Sisältöön
tampereen yliopisto: viestintätieteiden tiedekunta: tkga 2017:
Viestintätieteiden tiedekuntaTKGA
TKGA 2017

sarjakuva_finlandia40.png

Tampere Kuplii Goes Academic -seminaarissa jaetaan vuoden 2017 Sarjakuva-Finlandia-palkinto. Palkinnon jakaa 11.00 alkaen rock-muusikko A.W. Yrjänä.

Edellisten vuosien ohjelmat:

»TKGA 2016
»TKGA 2015
»TKGA 2014
»TKGA 2013
»TKGA 2012
»TKGA 2011
»TKGA 2010
»TKGA 2009
»TKGA 2008

Suomi 100

Tampere Kuplii Goes Academic 2017

Tampere Kuplii 2017: Sarjakuvan Suomi

Perjantaina 17.3.2017, 11.00 - 17.00
Tampereen yliopiston pääkirjasto Linna, Väinö Linna –sali, Kalevantie 5.
Keskustakampuksen kartta

Vuonna 2017 Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään ja Tampere Kuplii Goes Academic -seminaari 10-vuotista historiaansa. Juhlavuonna seminaarin esitelmät keskittyvät suomalaiseen sarjakuvaan ja sen moninaisiin ilmiöihin, kuten 1900-luvun alun pilapiirroksiin, metallimusiikin kuvaamiseen sarjakuvan keinoin ja sukupuolen sekä seksuaalisuuden sarjakuvallisiin esitystapoihin.

Lisäksi pohditaan monikielisen sarjakuvan kääntämisen kysymyksiä, tarkastellaan sarjakuvabloggaamisen terapeuttisuutta ja esitellään, mistä löytyvät tutkimusta odottavat, kotimaisen sarjakuvan unohdetut helmet. Sarjakuvan eri ilmiöihin perehtyneiden tutkijoiden, opiskelijoiden, taiteilijoiden ja asiantuntijoiden kautta sarjakuvaa käsitellään vivahteikkaasti ja monipuolisesti.

Seminaari on kaikille avoin. Tervetuloa kuuntelemaan!

Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen opiskelijat voivat suorittaa seminaarin osana opintopassikokonaisuutta. Lisätietoja: leena.romu@uta.fi


Seminaarin ohjelma:


**************************************************************************************
11.00-12.00
Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto 2017
Palkinnon jakaa rock-muusikko A.W. Yrjänä.
Ehdokkaat esillä Sarjakuva-Finlandian-www-sivuilla
**************************************************************************************

12.15
Seminaarin avaus (FL Leena Romu)

12.30-13.30
Sari Kivistö: Gulashiparoneja ja liperaaleja: Pilapiirrokset poliittisen identiteetin rakentajina 1900-luvun alun suomalaisessa pilalehdistössä

Pilalehdet ovat suomalaisen satiirin historiassa tienraivaajia. Pilalehtien kultakautta olivat 1900-luvun ensimmäiset vuosikymmenet, jolloin lehdet ottivat kantaa päivänpolttaviin tapahtumiin ja tunnustivat poliittista väriä. Alkuvaiheessa pilalehtien suosimat satiiriset vastakkainasettelut keskittyivät kielikysymyksen ympärille. Vuosisadan vaihteessa kantavana teemana olivat Venäjän politiikka, autonomisten oikeuksien puolustus ja sortotoimet. Puoluetietoisuuden kasvaessa ja työväestön järjestäytyessä nousivat kotimaan poliittiset ristiriidat pääaiheeksi, ja pilalehdistä tuli suurlakon jälkeen poliittisten suuntausten äänitorvia ja tehokkaita mielipidevaikuttajia.

Kivistön esitelmässä käsitellään pilapiirroksia poliittisten vastakkainasettelujen ja ristiriitojen rakentajana 1900-luvun alun Suomessa. Huomiota kiinnitetään mm. kaupungistumisen ja teollistumisen vaikutuksiin yhteiskunnassa ja siihen, miten uusia sosiaalisia luokkia kuvattiin pilapiirroksissa. Satiirin aiheina olivat mm. talouskeinottelijat, nousukkaat ja ylipäänsä talouden tai työn ympärillä käydyt luokkataistelut. Esitelmässä pohditaan sosiaalisten ja poliittisten identiteettien luomista satiirisen kritiikin ja pilapiirrosten keinoin.


Sari Kivistö on yleisen kirjallisuustieteen professori Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut laajalti satiirin historiaa ja teoriaa antiikista nykypäiviin mm. teoksissaan Satiiri Suomessa (yhdessä H.K. Riikosen kanssa), Satiiri: johdatus lajin historiaan ja teoriaan sekä Medical Analogy in Latin Satire. Hän johtaa parhaillaan Helsingin Sanomain Säätiön rahoittamaa hanketta Painovapaus ja pilkkakuvasto.

 

13.30-14.10
Eliisa Pitkäsalo ja Annikki Liimatainen: Monia kuvia, monia kieliä - Monikielisyys, sarjakuva ja kääntäminen

Sarjakuva on monimuotoinen taidemuoto, joka yhdistää sanallista ja kuvallista, eli verbaalista ja visuaalista viestintää. Tällaisen monimuotoisen viestiryppään välittäminen kielestä ja kulttuurista toiseen vaatii kääntäjältä monipuolista osaamista ja ymmärrystä, jossa kielellisen osaamisen lisäksi korostuvat myös multimodaalisuuden tulkintataidot, kuten kyky ymmärtää sarjakuvaan sisältyviä kulttuurisidonnaisia elementtejä. Kääntäminen luo tilanteita, joissa multimodaalinen kokonaisuus ensin ikään kuin hajoaa, kun kääntäjä tulkitsee kuvan ja sanan välittämät viestit erikseen, ja sitten jälleen yhdistyy, kun kääntäjä yhdistää viestit taas yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kääntäjän keskeisimpiä tehtäviä on päättää, miten hän suhtautuu sarjakuvan lähtökulttuurillekin vieraisiin piirteisiin, esimerkiksi sarjakuvan monikielisyyteen.


Eliisa Pitkäsalo työskentelee kääntäjän suomen opintojen yliopisto-opettajana Tampereen yliopistossa. Hänen kiinnostuksensa kohteena on kaunokirjallisuuden kääntäminen, esimerkiksi metaforisten ilmausten kääntäminen. Viime aikoina hän on tutkinut sarjakuvan kieltä ja sen kääntämistä, esimerkiksi sarjakuvan nonverbaalista viestintää ja sen vaikutusta lukukokemukseen ja kääntämiseen.

Annikki Liimatainen on määräaikainen professori saksan kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmassa Tampereen yliopistossa ja saksan kielen ja kääntämisen dosentti Helsingin yliopistossa. Liimataisen tutkimuksen painopistealat ovat erikoiskielten, erityisesti oikeuskielen tutkimus, erikoisalojen tekstien kääntäminen, kaunokirjallinen kääntäminen, uudelleenkääntäminen, terminologia, kontrastiivinen kielentutkimus, fraseologia, leksikografia ja sananmuodostus.


14.10-14.30 Tauko


14.30-15.00
Noora Raiskio: Metallimusiikin ja sarjakuvan liitto – Perkeros ja Belzebubs metallikulttuurin airuina

Suomalaiset ovat ns. metallikansaa. Metallimusiikki on maassamme vientituote paitsi sellaisenaan, myös sarjakuvana: J.P. Ahosen ja K.P. Alaren Perkeros-sarjakuvaromaani sekä J.P. Ahosen strippisarjakuva Belzebubs ovat saavuttaneet kansainvälistä suosiota. Esitelmässä tarkastellaan näiden sarjakuvien suhdetta metallimusiikkiin, ja tapoja, millä ne voivat rakentaa alakulttuurin yhteisöllisyyttä taiderajojen yli. Käsitteet lainataan intermediaalisuustutkimuksesta.

Noora Raiskio on kolmannen vuoden kirjallisuustieteen opiskelija Tampereen yliopistosta, ja hän tekee parhaillaan kandidaatintyötä J.P. Ahosen Perkeroksen intermediaalisuudesta. Tutkimuksessa on tarkoitus tarkastella metallimusiikin, kuvan ja sanan välisiä suhteita.



15.00-15.30
Tuula Siira ja Emilia Tolvanen: Seksuaalisuuden ja sukupuolisuuden arvoituksellisuus Kati Närhen Agnes-trilogiassa

Esitelmässä tutkitaan, kuinka Kati Närhen sarjakuvaromaanitrilogian (Saniaislehdon salaisuudet, 2010, Mustasuon mysteeri, 2012, Seitsemäs vieras 2015) kerronnassa rakentuu lukijan täydennettäväksi jääviä aukkoja sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvistä ilmiöistä. Närhen trilogiassa kuva haastaa sanan eikä kielellinen kerronta monesti selitä visuaalisesti esitettyä. Esitelmässä pohditaan, kuinka tällainen esitystapa toisaalta purkaa, toisaalta vahvistaa stereotypioita sekä onnistuu kuvaamaan nuoren seksuaalisuuden pohdinnan sisäisenä, yksityisenä ja vaikeasti sanallistettavana, pikemmin kuin julkisena ja jaettuna.

Tuula Siira on neljännen vuoden kirjallisuudenopiskelija Tampereen yliopistosta. Hän hurahti sarjakuviin teini-ikäisenä eksyessään lähikirjaston kapoisen sarjakuvahyllyn eteen, joka olikin pian luettu päästä päähän. Siiran tutkimusintresseihin kuuluu sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus kirjallisuudessa, ja hän on kirjoittanut kandidaatintutkielmansa Jorma Korpelan Tunnustus-romaanin sukupuolisista ja seksuaalisista ihanteista.

Emilia Tolvanen opiskelee neljättä vuotta kirjallisuustiedettä Tampereen yliopistossa. Vapaa-ajallaan hän kaunokirjallisuuden kirjoittamisen lisäksi lukee ja piirtää sarjakuvia. Tolvasen tutkimusintresseihin kuuluvat satiiri ja kirjallisuusfilosofia, ja hän on tehnyt kandidaatin tutkielmansa yhteiskunnallisista rooleista Chuck Palahniukin Choke-romaanissa. Esitelmä Kati Närhen sarjakuvaromaanitrilogiasta syntyi Tuula Siiran kanssa parityönä yliopistonlehtori Maria Laakson pitämällä nuortenkirjallisuuden kurssilla.


15.30-15.45 Tauko


15.45-16.15
Katja Kontturi ja Viivi Rintanen: Sarjakuvabloggaaminen – vertaistukea ja terapiaa?

Esitelmä keskittyy 2000-luvulla alkunsa saaneeseen omaelämäkerralliseen ilmiöön, sarjakuvablogeihin. Suomalainen sarjakuvablogikulttuuri on maailmanlaajuisestikin varsin poikkeuksellinen sarjakuvan kentällä, sillä se hälventää rajaa taiteilijan ja harrastajapiirtäjän välillä. Kuka tahansa voi jakaa arkeaan sarjakuvien muodossa esimerkiksi sarjakuvablogit.com-portaalissa joko omalla nimellään tai turvallisen anonymiteetin takaa. Onko sarjakuvien tekemisessä ja jakamisessa jotain terapeuttista? Miksi niin monet nuoret bloggaavat nimenomaan sarjakuvamuodossa perinteisten päiväkirjamaisten blogien sijaan? Esitelmässä käsitellään kyselytutkimuksessa saatuja tuloksia: mikä on nuorten näkemys sarjakuvan tekemisen terapeuttisista mahdollisuuksista? Lisäksi sivutaan myös esitelmöitsijöiden omia kokemuksia.

Katja Kontturi väitteli Don Rosan Aku Ankka -sarjakuvien fantasiasta jouluna 2014. Tällä hetkellä hän työskentelee Näkymättömät - nuorten digitarinat -hankkeessa, jossa mm. ohjaa sarjakuvatyöpajoja syrjäytymisvaarassa oleville nuorille. Hankkeessa Kontturia kiinnostavat sarjakuvan terapeuttiset mahdollisuudet ja sarjakuvabloggaaminen.

Viivi Rintanen on sarjakuvataiteilija, joka aikoo piirtää hulluudesta niin kauan kuin se on haukkumasana. Rintasen kehuttu esikoissarjakuva Mielisairaalan kesätyttö (Suuri Kurpitsa 2015) kertoo mielenterveysosaston arjesta omaelämäkerrallisesti. Uusimmassa projektissaan Rintanen piirtää hänelle lähetettyjä mielenterveystarinoita Hulluussarjakuvia-blogiin.



16.15-16.45
Laura Kokko: Tennismailasta työpöytään - Sarjakuvamuseon kokoelma- ja tutkimustoiminta

Sarjakuvamuseon keräyshankkeissa kokoelmiin pyritään tallentamaan ilmiötä mahdollisimman laajasti, originaalitöiden lisäksi tiensä kokoelmiin löytävät myös erilaiset esineet ja ammattiin liittyvät välineistöt. Sarjakuvaa lähestytään ensisijaisesti ilmiönä, jossa valmis julkaisu on vain yksi osa. Näyttely- ja julkaisuhankkeissa esitellään historiallisia aineistoja ja luodaan uutta tutkimusta. Esitelmässä kerrotaan Sarjakuvamuseon kuulumisten ja ajankohtaisten tutkimushankkeiden lisäksi kokoelma-aineistoista ja tietokannoista, annetaan tutkimusvinkkejä sekä paljastetaan mistä löytyy kotimaisen sarjakuvataiteen historia.

Laura Kokko on Suomen Sarjakuvamuseon toiminnanjohtaja ja Sarjakuvamuseo ry:n sihteeri. Suomen Sarjakuvamuseo on kotimaisen sarjakuvan historiaa keräävä, tallentava ja tutkiva valtakunnallinen museokokoelmahanke.



17.00 Seminaarin päätös

 
Ylläpito: cmt.info@uta.fi
Muutettu: 22.2.2017 10.46 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Opiskelu
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Andor - uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti