Yhteiskuntatieteissä vähiten ulkomaalaisia tutkijoita

Julkaistu 12.8.2016 - 10:23
Reetta Muhonen
Reetta Muhonen arvioi, että ulkomaalaisten tutkijoiden pieni osuus Tampereella johtuu yliopiston yhteiskuntatieteellisestä rakenteesta. Kuva: Teemu Launis

Ulkomaalaiset tekivät vajaan viidenneksen (18%) suomalaisten yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunnan henkilötyövuosista vuosina 2012–2014, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema tutkimus.

Tampereen yliopistossa ulkomaalaisten henkilötyövuosien osuus on huomattavasti keskimääräistä pienempi, 10 prosenttia.

Tutkimushankkeen koordinoinut Tampereen yliopiston tutkija Reetta Muhonen arvioi, että syynä on yliopiston tieteenalarakenne. Suurin osa Tampereen yliopiston henkilötyövuosista tulee yhteiskuntatieteistä, joissa on vähiten ulkomaalaisia tutkijoita ja opettajia.

Tampereen yliopistossa yhteiskuntatieteet muodostavat 41 prosenttia kaikista henkilötyövuosista, kun kaikkien suomalaisten yliopistojen keskiarvo oli 24 prosenttia vuonna 2015.

– Se miksi yhteiskuntatieteet eivät ole niin kansainvälisiä kuin muut alat, juontaa juurensa alalle tyypillisiin tutkimuskysymyksiin. Vaikka myös yhteiskuntatieteissä tutkitaan kansainvälisiä ilmiöitä, alan tutkimuskohteena on, esimerkiksi luonnontieteisiin verrattuna, tyypillisemmin kansalliset ilmiöt. Myös yhteiskuntatieteiden kehityssuunta on kansainvälistyminen. Tämä näkyy kansainvälisen julkaisemisen yleistymisenä, Muhonen sanoo.

Tampereelle eniten saksalaisia ja brittejä

Ulkomaisten tutkijoiden ja opettajien henkilötyövuosien osuus oli suurin Aalto-yliopistossa (26 %). Keskiarvoa suurempi se oli myös Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa (22 %), Åbo Akademissa (22 %), Helsingin yliopistossa (21 %), Svenska Handelshögskolanissa (21 %) ja Oulun yliopistossa (19 %). Tampereen teknillisen yliopiston lukema (18%) vastaa täsmälleen yliopistojen keskiarvoa.

Ulkomaalaisten osuus henkilötyövuosista oli suurin bio- ja ympäristötieteissä, luonnontieteissä sekä tekniikan alalla ja pienin yhteiskuntatieteissä.

Tutkijanuran alkuvaiheessa Suomeen tullaan erityisesti Venäjältä, Kiinasta ja Intiasta. Sen sijaan urajärjestelmän huipulla työskentelevä pieni ulkomaalaistaustaisten professorien ja tutkimusjohtajien joukko on tyypillisimmin kotoisin tieteen keskusmaina pidetyistä Iso-Britanniasta, Saksasta ja Yhdysvalloista. Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) suomalaisissa yliopistoissa työskentelevästä ulkomaalaistaustaisesta opetus- ja tutkimushenkilöstöstä on miehiä.

Helsingin yliopistossa eniten henkilötyövuosia tekivät kiinalaiset ja venäläiset tutkijat ja opettajat, Oulun yliopistossa kiinalaiset ja intialaiset, Svenska Handelshögskolanissa ruotsalaiset ja ranskalaiset, Tampereen yliopistossa saksalaiset ja Iso-Britannian kansalaiset ja Turun yliopistossa saksalaiset ja venäläiset.

Ulkomaalaisten osuus korkea Suomessa

Tutkimuksen tulos on samansuuntainen kuin European Tertiary Register (ETER 2012) -tilastoihin perustuvassa tutkimuksessa, jonka mukaan ulkomaalaisten tutkijoiden osuus on Suomessa 20 prosenttia.

Eurooppalaisittain verrattuna ulkomaalaisten tutkijoiden osuus on Suomessa varsin korkea. Ulkomaisten tutkijoiden osuus oli suurin Sveitsissä (51 %). Sen sijaan viidessä muussa vuoden 2012 tarkastelussa mukana olleessa maassa ulkomaisten tutkijoiden osuudet jäivät selvästi Suomen ja Sveitsin osuuksia pienemmiksi (Ruotsi 15 %, Saksa 12 %, Italia 3 %, Portugali 3 % ja Espanja 2 %)

Tutkimushanke toteutettiin Tampereen yliopiston yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikön tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskuksessa (TaSTI) kesä–joulukuussa 2015. Tutkijoina toimivat YTT Reetta Muhonen ja HT Anu Lyytinen sekä tutkimusapulaisena YTK Outi Koskinen.

Tutkimusaineistoina käytettiin opetushallinnon tilastopalvelu Vipusesta koottuja tilastoja sekä opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisu- ja henkilöstötiedonkeruuaineistoa. Aineistojen kokoamisesta ja tilastollisista analyyseista vastasi DI Olli Eskola Tieteen tietotekniikan keskuksesta.

Anu Lyytinen, Reetta Muhonen, Outi Koskinen ja Olli Eskola: Ulkomaiset tutkijat ja julkaisuaktiivisuus. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2016:16