Vanhusten puolustajasta tuli vahva yhteiskunnallinen vaikuttaja

Julkaistu 29.4.2016 - 12:43
Jaakko Valvanne
- Vanhustenhoidon epäkohdista on vaiettu pitkään. Jos ajattelen vanhojen ihmisten parasta, en voi olla hiljaa, geriatrian professori Jaakko Valvanne toteaa. Kuva: Jonne Renvall

Geriatrian professori Jaakko Valvanteesta on viime vuosina tullut yksi Tampereen yliopiston näkyvimmistä yhteiskunnallisista vaikuttajista. Hän on nostanut esiin vanhustenhoidon synkät puolet, vaatinut toimintakulttuurin muutosta ja esittänyt ongelmiin yksinkertaisia ja tehokkaita ratkaisuja. Juuri julkaistu kirja 60+. Iloa elämään! taas nostaa vanhenemisen puheenaiheeksi voimauttavasta näkökulmasta.

Professuurinsa ohella Valvanne on Tampereen kaupungin Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen -toimintayksikön määräaikainen suunnittelupäällikkö ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin osa-aikainen asiantuntijalääkäri.

Juuri nyt Valvanteen työssä on ajankohtaisinta Tampereen yliopistollisessa sairaalassa toukokuun alussa aloittava geriatrinen yksikkö. Se on lajissaan Suomen ensimmäinen.

Yksikössä työskentelevät geriatrian erikoislääkäri, sairaanhoitaja ja geriatrian kliininen opettaja pyrkivät kehittämään erityisesti moniongelmaisten, hauraiden vanhusten diagnostiikkaa ja hoitoa yliopistosairaalassa.

– Että havaittaisiin sellaiset vanhusten piilossa olevat oireyhtymät, sekavuustilat, vajaaravitsemustilat, jotka olisi tärkeää huomata, koska ne vaikuttavat heidän ennusteeseensa, toimintakykyynsä ja kotiutumisnopeuteensa, Valvanne toteaa.

– Niitä ei tahdo huomata, jos niitä ei osaa etsiä. Perinteinen lääkärikoulutus ei ole korostanut, että niitä pitäisi aina etsiä.

Tavoitteena on myös kasvattaa lääkäreiden ja hoitajien geriatrista osaamista ja tarjota konsultaatiota.

– Tämä on varmaan suurimpia saavutuksiani professorina – yhteistyössä kliinisen opettajan ja taysilaisten kanssa tietenkin, Valvanne sanoo.

Tutkimusryhmä tutkii ja kehittää

Valvanteen ja hänen tutkimusryhmänsä keskeinen ajatus on tutkia ja kehittää geriatrisen palveluketjun toimivuutta ja laatua. Hänen työskentelynsä kolmessa roolissa helpottaa palveluja järjestävien organisaatioiden välistä yhteistyötä.

– Nyt panostan iäkkäiden tamperelaisten ja pirkanmaalaisten äkillisten sairauksien hoitoketjun kehittämiseen. Sitäkin teemme yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa.

Tampereen kaupunki on muuttamassa vanhusten palvelujen rakennetta. Suunnitteluun osallistunut Valvanne pitää tärkeimpänä kotihoidon ja sairaalahoidon kehittämistä.

– Kotihoidon pitäisi tukea kuntoutumista ja kunnon ylläpitämistä, sen ei pitäisi olla vain apujen antamista, passivoimista, vaan aktivoimista. Siinä meillä on valtava työmaa.

Tampereella kehitetään myös parhaillaan toimintatapaa, jossa kotihoito tavoittaa lääkärin heti ja saa toimintaohjeet, jos vanhuksen vointi äkkiä heikentyy. Tavoitteena on vähentää tarpeettomia päivystyskäyntejä ja sairaalahoitoa, jossa vuodepotilaaksi joutuvan vanhuksen kunto helposti romahtaa.

Inhimillisyyttä yksinkertaisin keinoin

Valvanne on sekä professorina että aiemmin Espoon vanhuspalvelujen johtajana kiertänyt jo vuosikymmenen puhumassa vanhustenhoidon johtamis- ja toimintakulttuurin muutoksen välttämättömyydestä.

– Olemme niin käsittämättömän organisaatiolähtöisiä. Olemme valmiita sitomaan hauraat raihnaat ihmiset vuoteeseen jos he vähänkin käyttäytyvät ”hoitovastaisesti” – eli jos ihminen käyttäytyy normaalisti, niin häntä rangaistaan – sen sijaan, että autettaisiin vatsan toimituksessa että suoli tyhjenisi ja virtsarakko pääsisi tyhjentymään, sidomme ihmisen ja työnnämme häneen lääkkeitä, Valvanne huokaa.

Professorina hän osallistui Ylen Hoivakoti kuntoon -ohjelmasarjaan, jossa vanhustenhoidon toimintatapoja muutettiin inhimillisemmiksi yksinkertaisin mutta tehokkain keinoin.

– Kun tulin professoriksi mietin, voinko jatkaa tätä, mutta sitten kuuntelin yliopiston rehtorin puhetta, että yliopiston tärkein tehtävä on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ja silloin tiesin, että olen oikeassa paikassa ja teen oikeita asioita – teen tätä, yritän vaikuttaa.

Tampereen Lääketieteen Kandidaattiseura valitsi Valvanteen vuoden 2016 alussa Seuran Vanhimmaksi.

– Olen aivan mielettömän ylpeä ja iloinen siitä nimityksestä. Tämä on se tunnustus, mitä saan – lähdin aika vaatimattomista lähtökohdista tähän professuuriin, ja että opiskelijat ovat ottaneet minut tällä tavalla vastaan, on ihan mieletön juttu elämässäni!

Tampereen yliopistossa geriatriaan erikoistuvien lääkäreiden määrä on Valvanteen professorikauden aikana kasvanut 30:sta 60:een – pienestä erikoisalasta on tullut keskisuuri.

Voimme vaikuttaa, miksemme vaikuttaisi?

Huhtikuun loppupuolella ilmestyi Valvanteen ja sairaanhoitaja-toimittaja Lotta Tuohinon kirja 60+. Iloa elämään!

– Vanheneminen koskettaa kaikkia ja se on sellainen ikävä juttu – kukaan ei haluaisi vanhentua saati kuolla, ja olemme Lotta Tuohinon kanssa kääntäneet vanhenemisen iloiseksi asiaksi.

Professori huomaa toimivansa samoin kuin äitinsä Leena Valvanne, kätilö ja terveydenhuollon maisteri, joka onnistui muuttamaan suomalaista synnytyskäytäntöä niin, että synnytyksestä tuli myös synnyttäjän asia, ei pelkästään kätilön ja lääkärin hallinnoima prosessi.

– Samaa vallankumousta tuon hoitokäytäntöihin ja ihmisen omaan vanhenemiseen. Vanheneminen on meidän asiamme ja me voimme vaikuttaa siihen – voimme vaikuttaa!

Kirjassa kannustetaan liikkumaan, syömään hyvin, nauttimaan muiden seurasta ja nauttimaan elämästä yleensä.

– Sairauksia tulee, sattuma voi olla huono, genetiikka voi olla huono, mutta on paljon sellaista, mihin voimme vaikuttaa. Miksemme vaikuttaisi?

Rehtori Liisa Laakso on myöntänyt professori Jaakko Valvanteelle Vuoden  yliopistoteko -palkinnon hänen aktiivisesta työskentelystään suomalaisten vanhusten hyväksi. Palkinto luovutettiin Tampereen yliopiston vuosijuhlassa 29.4.

Teksti: Pirjo Achté