Vammaisten ihmisoikeuksien toteutumisessa puutteita

Julkaistu 25.8.2016 - 10:50
Ihmisoikeusindikaattorit
Ihmisoikeudet puhuttivat Tampereella pidetyssä seminaarissa. Paneelissa vas. Niklas Wilhelmsson (oikeusministeriö), Kalle Könkkölä (Kynnys ry), Pauli Rautiainen (Tampereen yliopisto) ja Eeva Nykänen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) Kuva: Jonne Renvall

Tampereella pohdittiin, millaisia indikaattoreita tarvitaan ihmisoikeuksien seurantaan

Ihmisoikeusindikaattoreiden kehittäminen voidaan sitoa yhteen vammaisten oikeuksien seurantajärjestelmän kanssa. Ajatus nousi esiin Tampereella pidetyssä seminaarissa, jossa pohdittiin, millaisten indikaattoreiden avulla ihmisoikeuksien toteutumista voitaisiin parhaiten seurata.

– Suurin ongelma on se, että ihmiset eivät voi osallistua omaan elämäänsä. Vammaisen ihmisen ympärillä on 5 – 10 asiantuntijaa, jotka sanovat, miten sinun pitää elämäsi järjestää. Itse et voi päättää siitä, kiteytti ongelman Kynnys ry:n toiminnanjohtaja Kalle Könkkölä seminaarin paneelissa.

Könkkölän mielestä luottamus suomalaista yhteiskuntaa kohtaan on horjunut siinä, miten vammaisten oikeudet otetaan huomioon. Hänen mukaansa kaikenlaisia hyviä asioita kirjoitetaan lakikirjoihin, mutta niiden noudattamista ei seurata.

Rakennuslaki ja -asetus on ollut voimassa vuodesta 1973, mutta kukaan ei Könkkölän mukaan ole koskaan saanut rangaistusta lain rikkomisesta.

– Laki edellyttää, että omakotitaloon on esteetön pääsy, mutta oletteko koskaan nähneet yhtään omakotitaloa, johon pääsisi sisään? Minä olen nähnyt kaksi, Könkkölä sanoi.

Esteettömyyden toteutumatta jättämisestä tehdyt valitukset on Könkkölän mukaan hylätty. Se vie uskoa lakeihin ja syö luottamusta korkeisiin oikeusviranomaisiin.

”Säästöt edellä soteen, oikeudet toisarvoisia”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Eeva Nykänen sanoi paneelissa, että vakava perus- ja ihmisoikeusongelma liittyy sosiaalisiin oikeuksiin, jotka heijastuvat monille eri elämänaloille.

– Jos sosiaaliset oikeudet eivät toteudu, niin mahdollisuudet toteuttaa muitakin oikeuksia ovat hyvin rajallisia, Nykänen sanoi.

Sote-uudistusta ei Nykäsen mukaan pitäisi nähdä pelkkänä laatikkoleikkinä, jossa laitetaan vain palasia uuteen järjestykseen. Hän piti silti rakenteiden uudistamista järkevänä. Resurssipohjan vahvistaminen voi hänen mukaansa auttaa kehittämään palvelujärjestelmää siihen suuntaan, että sosiaaliset oikeudet toteutuvat paremmin.

– Viimeisen vuoden aikana sote-uudistuksessa on edetty säästökärki edellä. Se mistä kaikki lähti liikkeelle eli sosiaalisten oikeuksien vahvistaminen ja yhdenvertaisuuden edistäminen on jäänyt toisarvoiseksi. Säästötkin ovat tärkeitä, mutta eivät nämä ole toisiaan poissulkevia, Nykänen esitti.

Ongelmat heijastuvat äänestysaktiivisuuteen

Oikeusministeriön erityisasiantuntija Niklas Wilhelmsson piti sosiaalisten oikeuksia ja terveyspalveluiden saatavuutta sekä eriarvoistumiskehitystä vakavina ongelmina perus- ja ihmisoikeuksien kannalta. Ne heikentävät myös muiden oikeuksien toteutumista.

Wilhelmsson viittasi kesällä julkaistuun eduskuntavaalitutkimukseen, jonka mukaan terveydentila, koulutus, terveys ja sosiaaliset ongelmat vaikuttavat ratkaisevasti äänestysaktiivisuuteen ja osallistumisoikeuksien toteutumiseen.

Isona ongelmana Wilhelmsson piti myös oikeusprosessien pitkiä käsittelyaikoja. Hän muistutti, että oikeusvaltion toimivuus ja kansalaisten oikeuksien toteutuminen on länsimaisen demokratian kivijalka. Kansalaisten luottamus oikeuslaitokseen on toistaiseksi pysynyt korkeana.

Oikeusministeriön erityisasiantuntija Panu Artemjeff nosti esiin henkisen ja fyysisen koskemattomuuden. Perus- ja ihmisoikeuksien kannalta ongelmana Suomessa on hänen mukaansa väkivallan kulttuuri, joka vaikuttaa moniin asioihin kuten kouluviihtyvyyteen ja koulukiusaamiseen.

Tutkijaryhmä selvittää ihmisoikeusindikaattoreita

Tampereen seminaariin otti osaa satakunta perus- ja ihmisoikeuksien asiantuntijaa ministeriöistä, yliopistoista ja kansalaisjärjestöistä sekä oikeusasiamiehen, yhdenvertaisuusvaltuutetun ja oikeuskanslerin toimistoista.

Seminaari oli Tampereen yliopiston tutkijaryhmän toteuttaman perus- ja ihmisoikeusindikaattoreiden kehittämishankkeen päätösseminaari. Kehittämishanke kuuluu valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusohjelmaan.

Valtioneuvoston kanslia julkaisee kehittämishankkeen raportin todennäköisesti syyskuun puolivälissä tai loppupuolella. Raportin laatii tutkijaryhmä, jota vetävät Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen ja Turun yliopiston oikeustieteen professori Juha Lavapuro. Ryhmään kuuluvat lisäksi Jari Hartzell, Emma Lehtinen, Niina Meriläinen, Riku Neuvonen ja Elina Todorov.

Teksti: Heikki Laurinolli