16.2.2013 HL Marianne Mäkelä: Yhdenvertainen oikeus sivistykseen. Tutkimus sivistyksellisen yhdenvertaisuuden perusoikeuden sisällöstä erityisesti yhdenvertaisessa oikeudessa perusopetukseen, taiteen perusopetukseen ja kuntien kulttuuripalveluihin

HL Marianne Mäkelän julkisoikeuden alaan kuuluva väitöskirja

Yhdenvertainen oikeus sivistykseen. Tutkimus sivistyksellisen yhdenvertaisuuden perusoikeuden sisällöstä erityisesti yhdenvertaisessa oikeudessa perusopetukseen, taiteen perusopetukseen ja kuntien kulttuuripalveluihin (Equal right to education and culture)

tarkastetaan 16.2.2013 klo 12 Tampereen yliopiston Pinni B-rakennuksen luentosalissa 1097, Kanslerinrinne 1, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Tarmo Miettinen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori (emeritus) Jukka Kultalahti.

                                                ***

Marianne Mäkelä on syntynyt Huittisissa ja hän on suorittanut hallintotieteiden lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa.

Mäkelän väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1804, Tampere University Press, Tampere 2012. ISBN 978-951-44-9040-8, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1280, Tampere University Press 2012. ISBN 978-951-44-9041-5, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai Tiedekirjakauppa TAJU, PL 617, 33014 Tampereen yliopisto, puh. 040 190 9800, e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Marianne Mäkelä, 040 557 4717, marianne.makela@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Hallintotieteiden lisensiaatti Marianne Mäkelä tarkastelee väitöstutkimuksessaan Suomen perustuslain perusoikeussäännösten sisältämien yhdenvertaisuusoikeuksien, sivistyksellisten oikeuksien sekä kielellisten ja kulttuuristen oikeuksien yhteisvaikutuksena muodostuvan yhdenvertaista oikeutta sivistykseen koskevan perusoikeuden sisältöä. Erityisesti tutkimuksessa keskitytään yksilöiden yhdenvertaiseen oikeuteen perusopetukseen, taiteen perusopetukseen ja kuntien kulttuuripalveluihin osallistumiseen. Oikeusdogmaattisessa tutkimuksessa hyödynnetään myös oikeusjärjestyksemme taustalla vaikuttavia arvoperusteita osana analyysia ja tulkintaa.

Yksilöiden yhdenvertaista oikeutta sivistykseen tarkastellaan tutkimuksessa perusoikeuden eri ulottuvuuksien kautta pyrkien hahmottamaan tilannesidonnaisestikin elävän perusoikeuskokonaisuuden sisältöä. Mielenkiintoisen osansa kokonaisuuteen tuo kunnallista itsehallintoa koskeva sääntely. Kuntien rooli perusoikeuksien toteutumisen turvaajana on merkittävä, mutta joissakin tilanteissa kunnallista itsehallintoa koskevan sääntelyn on myös katsottu muodostavan hyväksyttävän perusteen yhdenvertaista oikeutta sivistykseen koskevan perusoikeuden rajoittamiselle.

Tutkimus pyrkii osaltaan avaamaan oikeusjärjestyksemme keskeisen perusoikeuden sisältöä ja kolmen perusoikeuden yhteisvaikutuksena syntyvää sääntelykokonaisuutta vuorovaikutussuhteineen. Oikeuspoliittinen tutkimusote ei lähtökohtana ole, mutta jossakin määrin tutkimus myös nostaa esiin kysymyksiä liittyen oikeudellisen sääntelymme kehittämismahdollisuuksiin yksilöiden yhdenvertaista oikeutta sivistykseen koskevan perusoikeuden turvaamisen edistämiseksi edelleen.