Hypermedia muuttui interaktiiviseksi mediaksi

Viisaus ei ole meissä

Tutkimuskeskuksen johtaja Jarmo Viteli piirtää hypermedian kaaren teknologiapainotteisuudesta kohti ihmiskeskeistä lähestymistapaa.

Viime vuoden alussa yliopiston Hypermedialaboratorio yhdistyi informaatiotutkimuksen laitokseen. Tänä vuonna hypermedia-sana katoaa myös oppiaineena. Elokuun alusta laitoksella on yksi yhteinen oppiaine, informaatiotutkimus ja interaktiivinen media.

– Heitetään vanha takki pois ja otetaan uusi takki päälle, kuvaa muutosta Hypermedialaboratorion pitkäaikainen luotsi Jarmo Viteli, joka johtaa yhdistymisen myötä syntynyttä tutkimuskeskus TRIMiä.

– Hypermedia-sana luotiin 80-luvulla samoihin aikoihin hypertekstin kanssa. Se oli hyvä sana sinänsä, mutta ehkä teknologiapainotteisempi, ja korosti enemmän itse mediaa.

– Interaktiivinen media taas kuvastaa paremmin sitä, mitä meillä opetetaan ja tutkitaan: ihmisten välistä vuorovaikutusta ja kokemuksia mediaympäristössä.

Jo vuodesta ennen webbiä

Hypermedialaboratorio perustettiin vuonna 1992 tietokonekeskuksen yhteyteen, "vähän epämääräisenä hankkeena".

– Yliopisto oli silloin harvinaisen hyvin ajassa kiinni, suorastaan aikaansa edellä. Silloinhan elettiin vielä aikaa ennen webbiä, joka alkoi yleistyä Suomessa vasta 1993. Lisäksi oltiin syvimmässä laman kuopassa. Silloinen rehtori Tarmo Pukkila ja vararehtori Aarre Heino tekivät hartiavoimin töitä kerjätessään laitteita.

Ensimmäisinä vuosina Hypermedialaboratorion painopiste oli opetuksessa. Tavoitteena oli tarjota yliopistolaisille näkymiä uuteen teknologiaan. Pian laboratorio alkoi kuitenkin poikia myös tutkimusta.

– Nokia, Netscape, AltaVista – ihmiset alkoivat nähdä, että tämä kaikki tulee oikeasti muuttamaan maailmaa. Meidät tunnettiin jo edelläkävijöinä, joten meidän puoleemme osattiin kääntyä tutkimushankkeita käynnistettäessä.

– Hypermedialaboratorio toi samalla tämän uuden teknologian lähemmäs muuta yliopiston toimintaa ja auttoi Tampereen yliopistoa olemaan aktiivinen toimija tietoyhteiskuntamurroksessa. Yliopistossa syntyikin runsaasti erilaista digitaaliseen mediaan ja tietoyhteiskuntaan liittyvää tutkimusta ja alan kehityshankkeita.

Kasvattajaseura sai isommat hartiat

– Hyperlabra oli dynaaminen yksikkö, jossa suuri osa ihmisistä oli määräaikasilla sopimuksilla: he tulivat jostain, tekivät työtä parissa kolmessa hankkeessa, ja lähtivät usein jatkamaan matkaansa, Jarmo Viteli muistelee muutoksen silmässä elämisen realiteetteja.

– Siinä opittiin hyvin nopeasti, että viisaus ei ole meissä, vaan meidän pitää yrittää verkostoitua erilaisten ihmisten ja toimijoiden kanssa. Vain siten pystymme kokoamaan ymmärrystä ja uutta näkemystä ja ammentamaan taas seuraavia ideoita tutkimukseen.

– Samalla olimme kuitenkin kasvattajaseura, jolta puuttui kumulatiivinen jatkuvuus. Meille tuli hyviä ihmisiä, mutta he eivät voineet pätevöityä meillä. Osittain sen takia lähdimme etsimään isompia hartioita.

– Informaatiotutkimuksen kanssa totesimme, että meillä on vahva yhteinen nimittäjä: internet ja digitaalinen media. Informaatiotutkimus tarkastelee niitä tiedonhaun ja tiedonhankinnan näkökulmasta ja interaktiivinen media taas esimerkiksi digitaalisen pelaamisen, käyttäjäkokemusten, sosiaalisen median ja e-osaamisen vinkkeleistä. Tämä on mielenkiintoinen kombinaatio, josta on hyvä katsoa tulevaisuuteen.

Teksti: Riikka Venetjoki
Kuva: Janne Järvinen

(23.7.2010)