Vauraus tuo terveyttä

Julkaistu 26.4.2017 - 10:59
Leena Koivusilta/ Kuva: Jonne Renvall
Kulttuuripalveluihin pitää satsata myös taloudellisesti heikkoina aikoina, jotta eritaustaiset ihmiset voivat löytää toisensa, sanoo professori Leena Koivusilta. Kuvan taustalla Tampereen rautatieaseman kulkutunnelin seinämä, johon on ripustettu Tampereen seudun työväenopiston valokuvanäyttely. Kuva: Jonne Renvall

Leena Koivusillan tutkimuksen mukaan hyvinvointivaltio ja korkea bruttokansantuote selittävät hyvää terveyttä Euroopan maissa

Kulttuuripalveluihin runsaasti satsaavat maat menestyvät myös terveysmittauksissa. Yksittäisiä kulttuuripalveluita enemmän terveyttä selittävät kuitenkin hyvinvointivaltio ja bruttokansantuotteen korkea taso.

Professori Leena Koivusillan tutkimuksen mukaan yksittäisistä kulttuuri-indikaattoreista vain kulttuurituotteiden maahantuonti erottui selvästi tekijänä, jolla oli yhteys väestön terveyteen.

Koivusillan tutkimus perustuu European Social Surveyn vuoden 2006 kyselyaineistoon, johon kuuluu lähes 25 000 vastaajaa 21:stä eri Euroopan maasta. Koivusilta työskentelee Tampereen yliopiston terveyden edistämisen professorina Seinäjoella.

Hyvinvointivaltio
selittää terveyttä

Hyvinvointivaltio on kulttuuripalveluiden taustalla oleva suuri selittäjä. Leena Koivusillan tutkimuksesta voi päätellä, että mitä kehittyneempi hyvinvointivaltio, sitä parempi kansanterveys. Ei ole kuitenkaan itsestään selvää, että pohjoismainen hyvinvointivaltio olisi paras vaihtoehto.

– Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio, mutta terveyserot ovat Suomessa suuret ja kulttuurin rahoitus pienempi verrattuna muihin Pohjoismaihin kuten Ruotsiin, Koivusilta sanoo.

Tutkimuksen kymmenestä kulttuuri-indikaattorista kuudella oli tilastollisesti merkitsevä yhteys terveyteen. Nämä olivat kirjailijoiden ja luovien taiteilijoiden osuus työvoimasta vuonna 2009, taideopiskelijoiden prosenttiosuus kaikista opiskelijoista vuosina 2007–2008, pitkien elokuvien tuotantomäärä vuonna 2006, vuoden 2005 ajanviete- ja kulttuuri-indeksi (RC index), kulttuurituotteiden vientimäärät vuonna 2002 ja kulttuurituotteiden tuonti henkeä kohden vuonna 2002.

– Hyvinvointivaltio ja bruttokansantuote selittivät nämä pois tilastollisesta mallista. Kulttuurituotteiden tuonti jäi vahvimmin jäljelle vielä sen jälkeen, kun hyvinvointivaltion vaikutus oli otettu pois, mutta senkin selitti bruttokansantuote lopulta pois, Koivusilta kertoo.

Kulttuurituonnin merkitys terveydelle oli samanlainen tulonjaoltaan tasa-arvoisissa ja epätasa-arvoisissa maissa. Tutkittujen maiden pienen määrän vuoksi ei voitu tarkastella bruttokansantuotteen, tuloerojen ja hyvinvointivaltiotyypin yhteisvaikutusta.

Kulttuurituotteiden tuontiluvut kattavat kaikki taiteellisen luovuuden tuotokset kuten kirjat, levyt, elokuvat ja käsityöt.

Sosiaalinen pääoma
voi olla ulossulkevaa

Kulttuuripalveluiden käyttöä on usein selitetty sosiaalisen pääoman käsitteellä. Leena Koivusillan tutkimuksen mukaan sosiaalinen pääoma ei kuitenkaan ole yksiselitteinen tekijä, jonka kautta kulkisi reitti kulttuuripalveluiden ja hyvän terveyden välillä.

Koivusilta sanoo, että sosiaalinen pääoma voi olla jopa ”keisarin uudet vaatteet”, joka tarjoaa liian helpon selityksen.

– Sosiaalinen pääoma vahvistaa niiden yhteenkuuluvuutta, jota käyvät samoissa riennoissa. Voi olla, että se rajaa ulkopuolelle ne, jotka eivät koe sitä omaksensa.

Siis ulossulkeva kulttuurikupla?

– Kulttuurikupla siinä mielessä, että vauraammat menevät oopperaan ja köyhä kansa tekee jotakin muuta, joka tietenkin on myöskin kulttuuria mutta ei välttämättä semmoista kulttuuria, jota valtio tukisi vaan itse löydettyä ja omissa joukoissa luotua kulttuuria.

Koivusilta harmittelee, että hänen tutkimuksessaan ei ole mukana urheilua, joka on hyvin tärkeä sosiaalisen pääoman rakennuspaikka.

Institutionaalinen luottamus on yksi keskeisimpiä kysymyksiä, jonka tutkimista Koivusilta halua seuraavaksi jatkaa.

Tuoreen nuorisobarometrin mukaan nuorten luottamus instituutioita kohtaan on heikentynyt. Koivusilta arvioi, että sote-uudistus ja korkeana pysyvä työttömyys voivat johtaa hämmennykseen ja epäluottamukseen.

– On tutkimuksia, joiden mukaan luottamus vaikuttaa terveyskäyttäytymiseen niin, että ihmiset eivät pidä huolta itsestään, jos he ajattelevat, ettei millään ole väliä ja että omat vaikutusmahdollisuudet ovat mitättömät.

Luottamusta voi
rakentaa ylhäältäkin

Leena Koivusilta on vakuuttunut tutkimuksensa perusteella siitä, että epävarmoissakin yhteiskunnallisissa tilanteissa voidaan rakentaa luottamusta kulttuuri- ja yhteiskuntapolitiikalla.

– Vaikka varat ovat vähäiset ja talousongelmat suuret, niin pitää pystyä satsaamaan myös siihen, että ihmisillä on mahdollisuus kulttuuristen toimintojen avulla tavata toisiaan ja löytää yhteisiä asioita.

Koivusilta sanoo painokkaasti, että luottamusta voi synnyttä myös ylhäältä päin poliittisilla päätöksillä.

– Perinteisesti sosiaalisen pääoman on ajateltu tarkoittavan vain lähiyhteisöjen merkitystä. Tätä käsitystä on kritisoitu sen unohtamisesta, että sosiaalista pääomaa voi myös luoda sieltä ylemmältä tasolta.

Yhteiskunnan tarjoamat kulttuuripalvelut eivät Koivusillan mukaan tarkoita vain sirkushuvia kansalle.

– On hyvin tärkeää, että kulttuuripalvelut ovat kaikkien väestöryhmien saavutettavissa. Kulttuuri- ja taideharrastukset voivat olla tekijä, missä erilaisista taustoista tulevat ihmiset voivat löytää toisensa.

Teksti: Heikki Laurinolli

Leena Koivusilta: Country-Level Investment in Cultural Opportunity Structures. A Potential Source of Health Differences Between 21 European Countries. Social Indicators Research 2017.