Yliopistojen otettava ohjat omiin käsiin

Julkaistu 28.4.2017 - 11:15
Rebecca Boden/ Kuva: Jonne Renvall
Te suomalaiset ette juurikaan mainosta tekemisiänne. Älkää pitäkö onnistumistanne salaisuutena, sanoo Britanniasta Tampereelle muuttanut professori Rebecca Boden. Kuva: Jonne Renvall

Professori Rebecca Boden vaatii, että yliopistojen pitää kyetä rahoituksen vastineeksi ratkaisemaan yhteiskunnan ongelmia

Paras keino taistella hallituksen kovenevaa yliopistopolitiikkaa vastaan ei ole vastustaa muutosta vaan ottaa ohjat omiin käsiin, sanoo professori Rebecca Boden.

– Sen sijaan, että jatkamme työtämme vain vaikeatajuisten filosofioiden parissa, me voimme tehdä työtä keskeisten sosiaalisten ongelmien kanssa niin, että poliitikot ja äänestäjät näkevät, että yliopisto on arvokas sosiaalinen resurssi, Boden arvioi.

Brittitaustainen Boden tarttuu yhteiskunnallisiin ongelmiin uudessa tehtävässään Tampereen yliopiston New Social Research -tutkimusohjelman tutkimusjohtajana.

Boden on aiemmin työskennellyt vanhempana verovirkailijana Britanniassa ja tutkinut hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta tapahtuvaa veronkiertoa. Kerran hänellä oli tutkittavanaan 11 Englannin jalkapallojoukkueen pelaajan verotus.

Boden myöntää olevansa verojen rakastaja, ja sen vuoksi hän vaatiikin, että yliopiston pitää antaa veronmaksajille vastinetta tarjoamalla hyvää tutkimusta ja koulutusta.

”Myrsky tulossa,
varautukaa siihen”

Britannian yliopistoreformia tutkinut Rebecca Boden arvioi, että Suomen hallituksen yliopistoihin kohdistama leikkauslinja ei ole ohimenevä ilmiö.

– Kun tiedätte, että myrsky on tulossa, niin voitte varautua siihen, Boden sanoo.

Myrsky on nimeltään Englannin tauti, joka on Bodenin mukaan leviämässä läpi koko Euroopan. Britanniassa tämä leikkauslinja lukukausimaksuineen sai aikaan sen, että hyvä korkeakoulujärjestelmä tuhottiin parissa vuosikymmenessä.

Nyt hallitukset eri puolilla Eurooppaa uskovat tekevänsä oikein, kun ne tuovat yliopistoihin liikkeenjohdon toimintatapoja, lukukausimaksuja ja tutkimustyön tiukkaa kontrollia.

Boden suosittelee, että leikkauslinjaa vastaan ei taisteltaisi vastustamalla muutosta. Sen sijaan hän toivoo yliopistojen ottavan ohjat omiin käsiin ja tekevän muutokset omilla ehdoillaan.

Yliopistojen pitää antaa
vastinetta veromaksajille

Rebecca Bodenin mielestään reilusti hoidettu verotus toimii kaikkien hyväksi.

– Kun meillä on paineita antaa suomalaisille veronmaksajille vastinetta, jotta ne antavat meille veroeuroja, niin tehkäämme niin. Tehdään työtä eri sosiaaliryhmien kanssa ja etsitään ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin, Boden ehdottaa.

Yliopistojen pitää Bodenin mukaan kyetä osoittamaan, että ne ovat tärkeä sosiaalinen resurssi yhteiskunnassa.

– Tavalliset ihmiset maksavat meidän palkkamme. Me istumme täällä juttelemassa, koska joku tekee samaan aikaan töitä tehtaassa. Meidän pitää osoittaa, että me teemme oman osuutemme.

“Suomen yliopistojärjestelmä
yksi maailman parhaista

Rebecca Boden on kirjoittanut, että Britanniassa tarvitaan radikaaleja vaihtoehtoisia malleja yliopistojen johtamiseen. Tarvitaanko niitä Suomessakin?

– Mahdollisesti myös Suomessa. Olen matkustanut ympäri maailman ja tiedän, että Suomen yliopistojärjestelmä on yksi maailman parhaista, vaikkeivat suomalaiset itse sitä uskoisikaan, Boden sanoo.

Britannian yliopistojärjestelmä on Bodenin mukaan rikki.

– Britannian yliopistot tarvitsevat todella radikaaleja uudistuksia. Suomalaisten yliopistojen pitää miettiä hyvin huolellisesti, miten ne pitävät varansa ulkoapäin tulevilta paineilta.

Boden on kirjoittanut, että yliopistoissa tutkijoiden työtä arvioidaan ja mitataan, mutta hallinto pysyy kaiken arvostelun ulkopuolella.

Boden sanoo, että yliopistossa pitää olla hallinto mutta managerialismista ei saa tulla yliopiston ydin.

– Hyvää hallintoa on se, että myönnetään yliopiston olevan tutkijoita ja opiskelijoita varten. Hallinnon tehtävä on tehdä heidän työnsä helpommaksi ja varmistaa, että tutkimusta tehdään hyvin ja opiskelijat saavat opetusta.

”Lukukausimaksut
ovat huijaamista”

Rebecca Bodenilla on Britanniasta huonoja kokemuksia siitä, millaista vahinkoa lukukausimaksut aiheuttavat. 10 000 euron lukukausimaksun seurauksena voi vähän yli 20-vuotiaana valmistuvalla maisterilla olla 60 000 euroa velkaa heti uransa alussa.

– Jos lukukausimaksut tulevat Suomeen, niin se on todella huono uutinen. Se on tulevien sukupolvien huijaamista, Boden sanoo.

Nyt lukukausimaksuja kokeillaan Suomessa vasta EU- ja Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille.

Boden kertoo kuulleensa lukukausimaksuja perusteltavan sillä, ettei tavallisten ihmisten pitäisi maksaa siitä, että rikkaat saavat opiskella ilmaiseksi.

– Veronmaksajien pitää maksaa yliopistoista, koska he tarvitsevat joskus lääkäriä, lakimiestä, arkkitehtia, insinööriä ja opettajaa. Korkeakoulutuksen saaneet ihmiset vievät yhteiskuntaa eteenpäin.

Britannian nuoriso miettii nyt, kannattaako lähteä opiskelemana kalliiseen yliopistoon, kun seurauksena on suuret velat.

– Lukukausimaksut eivät edistä sosiaalista liikkuvuutta. Ne ohjaavat kohti hierarkkista yhteiskuntaa, ja se on perustavalla tavalla vastoin suomalaista hyvinvointivaltion ideaa.

Uudet ongelmat,
uutta tutkimusta

Rebecca Boden aloitti tammikuussa työnsä Tampereen yliopiston New Social Research -tutkimusohjelman tutkimusjohtajana.

Uudenlaista sosiaalitutkimusta tarvitaan Bodenin mukaan juuri nyt, koska esille on noussut kokonaan uudenlaisia yhteiskunnallisia ongelmia.

– Brexit, Trump, terrorismi, maanmuutto, Syyria, valeuutiset. Koko tämä horrible mess, hirvittävä sotku, Boden luettelee.

Monet näistä sisältävät ns. viheliäisiä ongelmia, joiden ratkaisemiseen vanhat teoriat eivät riitä.

– New Social Research -tutkimusohjelmassa kehitämme uusia keinoja tutkia asioita ja etsimme uusia tapoja työskennellä yhteistyössä muun yhteiskunnan kanssa, jotta voisimme tarttua näihin ongelmiin. Koska maasto on uusi, tarvitsemme myös uusia keinoja tutkia.

Jotkut yhteiskuntatutkijat sanovat, ettei heidän tehtävänsä ole ratkaista yhteiskunnan nykyisiä ongelmia vaan tutkia syvempiä kehityslinjoja.

Boden huomauttaa, että yksi Britannian korkeakoululaitoksen ongelmista oli se, että yliopistot kieltäytyivät ratkaisemasta käytännöllisiä ongelmia. Hänen mielestään yliopiston pitää maksaa yhteiskunnalle takaisin sen tekemät sataukset tarjoamalla käytännöllistä tietoa.

– Ei meidän tehtävämme ole tehdä päätöksiä vaan tuottaa syvemmän tason tietoa, jotta päättäjät voivat tehdä päätöksiään. Meidän työmme pitää olla teoreettisesti pätevää ja hyvää, muta pitää olla myös kapasiteettia tarjota toivoa ja uusia keinoja ajatella ja tarttua ongelmiin. Emme me voi vain istua omassa tornissamme ja ajatella vain omia ajatuksiamme.

Englanniksi Suomi voi
kertoa menestyksestään

Yliopistojen rahoitusmallia on arvosteltu englanninkielisten tiedejulkaisujen suosimisesta, vaikka yhteiskunnallinen vaikuttavuus vaatisi kommunikointia suomeksi suomalaisen yleisön kanssa. Rebecca Boden ei pidä englantia ongelmana.

– Elämme globaalissa maailmassa, ja Suomi on yhteydessä muihin maihin. Suomalaisten tutkijoiden pitää olla osa kansainvälistä yhteisöä, Boden sanoo.

Suomen ongelmat eivät Bodenin mielestä ole vain suomalaisia ilmiöitä vaan ne heijastavat muun Euroopan ongelmia. Maahanmuuttokriisi iski Suomeen yhtä lailla kuin Britanniaankin.

– Toinen puoli asiasta on se, että Suomi on hyvin nöyrä ja hillitty maa. Te ette paljon mainosta tekemisiänne. Mutta tämä on myös menestynyt yhteiskunta. Kyllä ihmiset ei puolilla Eurooppaa ovat panneet sen merkille.

Suomessa tehdyt yhteiskunnalliset ratkaisut on Bodenin mielestä hyvä jakaa myös muiden kanssa. Yksi näistä on maailman paras koulujärjestelmä.

– Ei niistä puhuminen ole turhaa hehkutusta vaan sitä, että kerrotaan hyvin toimivista asioista. Se auttaa rakentamaan parempaa yhteiskuntaa muuallakin maailmassa. Älkää pitäkö tietojanne salaisuuksina.

Boden sano olevansa vakavissaan puhuessaan siitä, että Suomi on huomattavan kiinnostava maa maailmassa.

– En tarkoita sitä, etteikö ongelmia olisi mutta teillä on vakaa mekanismi, jonka avulla on kehitetty hyvä koulujärjestelmä ja toimiva hyvinvointivaltio.

Teksti: Heikki Laurinolli