TYT Avoin yliopisto Avoimen yliopiston verkko-opinnot
TYT
Avoin yliopisto/verkko-opinnot
Sosiaalipsykologian peruskurssi


Etusivu
Johdanto: Sosiaalipsykologian analyysitasot
Katsaus sosiaalipsykologian historiaanYksilöiden sosiaalipsykologiaa
Kognitiivista sosiaalipsykologiaa
Ryhmät
Vuorovaikutus ja mikrotason sosiaalinen järjestys
Yksilö ja yhteiskunta
Lopuksi: Sosiaalipsykologian ihmiskuva

Sisällysluettelo
 

 

Johdanto

Tässä johdantoluvussa hahmotellaan, mistä sosiaalipsykologiassa oikein on kyse ja esitellään peruskurssin materiaali.



Mitä sosiaalipsykologia on?
Sosiaalipsykologian analyysitasot
Kurssimateriaalin osat ja aiheet
Onko tässä totuus sosiaalisesta ihmisestä?

Mitä sosiaalipsykologia on?

Sosiaalipsykologia on yhteiskuntatiede, joka tutkii sosiaalista elämää: ihmisten välistä vuorovaikutusta, ihmisen ja kulttuurin välistä suhdetta ja yksilön psykologisen toiminnan sosiaalisuutta.

Sosiaalipsykologian lisäksi saman aihealueen ilmiöistä ovat kiinnostuneita monet muutkin tieteet, erityisesti sen "emotieteet" sosiologia ja psykologia. Ei olekaan mielekästä alkaa luetella kaikkia mahdollisia sisältöjä ja alkaa sulkea niitä tieteiden karsinoihin. Sosiaalipsykologia on ennen kaikkea näkökulma ja suhtautumistapa. Sillä halutaan korostaa, että sosiaalinen elämä ei ole vain yksilöiden elämää, eikä se ole vain yhteiskuntaa ja kulttuuria, vaan sitä voi ja pitääkin tutkia nimenomaan molempina yhtä aikaa. Painotukset eri tutkijoiden välillä vaihtelevat tietysti, niin että toiset tutkimukset ja teoriat voisi sijoittaa myös sosiologiaan, toiset psykologiaan, jotkut ehkä sosiaalityöhön tai viestinnän tutkimukseen - silti ne kaikki voivat olla sosiaalipsykologiaa.

Sen sijaan että muut tieteet litistäisivät sosiaalipsykologian väliinsä tai että ne repisivät sen hajalle, on sosiaalipsykologian näkökulma ennemmin yhteys tai linkki niiden välillä. Tampereen yliopiston pitkäaikainen professori Antti Eskola on kuvannut sosiaalipsykologiaa kaarisillaksi, josta on hyvä näköala molemmille rannoille - sekä sosiologiaan/yhteiskuntaan että psykologiaan/yksilöön. Sosiaalipsykologian opiskelun voikin liittää luontevaksi osaksi hyvin monenlaisia aineyhdistelmiä.

Alkuun

Sosiaalipsykologian analyysitasot

Sosiaalipsykologia on siis tiede, jonka tutkimusalue liikkuu yksilön ja yhteiskunnan (kulttuurin) välillä. Seuraavassa kuvataan sosiaalipsykologian kiinnostuksen kohteita neljänä eri tasona. Tasot voi nähdä jatkumona tai toistensa ympärille laajenevina kehinä.

4
3
2
1

1. Kehäkuvion keskellä on yksilö, jota vastaa sosiaalipsykologiassa yksilön sisäisellä tasolla liikkuva analyysi. Tällöin tutkimuskohteena voi olla vaikkapa tunteet tai sosiaalinen havainnointi. Klassisia sosiaalipsykologisia aiheita ovat myös yksilöiden asenteet ja tavat antaa tapahtumille selityksiä (attribuutio). Myös yksilön kehitys ja käsitys itsestään ovat kiinnostaneet sosiaalipsykologeja.

2. Seuraavalla kehällä mukaan astuu myös muita ihmisiä. Tällä yksilöiden välisellä (interpersoonallisella) tasolla tutkitaan ihmisten toimintaa toistensa kanssa, eli sosiaalisia tilanteita. Vuorovaikutuksesta suuri osa on tällaista yksilöiden välistä viestintää ja esimerkiksi pienryhmien sisäisiä ilmiöitä voi analysoida tällä tasolla.

3. Sosiaalisissa tilanteissa on kuitenkin lähes aina läsnä toimijoiden sosiaaliset asemat ja ryhmät. Esimerkiksi lääkärin vastaanotto on paitsi kahden ihmisen kohtaaminen, myös kahden sosiaalisesti eri asemassa olevan ihmisen kohtaaminen - lääkärin ja potilaan. Niinpä heidän vuorovaikutustaan on luontevampaa ymmärtää asemien tai ryhmien välisellä tasolla. Sosiaalisten ryhmien ja niiden välisten suhteiden tutkiminen onkin tärkeä osa sosiaalipsykologiaa.

4. Mutta mistä nämä ryhmät tai asemat tulevat ja saavat merkityksensä? Kulttuurin ja yhteiskunnan käsitteet auttavat ymmärtämään niitä periaatteita, joiden mukaan sosiaalinen elämä järjestyy. Tiettyyn sukuun kuuluminen voi jossakin kulttuurissa olla keskeinen ihmisten välisille suhteille, kun taas joissakin ihmisten koulutus ja ammatit vaikuttavat samoin. Eri ammateissa käsitykset vaikkapa työstä voivat taas poiketa suuresti toisistaan. Tällaiset arvoihin, sosiaalisiin toimintasääntöihin (normeihin), yhteiskunnan työnjakoon jne. perustuvat teoriat ovat ideologisen tai kulttuurin/yhteiskunnan tason selityksiä.

Useimpia sosiaalisen elämän tilanteita voi analysoida useasta ellei kaikista näistä tasoista käsin. Monet sosiaalipsykologiset teoriat käsittelevätkin nimenomaan näiden tasojen suhdetta, eivät niinkään vain jonkin tietyn tason ilmiöitä. Tasojen pohtiminen voi kuitenkin auttaa selventämään mihin ilmiöön kullakin teorialla halutaan saada valaistusta.

Sosiaalipsykologin ammattitaitoon kuuluu myös osata painottaa eri tasoja tarkoituksenmukaisesti. Usein arjessa kuvittelemme tekevämme yksilöllisiä valintoja kun toimintamme on läpeensä kulttuurista ja sosiaalista. Toisaalta saatamme tuntea avuttomuutta "jostain ulkoa" tulevien asioiden edessä, joihin meillä vuorovaikutuksessa saattaisi ollakin mahdollisuus vaikuttaa. Sosiaalipsykologian soveltaminen voi antaa ihmisille uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia sosiaaliseen toimintaan.

Alkuun

Kurssimateriaalin osat ja aiheet

Tähän sosiaalipsykologian peruskurssiin kuuluu johdannon ja loppuyhteenvedon lisäksi kuusi aiheen mukaan eroteltua osaa. Niillä ei ole ehdotonta järjestystä, vaan ne on pyritty kirjoittamaan itsenäisiksi esittelyiksi. Jokaiseen osaan kuuluu perusteksti ja syventäviä tekstejä. Opettajaltasi saat ohjeet, mitä tekstejä kurssilla käsitellään.

"Katsaus sosiaalipsykologian historiaan" on siinä mielessä poikkeava osa, että se esittelee sosiaalipsykologiaa historiallisessa perspektiivissä. Kaikki muut osat on määritelty sisällöllisesti. Vaiheita voi lukea oikeastaan sekä johdantona että yhteenvetona aiheeseen, tai sitten muiden osien kanssa limittäin. Vaiheiden lopussa jatketaan pohdintaa sosiaalipsykologian luonteesta tieteenalana.

"Yksilöiden sosiaalipsykologiaa" on kaikkein lähimpänä ensimmäistä em. tasoista. Siinä perehdytään teorioihin ihmisyksilöstä, hänen persoonastaan, minuudestaan ja identiteetistään. Toki tässäkin osassa huomioidaan sosiaalisuuden vaikutus. Myös "Kognitiivista sosiaalipsykologiaa" sisältää yksilölähtöisiä teorioita, mutta siinä on vahvasti mukana myös yksilöiden välinen taso. Se käsittelee ihmisen tiedollista toimintaa, jossa sosiaalipsykologeja kiinnostaa tietysti eniten sosiaalisen maailman jäsentäminen. Tällainen tieto on usein myös ryhmien ja asemien välistä tietoa.

Ryhmistä kertovassa osassa huomion kohteena ovat erityisesti yksilöiden välinen taso ja ryhmien ja asemien välinen taso. Näin myös "Vuorovaikutus" -osassa, vaikka siinä esitellyt teoriat ovatkin varsin erilaisia kuin ryhmäteoriat. Niiden käsittelemä sosiaalinen järjestys vuorovaikutuksessa läheneekin jo sosiaalista järjestystä ja yhteiskuntaa yleensä.

Osassa "Yksilö ja yhteiskunta" kerrotaan teorioista, jotka käsittelevät ideologisen tason selityksiä ja/tai pyrkivät yhdistämään eri tasot toisiinsa vetämällä yhteen analyysitasojen päät. Tällaiset laaja-alaiset teoriat muodostavat sosiaalipsykologian perustaa, jonka päälle erityisalojen tutkimusta rakennetaan.

Alkuun

Onko tässä totuus sosiaalisesta ihmisestä?

Yhtä yhtenäistä perustaa sosiaalipsykologialle on kuitenkin vaikea löytää, eikä osien antama kuva ole ristiriidaton. Monien teorioiden välillä käydään kiivasta väittelyä. Materiaalissa korostuu tämän hetken tamperelaisen sosiaalipsykologian painotukset, silti tarkoituksena ei ole tarjota yhtä totuutta ihmisestä tai sosiaalisuudesta. Akateemisia opintoja aloittelevalle juuri teorioiden moninaisuus ja ristiriitaisuus on kuitenkin monen hämmennyksen lähde. Ketä pitäisi uskoa? Pitääkö valita puolensa?

Jokainen teoria, joka voi avata jonkin uuden näkökulman sosiaalisuuden rikkaaseen maailmaan, on hyödyllinen. Uuteen tieteenalaan tutustuessa ei kannata ahdistua sen teoriapaljoudesta: parhaiten oppii kun antaa itsensä viehättyä eri vaihtoehdoista ja ymmärtää niitä ensin niiden omista lähtökohdista. Myöhemmissä opinnoissa kuva eri teorioiden suhteista ja niiden toisiinsa kohdistamasta kritiikistä tarkentuu. Sitä kautta voi vähitellen alkaa rakentamaan myös sitä "omaa sosiaalipsykologiaansa" eli kehittää omaa tieteellistä ja sosiaalista ajatteluaan.

Lähteet:

Doise, W. (1982) Levels of Explanation in Social Psychology. Cambridge: Cambridge University Press

Helkama, K. & Myllyniemi, R. & Liebkind, K. (2001) Johdatus sosiaalipsykologiaan. Helsinki: Edita

Alkuun