Sisältöön
tampereen yliopisto: lääketieteen ja biotieteiden tiedekunta: tutkimus:
Lääketieteen ja biotieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoLääketieteen ja biotieteiden tiedekunta
Susanna Miettinen - Aikuisen kantasolujen ryhmä

Tutkimus

BMT:n aikuisen kantasolujen tutkimus painottuu solujen karakterisointiin, kasvuolosuhteiden optimointiin sekä solujen käyttöön luu-, rusto-, iho- ja pehmytkudossovelluksissa. Tutkimukset suunnitellaan ja toteutetaan aina kliinistä käyttöä silmällä pitäen. Kantasoluilla tehtävät kliiniset potilashoidot keskittyvät tällä hetkellä luusovelluksiin.

Tietoa kantasolututkimuksesta

Solu- ja kudosteknologia on kiihtyvästi kehittyvä, bioteknologiaa hyödyntävä tieteenala, jonka käytännön sovellusmahdollisuudet sekä kirurgian apuna että uusina hoitovaihtoehtoina nähdään merkittävinä.

Kantasolut ovat kaikkikykyisiä soluja, jotka kykenevät erilaistumaan erilaisiksi solutyypeiksi tai uusiutumaan kantasoluina. Kantasoluja saadaan useista eri lähteistä, esimerkiksi alkiosta, luuytimestä ja eri elimien omista kantasolupopulaatioista.
Alkion kantasolut

Alkion kantasolulinja perustetaan 5-6 päivän ikäisestä alkiosta. Sisäsolumassan soluja kasvatetaan tukisoluina toimivien fibroblastien päällä, jotka estävät solujen erilaistumisprosessin. Näin soluja saadaan tuotettua lisää ja samalla ne säilyttävät kaikkikykyisyytensä. Alkiot saadaan lahjoituksena koeputkihedelmöityshoidoissa käyneiltä pareilta kummankin osapuolen kirjallisella suostumuksella. Esimerkiksi IBT:ssä käytetään ainoastaan hoitoon kelpaamattomia alkioita, jotka olisi hävitetty, jos niitä ei olisi lahjoitettu tutkimukseen.

Alkion kantasolut vaikuttavat lupaavimmilta soluilta kliinisiin sovelluksiin suuren erilaistumispotentiaalinsa ansiosta. Kaikkikykyisistä kantasoluista voidaan tuottaa uutta solukkoa vahingoittuneiden tai vanhenevien kudosten tilalle. Alkion kantasoluista on erilaistettu muun muassa hermo-, lihas-, rasva-, sydänlihas- ja maksasoluja.

Kantasolututkimuksen edistyminen ja kasvu tieteenalana on herättänyt toiveita alkion kantasolujen käyttämisestä uusina hoitomuotoina solu- ja kudostuhosta johtuvissa sairauksissa. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi diabetes, sydämen vajaatoiminta ja vakavat neurologiset vammat. Solujen erilaistaminen on kuitenkin monimutkainen prosessi, ja puhtaan, rikastuneen ja siirrekelpoisen solupopulaation aikaansaaminen edellyttää pitkäjänteistä tutkimusta. Alkion kantasolusiirteitä ei toistaiseksi ole Suomessa kokeiltu ihmisillä.

Aikuisen kantasolut

Aikuisen ihmisen kantasoluja voidaan jo nyt käyttää soluhoitoihin potilaissa. Potilaan omasta kudoksesta, esimerkiksi rasvakudoksesta tai luuytimestä, voidaan eristää kantasoluja, niitä voidaan kasvattaa soluviljelylaboratoriossa ja siirtää takaisin samaan potilaaseen (ns. autologinen solusiirto) joko sellaisenaan tai biomateriaaleihin yhdistettynä. Käyttämällä potilaan omia soluja kudossiirteissä voidaan välttyä hyljintäreaktiolta.

Aikuisen ihmisen kantasoluissa on hyvänä puolena muun muassa se, että niitä voidaan käyttää autologisissa solusiirroissa, mutta aikuisen kantasolut ovat vähemmän kaikkikykyisiä kuin alkion kantasolut. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että aikuisen kudoksista eristetyillä kantasoluilla on paljon suurempi erilaistumispotentiaali kuin aiemmin on tiedetty ja siten niiden sovellus­mahdollisuudet ovat laajat. Aikuisen kantasoluista pystytään erilaistamaan muun muassa luu-, rusto-, rasva-, jänne- ja lihassoluja. Erilaistettuja soluja voidaan käyttää esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinten vaurioiden hoidossa.

iPS solut

Aikuisen ihmisen jo erilaistuneet solut voidaan sopivissa olosuhteissa uudelleenohjelmoida erilaistumattomiksi monikykyisiksi kantasoluiksi, iPS soluiksi (engl. induced pluripotent stem cells). iPS soluja voidaan tuottaa esimerkiksi ihon sidekudossoluista, jolloin materiaalin kerääminen on suhteellisen helppoa, eikä solujen valmistamiseen tarvita alkioita. Aikuisen normaalien erilaistuneiden solujen muuntaminen monikykyisiksi kantasoluiksi avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia regeneratiiviselle lääketieteelle. Korvaushoidoissa käytettäviä soluja ja kudoksia voitaisiin tehdä potilaan omista soluista valmistetuista iPS soluista, jolloin ei tarvitsisi pelätä hyljintäreaktioita eikä soluihin liittyisi eettisiä ongelmia.

Ennen iPS solujen kliinistä käyttöä soluja on niitä kuitenkin vielä tutkittava laajasti ja solujen valmistusmenetelmiä on kehitettävä. iPS solujen uskotaan kuitenkin jo varsin pian tarjoavan uusia tehokkaita työkaluja lääkekehitykseen ja jopa täsmälääkkeiden kehittämiseen kullekin potilaalle yksilöllisesti.

 
BioMediTech
Lääkärinkatu 1
33520 Tampere, Finland
Ylläpito: webmaster@biomeditech.fi
Muutettu: 9.4.2015 13.30 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Opiskelu
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Andor - uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti