1.3.2013 YTM Kirsi Hasanen: Narrating Care and Entrepreneurship (Hoiva, yrittäjyys ja kerronnan keinot)

YTM Kirsi Hasasen sosiaalipsykologian alaan kuuluva väitöskirja

Narrating Care and Entrepreneurship (Hoiva, yrittäjyys ja kerronnan keinot)

tarkastetaan 1.3.2013 klo 12 Tampereen yliopiston Linna-rakennuksen Väinö Linna -salissa, Kalevantie 5, Tampere.

Vastaväittäjänä on professori Katri Komulainen (Itä-Suomen yliopisto). Kustoksena toimii professori Päivi Korvajärvi.

                                                ***

Kirsi Hasanen on syntynyt Tampereella ja hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Tampereen yliopistossa. Nykyisin hän toimii sosiaalipsykologian yliopistonlehtorina (ma.).

Hasasen väitöskirja ilmestyy sarjassa Acta Universitatis Tamperensis; 1808, Tampere University Press, Tampere 2013. ISBN 978-951-44-9057-6, ISSN 1455-1616. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä sarjassa Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1284, Tampere University Press 2013. ISBN 978-951-44-9058-3, ISSN 1456-954X.
http://tampub.uta.fi.

Väitöskirjan tilausosoite: Verkkokirjakauppa Granum, http://granum.uta.fi, tai  e-mail: taju@uta.fi.

Lisätietoja: Kirsi Hasanen, kirsi.hasanen@uta.fi

LEHDISTÖTIEDOTE

Yksityisten sosiaalipalvelujen määrä Suomessa on kasvanut voimakkaasti viime vuosikymmeninä ja hoivayritykset ovat tulleet huomattavaksi osaksi sekä paikallista että valtakunnallista hyvinvointipalvelujärjestelmää. Tutkimuksessa otetaan osaa tähän ajankohtaiseen keskusteluun hoivapalveluiden yksityistämisestä sekä hoiva-alan ammattilaisten työurien luonteen muutoksista.

Samalla kun hoivaa muokataan työmarkkinoilla yhteismitalliseksi, tehostetuksi, tilatuksi, paloitelluksi ja kulutetuksi tuotteeksi, se on käytännössä arkista, konkreettista, ruumiillista kohtaamista ja sukupuolittunutta työtä. Tutkimuksessa tarkastellaan mitä ja miten yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavat naisyrittäjät kertovat työstään omaelämäkerrallisissa kirjoituksissaan. Kiinnostuksen keskiössä on yhtäältä edellä kuvattu ristiriita hoiva- ja markkinalogiikoiden välillä ja toisaalta keinot noiden logiikoiden yhdistämiseen hoivayrittäjän työssä. Tutkimuksessa selvitetään miten hoivayrittäjät jäsentävät ja sovittavat yhteen hoivaan ja yrittäjyyteen liittyviä kulttuurisia käsityksiä ja odotuksia sekä minkälaisia sukupuoleen ja yhteiskuntaluokkaan liittyviä merkityksiä hoivaa ja yrittäjyyttä koskevat odotukset ilmentävät. Analyysi kohdistuu näin ollen paitsi yksilöllisiin merkityksenantoihin myös sukupuoleen ja yhteiskuntaluokkaan kytkeytyviin kulttuurisiin odotuksiin ja kerronnallisiin resursseihin.

Tulosten perusteella hoivayrittäjyys näyttäytyy moneen suuntaan ulottuvien vastakohtaisten ja toisiaan hylkivien elementtien kenttänä. Analyysissa tuodaan esille kuinka hoivan ja yrittäjyyden yhdistelmä esitetään kirjoituksissa ymmärrettävänä ja hyväksyttävänä nojaamalla hoiva-alan ammatilliseen pysyvyyteen, hoivan feminiinisyyteen, luonnollisuuteen ja yrittäjyyden vierauteen. Hoivayrittäjät suhteuttavat ammatillista itseään yhtäältä hoivaan palkkatyönä ja toisaalta yrittäjyyteen liitettyyn keskiluokkaiseen maskuliinisuuteen sekä kasvuhakuisuutta painottaviin odotuksiin. Hoivayrittäjien kokemuksia värittää moniin suuntiin vetävät osin ristiriitaisia odotuksia sisältävät toimijaroolit. He ovat taloudellisen vastuun kantavia yrittäjiä, mutta yhtä aikaa myös kunnan ostopalvelusopimusten turvin toimivia alihankkijoita. He ovat työnantajia, jotka ovat myös työntekijöidensä kollegoita osallistuessaan käytännön työhön työntekijöidensä rinnalla.

Tutkimus nojaa käynnissä olevaan siirtymään suomalaisesta hyvinvointivaltiosta kohti uusliberalistista kilpailuyhteiskuntaa. Tulokset osoittavat kuinka uusliberalististen ihanteiden mukainen hoivan ja feminiinisyyksien tuotteistaminen laadukkaan hoivan nimissä tunnistetaan ja hyödynnetään. Tulokset tuovat esiin myös hoivayrittäjien pyrkimyksen palkkatyömäisen yrittäjyyskäsityksen omaksumiseen ja korostamiseen. Tutkimustuloksissa on nähtävissä viitteitä yrittäjyyden ja palkkatyön rajojen hämärtymisestä. Tämän kehityksen voi olettaa vaikuttavan hoivatyöhön ja sen jakautuviin ammatillisiin asemiin tulevaisuudessa.

Tutkimusaineisto koostuu 33:sta ympäri Suomea vanhusten sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujien asumis- ja hoivapalveluja, kotipalveluja ja – sairaanhoitoa, lasten päivähoitoa sekä lasten ja nuorten ammatillista perhehoitoa tarjoavien naisyrittäjien yrittäjyyselämäkerroista. Aineiston analyysi perustuu kertomuksen tutkimuksen perinteisiin yhdistäen sosiaalitieteiden ja kirjallisuudentutkimuksen lähestymistapoja.