Voimavarat tuottavuuteen dialogisella johtamisella

Julkaistu 11.2.2016 - 15:25
Sirpa Syvänen ja Kati Tikkamäki
Tutkijat Sirpa Syvänen (vas.) ja Kati Tikkamäki tutkivat dialogisen johtamisen vaikutuksia tuottavuuteen, työelämän laatuun ja uudistumiseen.

 

- Yhteistoiminnallisuus työpaikoilla on ajankohtaisempi kuin koskaan. Viime vuoden aikana käyty poliittinen keskustelu on ollut kiivasta etenkin työmarkkinaosapuolten ja hallituksen välillä. Tutkimuksemme yksi keskeinen tulos on, että nimenomaan oppimisen mahdollisuuksia hukataan työpaikoilla eikä dialogia käydä työyhteisöjen arjessa, työpaikkakokouksissa, kehittämistilaisuuksissa eikä kehityskeskusteluissa.

Näin toteaa dosentti Sirpa Syvänen, jonka johtamassa Dinno-tutkimusohjelmassa tutkittiin dialogista johtamista työhyvinvoinnin, tuottavuuden ja innovatiivisuuden tekijänä. Tutkimusryhmään kuului tutkijoita myös Tampereen teknilliseltä yliopistolta, Työterveyslaitokselta ja Seinäjoen ammattikorkeakoululta. Tutkimuksen rahoituslähde oli TEKESin työelämäinnovaatioiden rahoitus.

Poliittisesti kärjistyneessä vastakkaisasettelun tilanteessakin Dinnon tutkijat uskovat uudenlaisen johtamisen ja vuorovaikutuksen edistävän hyvinvointia, tuottavuutta ja uudistumista työpaikoilla.

- Suomalaisilla työpaikoilla eivät kaikki voimavarat ole käytössä, ihmisten luovuutta ja oppimista hukataan koko ajan. Kiire, asenteet, osaamattomuus ja välillä myös pelko ja turvattomuus estävät työyhteisöjä hyödyntämästä siellä olevaa oppimisen ja uudistumisen potentiaalia, toteaa Syvänen.

Dialogia pakon sijaan

- Päätimme ottaa tutkimuksemme näkökulmaksi johtajuuden ja nimenomaan työhyvinvointia, luovuutta ja oppimista tukevan johtamisen. Se saa ihmiset motivoitumaan ja vaikuttaa työn tuottavuuteen ja laajemminkin tuloksellisuuteen. Koottiin tutkijaryhmä, joka oli kiinnostunut yhteistoiminnallisesta, osallistavasta ja dialogisesta johtamisesta. Tutkijoilla oli aiempaa kokemusta kuntien ja yksityisen sektorin kehittämistyöstä, jossa sovellettiin demokraattisen dialogin periaatteista. Dinnon tulokset kertovat, että johtajan ominaisuutena ja osaamisalueena dialogi on merkityksellinen ja vaikuttava.

Tutkimuksessa mukana olleen Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän vaikeissa talouden sopeutuksen ja YT -tilanteissa myös ammattiliitto totesi dialogin toimivan. Dialogi oli kaiken avain.

- Nyt puhutaan pakkolaeista ja korostetaan sitä, että jos ei hyvällä niin sitten pahalla. Nämä puheet, niiden sanoittaminen ja käytetyt käsitteet romuttavat ja vesittävät jo lähtökohtaisesti halun aitoon dialogiseen vuorovaikutukseen ja yhteistoimintaan. Hallituksen pitäisi mennä itseensä ja miettiä miten asioita sanoitetaan: agendahan on aivan oikea, uudistumalla tuottavuutta, mutta ei pakolla. Tällainen sanelu lamaannuttaa työyhteisöjen ja ammattijärjestöjen halun toimia yhdessä. Poliitikot eivät kutsu yhteistoimintaan vaan ruokkivat vastakkainasettelua!

- Suomalaisessa johtajuudessa on paljon kehitettävää, mutta onneksi on myös hyviä esimerkkejä.

Tutkijat toivovat valtakunnan johdon, KT:n, EK:n, SAK:n ja eri sektoreiden henkilöstöjärjestöjen lukevan tutkimuksesta tehdyn kirjan Dialoginen johtaminen. Avain tuloksellisuuteen, työelämän laatuun ja innovatiivisuuteen.

- Siinä olisi eväitä tähän tilanteeseen.

Dialoginen yhteistoiminta yrityksissä tarpeen

Yliopistotutkija Kati Tikkamäki oli mukana Dinnossa ja tarkasteli asioita oman taustansa, kasvatustieteiden näkökulmasta.

- Dialogi itsessään on jo oppimisprosessi, se edellyttää oppimista ja toisaalta synnyttää oppimista, se on yhtä kuin oppiminen. Tässä kirjassa oppiminen on nivottu yhteen kehittymisen ja luovuuden kanssa, jolloin tuloksena on uudistuminen. Dialogisuustaitoja ja yhteistoimintaa on mahdollista ja niitä voi oppia ja vaikka työpaikoilla lähdetäänkin erilaisista lähtökohdista ja motiiveista. Tosiasia on, että työnantaja ja johto tarvitsevat uudistuvia työntekijöitä ja työpaikat tarvitsevat dialogista yhteistoimintaa, sanoo Tikkamäki.

Dialogisen johtamisen tutkimuksessa keskityttiin julkiseen alaan.

-Teimme yhteistyötä Kunnallisen tuloksellisuuskampanjan kanssa, johon osallistuivat kunta-alan työnantajat ja ammattijärjestöt. Dinno oli myös kansallisen johtamisverkoston kummihanke. Yhteistyöverkosto oli laaja, ja sen  välittämänä myös tutkimustulokset leviävät, kertoo Sirpa Syvänen.

Dinno-tutkimusohjelma jatkaa matkaansa myös kehittämishankkeissa ja työpaikkojen omassa kehittämistyössä hyödynnettävinä materiaaleina kuten dialogisen johtamisen palapelikirjana ja erilaisina tutkimustulosten tuotteistamishankkeina.

- Ryhdymme koulimaan ja sparraamaan johtajia kunnissa, seurakunnissa ja yrityksissä. Kehittämisen tueksi rakennetaan työkalupakki johdolle ja työyhteisölle, kertoo Kati Tikkamäki.

- Käynnistämme keväällä myös Dinnostujat-verkoston, johon kutsutaan tutkijoita, konsultteja, työyhteisökehittäjiä ja ammattijärjestöjä sekä työnantajia tekemään kanssamme tätä tärkeätä työtä, sanoo Tikkamäki, joka Syväsen tapaan työskentelee tutkijana Työelämän tutkimuskeskuksessa.

Teksti ja kuva: Taina Repo