousevat keskeiselle sijalle.

Populistinen vastamedia journalismia haastamassa -tutkimushankkeen on rahoittanut Helsingin Sanomain Säätiö. Tutkimuksen suomenkielinen julkaisu ilmestyy Mari K. Niemen ja Topi Hounin toimittamassa kirjassa Media ja Populismi - Työkaluja kriittiseen journalismiin. (Tampere: Vastapaino, 2018)

Hankkeen päätöstilaisuus järjestetään Media ja populismi -kirjan julkaisun yhteydessä Päivälehden museossa Helsingissä. Tilaisuudessa puhuu myös Linné-yliopiston dosentti Kristoffer Holt, joka on tutkimuksissaan tarkastellut ruotsalaisia maahanmuuttokriittisiä vaihtoehtojulkaisuja.

Lisätietoja: 
Tutkija Elina Noppari, 041 503 6647, elina.noppari@uta.fi
Koordinaattori Ilmari Hiltunen, ilmari.hiltunen@uta.fi

TAMPEREEN YLIOPISTON TIEDOTE 21.5.2018