Varhaiskasvatuspalvelut eivät tavoita turvapaikanhakijoita

Julkaistu 10.8.2017 - 10:34
Venla Järvelin
Venla Järvelin tutki varhaiskasvatuksen pro gradu -tutkielmassaan turvapaikanhakijalasten mahdollisuuksia varhaiskasvatuspalveluihin. Kuva: Ahmed Al-Naili

 

Turvapaikanhakijalasten mahdollisuudet varhaiskasvatuspalveluihin ovat pääosin heikot, toteaa Venla Järvelin hiljattain valmistuneessa varhaiskasvatuksen pro gradu -tutkielmassaan.

Järvelin tutki aihetta työskennellessään ensin vapaaehtoisena ja myöhemmin osa-aikaisena lastentarhanopettajana Tampereella Kaupin vastaanottokeskuksen varhaiskasvatuksen kerhotoiminnassa. Hän täydensi havaintojaan myös haastattelemalla asiantuntijoita.

Varhaiskasvatustoiminta turvapaikanhakijalapsille on jäsentymätöntä ja pitkälti riippuvaista vapaaehtoistoimijoista ja ulkopuolisista tahoista. Kunnilla ei ole velvoitetta järjestää näille lapsille erityistä varhaiskasvatustoimintaa, Järvelin sanoo.

Varhaiskasvatustoiminnalle olisi tarvetta

Turvapaikanhakijalapset ovat valtakunnallisten ohjaavien ja velvoittavien asiakirjojen (mm. Varhaiskasvatuslaki, YK:n Lapsen oikeuksien sopimus) mukaan oikeutettuja varhaiskasvatukseen, mutta käytännössä julkiset varhaiskasvatuspalvelut eivät usein tavoita heitä. Alle kouluikäisille turvapaikanhakijalapsille tarkoitettua toimintaa järjestetään vastaanottokeskuksissa paikallisesti ja sen konseptit ovat vaihtelevia.

Turvapaikanhakijalapset ovat siis periaatteessa oikeutettuja päivähoitoon päiväkodissa, mutta käytännössä sinne pääseminen voi olla vaikeaa erilaisen tarpeenmäärittelyn takia ja toisaalta rahoituksen vuoksi. Pointtina on se, että erityisesti turvapaikanhakijalapsille suunnatulle varhaiskasvatustoiminnalle olisi tarvetta, mutta kukaan ei ole siitä vastuussa eikä myöskään halua ottaa vastuuta, koska siitä seuraa kuluja, Järvelin sanoo.

Ratkaisuna valmistava varhaiskasvatus

Järvelin päätyi tutkielmassaan ehdottamaan systeemiä, joka määrittäisi tarkasti turvapaikanhakijalasten varhaiskasvatusta ja toimisi laadun takeena.

Kokemusteni ja asiantuntijoiden näkökulmien perusteella päädyin tutkielmassani ehdottamaan ratkaisuksi valmistavaa varhaiskasvatusta, joka olisi valmistavan perusopetuksen kaltaisesti valtion rahoittamaa ja kuntien järjestämää, Järvelin sanoo.

Kun se olisi yleisesti määriteltyä, kaikilla lapsilla olisi tasa-arvoinen mahdollisuus päästä varhaiskasvatuksen piiriin. Ja koska se olisi valtakunnallista ja julkista varhaiskasvatusta, niin myös sen laatu olisi taattu, koska siinä pitäisi olla tietyt laatukriteerit kuten kaikessa muussakin varhaiskasvatuksessa.

Vapaaehtoisena vastaanottokeskuksessa

Järvelin pääsi vapaaehtoisena mukaan kerhotoimintaan, jota alettiin järjestää Kaupin vastaanottokeskuksen lapsille maaliskuussa 2016. Hän oli jo syksyllä 2015 vapaaehtoistyöntekijänä hätämajoitusyksiköissä ja osittain tämän kokemuksen pohjalta hän sai ajatuksen gradunsa aiheesta.

Sain gradulleni aika räväkän lähdön, kun satuin puhumaan oikeille ihmisille oikeaan aikaan ja pääsin heti alusta asti mukaan turvapaikanhakijalasten kerhotoimintaan. Lähdin mukaan toimintaan selvittääkseni, onko edes olemassa mitään turvapaikanhakijalasten varhaiskasvatusta ja ovatko he oikeutettuja mihinkään varhaiskasvatuspalveluihin, Järvelin kertoo.

Toiminta alkaa tyhjästä

Tutkimuksen teko vastaanottokeskuksessa oli Järvelinille ammatillisesti avartava kokemus.

Kun ollaan sellaisessa ympäristössä, missä ei ole valmiiksi minkäänlaisia toimintamalleja tai rakenteita, tajuaa paremmin miksi päiväkodeissa on läsnä tietyt elementit ja asiat tehdään tietyllä tavalla, Järvelin sanoo.

Uuden toiminnan synnyttämiseen tarvitaan paljon uskoa tekijöiltä. Jotta rakenteista saataisiin kestäviä, asialle pitäisi saada näkyvyyttä ja myös yhteiskunnallinen hyväksyntä.

Aihetta tutkitaan jo jonkin verran Tampereen yliopistossa, ja yliopistolla toimii kasvatustieteiden yksiköstä alkunsa saanut Let’s Work Together -toimintaryhmä, jonka tarkoituksena on osallistaa turvapaikanhakijoita ja pakolaisia yhteiskuntaan ja akateemiseen yhteisöön.

Intensiivinen tutkimuskokemus

Vastavalmistunut Järvelin aloittaa syksyllä työt lastentarhanopettajana Tampereella. Vaikka suunnitelmissa ei ole jatkotutkimusta aiheesta, Järvelin haluaisi palata sen pariin kuitenkin jollain lailla tulevaisuudessakin.

Tutkimuksen teossa olin niin intensiivisesti mukana turvapaikanhakijoiden elämässä, että aiheesta tuli tärkeä osa minua enkä pystyisi sitä kokonaan jättämään.

 

Teksti: Ida Vahtera

 

Venla Järvelin: "Tarvitaan pysyviä rakenteita kuminauhakiinnityksellä" : Toiminnallinen tapaustutkimus turvapaikanhakijalasten varhaiskasvatuksesta. Kasvatustieteiden pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2017.

Lue myös: Let’s Work Together!