Sisältöön
tampereen yliopisto: viestintätieteiden tiedekunta: tkga 2018:
Viestintätieteiden tiedekuntaTKGA
TKGA 2018

sarjakuva_finlandia40.png

Tampere Kuplii Goes Academic -seminaarissa jaetaan vuoden 2018 Sarjakuva-Finlandia-palkinto. Palkinnon jakaa 11.00 alkaen avaruustähtitieteen emeritusprofessori Esko Valtaoja.

Edellisten vuosien ohjelmat:

»TKGA 2017
»TKGA 2016
»TKGA 2015
»TKGA 2014
»TKGA 2013
»TKGA 2012
»TKGA 2011
»TKGA 2010
»TKGA 2009
»TKGA 2008

Tampere Kuplii Goes Academic 2018

Tampere Kuplii 2018: Kohtaamisia

Perjantaina 23.3.2018, 11.00 - 15.30
Tampereen yliopiston pääkirjasto Linna, Väinö Linna –sali, Kalevantie 5.
Keskustakampuksen kartta

Kaikille avoin sarjakuvaseminaari keskittyy tänä vuonna kysymään, miten sarjakuvat esittävät ihmisten välisiä kohtaamisia. Miten ihmiset kohtaavat toisensa ja ympäröivän maailman? Minkälaista dialogia ihmisten välille syntyy, jos syntyy? Kirjallisuuden kautta ihmisen väitetään pääsevän kohtaamaan maailmoja, ihmisiä, asioita, ideoita, tunteita ja kokemuksia, joita hän ei välttämättä muualla kohtaa. Lukemalla ihmisen ymmärrys maailmasta voi lisääntyä, ja kirjallisuuden kautta hän pääsee kohtaamaan itselle vieraan.

Toisaalta kirjallisuuden lukeminen herättää erilaisia tuntemuksia nautinnollisesta viihtymisestä shokeeraavuuteen (Felski 2008: Uses of Literature). Myös sarjakuvasta on kirjoitettu tavalla, jossa käsitellään sitä, kuinka lukija pääsee kohtaamaan itselle vieraan ja tunnistamaan tämän kokemukset. Tähän liittyy omia eettisiä kysymyksiä siitä, kenen kokemus kerrotaan/näytetään ja millä tavoin. Millaisia kerronnallisia ja piirroksellisia valintoja tällöin käytetään? Mitä näytetään, jätetään näyttämättä tai vihjataan? Millä tavoin sarjakuvan esittämät henkilöt kohtaavat toisensa ja ympäröivän maailman?

Tervetuloa kuuntelemaan!

Tampereen yliopiston kirjallisuustieteen opiskelijat voivat suorittaa seminaarin osana opintopassikokonaisuutta. Lisätietoja: leena.romu@uta.fi


Seminaarin ohjelma:


**************************************************************************************
11.00-12.00
Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinto 2018
Palkinnon jakaa avaruustähtitieteen emritusprofessori Esko Valtaoja.
Ehdokkaat esillä Sarjakuva-Finlandian-www-sivuilla
**************************************************************************************

12.15
Seminaarin avaus (FL Leena Romu)


12.30-13.00
Joel Kuortti: Keskustan ja periferian kohtaamisia Orijit Senin sarjakuvaromaanissa River of Stories

Vaikka Intian sarjakuvan historia ulottuu paljon vuotta 1994 aiemmaksi, intialaisen sarjakuvaromaanin historian alku voidaan ajoittaa Orijit Senin teokseen River of Stories (1994), viisi vuosikymmentä sen jälkeen, kun Richard Kyle loi termin vuonna 1964, 18 vuotta sen jälkeen, kun ensimmäiset sarjakuvaromaanin nimikkeellä kulkevat teokset julkaistiin.

Käsittelen erityisesti Senin teosta, koska se sisältää runsaasti keskustan ja periferian kohtaamisia: keskusvalta ja kansalaisyhteiskunta, perinne ja edistys, koloniaalinen menneisyys ja jälkikoloniaalinen nykyhetki. Tarkastelen Senin sarjakuvaromaanin visuaalisia ja tekstuaalisia strategioita, joita käytetään keskustan ja periferian välisessä neuvottelussa: mustavalkoisia ja värikuvia, valokuvien ja valokuvan kaltaisten kuvien montaaseja, piirustuksia, erilaisia visuaalisia tyylejä, ja erilaisia kulttuurisia elementtejä.

Joel Kuortti on englannin kielen professori Turun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa fokuksessa ovat Intian englanninkielinen kirjallisuus, jälkikoloniaalinen teoria, kulttuurintutkimus, kansallinen identiteetti, diaspora, ja hybridisyys.

13.00-13.30
Anna Vuorinne: Tositarinoita ja kuviteltuja kohtaloita: siirtolaisuus saksalaisessa nykysarjakuvassa

Siirtolaisuus on noussut 2000-luvulla yhdeksi nykysarjakuvan keskeisistä aiheista, eikä saksalainen sarjakuva ole poikkeus. Siirtolaisuutta ja siirtolaisuuskokemuksia on käsitelty niin sarjakuva-albumeissa, antologioissa kuin useamman tekijän yhteistyöhankkeissa. Vaikka teokset eroavat toisistaan niin aiheittensa, näkökulmiensa kuin tyylinsäkin perusteella, niitä yhdistää sama kerronnallinen lähtökohta: ne perustuvat dokumentaarisiin työtapoihin, kuten haastatteluihin ja taustatutkimukseen. Kuitenkin vain harva teoksista edustaa puhdasta ei-fiktiota, sillä fiktionalisoinnilla ja mielikuvituksella on keskeinen rooli monessa niistä.

Esitelmässäni tarkastelen, miten ja miksi dokumentaariset työtavat yhdistyvät fiktiiviseen kerrontaan siirtolaisuutta käsittelevässä sarjakuvassa. Esitelmäni pohjaa ajankohtaiseen dokumentaarisen sarjakuvan tutkimukseen, mutta kyseenalaistaa teoretisoinneissa hallitsevan näkemyksen ei-fiktiivisyydestä dokumentaarisuuden ehtona.  Analyysini pohjalta ehdotan, että todenmukaisuutta korostavien ja mielikuvituksen voimaan nojaavien kerronnan keinojen yhdistely on väylä moninaiseen siirtolaiskuvaukseen. Faktan ja fiktion elementtejä sekoittavat sarjakuvat sekä välittävät tietoa siirtolaisuuteen liittyvistä kysymyksistä että herättävät lukijoissa empatiaa siirtolaisuuskokemuksia kohtaan.

Anna Vuorinne on tohtorikoulutettava Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen oppiaineessa sekä tiedettä ja taidetta yhdistävän Sarjakuva ja siirtolaisuus -hankkeen jäsen. Väitöskirjassaan hän tutkii saksalaista siirtolaisuutta käsittelevää nykysarjakuvaa kerronnan etiikan näkökulmasta. Häntä kiinnostaa, millaisia välineitä sarjakuva tarjoaa siirtolaisuuden ilmiön ja siirtolaisuuskokemusten kohtaamiseen ja ymmärtämiseen.


13.30-14.00
Aura Nikkilä: Todentuntua, muistamista ja menetyksiä: Valokuvat osana sarjakuvakerrontaa

Sarjakuva ja valokuva eroavat monin tavoin toisistaan, sillä valokuva mielletään yleensä suoraksi dokumentiksi todellisuudesta, kun taas piirretty sarjakuva linkittyy todenmukaisuuden sijaan useimmiten sarjakuvataiteilijan subjektiiviseen ilmaisuun ja näkemykseen. Mitä tapahtuu, kun nämä kaksi ilmaisumuotoa kohtaavat?  
Esitelmässäni teen katsauksen valokuvan ja sarjakuvan suhteisiin analysoimalla siirtolaisuutta kuvaavia sarjakuvia, joissa valokuvilla on keskeinen rooli. Valokuvat esiintyvät sarjakuvissa monin eri tavoin, esimerkiksi tarinamaailman osaksi piirrettyinä tai sarjakuvan sivuille suoraan jäljennettyinä kuvina.

Etenkin omaelämäkerrallisista teoksista löytyvät valokuvat ovat usein niin kutsuttuja perhevalokuvia, jotka kantavat mukanaan sarjakuvaan esimerkiksi perhesuhteisiin, muistamiseen ja menetykseen linkittyviä merkityksiä. Nämä merkitykset korostuvat entisestään, kun kyse on siirtolaistarinoista, joissa tärkeässä asemassa ovat usein juuri taakse jääneet paikat ja ihmiset. Myös dokumentaarisissa sarjakuvissa valokuvalla on tärkeä asema: esimerkiksi useat sarjakuvajournalistit piirtävät reportaasinsa kentällä ottamiensa valokuvien pohjalta, mikä siirtolaisuutta kuvatessa nostaa esiin kiinnostavia näyttämiseen ja katsomiseen sekä valokuvaamiseen ja piirtämiseen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

FM Aura Nikkilä on tohtorikoulutettava Turun yliopiston taidehistorian oppiaineessa. Väitöskirjassaan Nikkilä tutkii siirtolaisuutta kuvaavia 2000-luvun sarjakuvia keskittyen erityisesti niiden sisältämiin valokuviin.


14.00-14.30 Kahvitauko

14.30-15.00
Raisa Aho: Kumpi meistä on Toinen? Vieraan kohtaaminen Ulli Lustin omaelämäkerrallisessa sarjakuvassa Tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä

Kun itävaltalainen teinipunkkari Ulli matkustaa liftaamalla Italiaan, hän kohtaa itselleen vieraan kulttuurin, joka hänen näkökulmastaan edustaa Toiseutta. Toisaalta Ullin kohtaamille italialaisille miehille hän on Toinen. Tästä syntyy väkivaltaisia törmäyksiä. Esitelmässäni pohtia, miten Lust käyttää sarjakuvan visuaalisia keinoja (muun muassa puhekuplia ja piirtämiensä hahmojen "ruumiin kieltä" sekä kuvallista metaforisuutta) kuvaamaan tästä ristiriidasta syntyvää hämmennystä, väkivaltaa ja vihaa.

Lisa Zunshinen mukaan sarjakuvakerronta käyttää intuitiivisesti hyväkseen taipumustamme katsoa, tulkita ja uudelleentulkita tunteita ja ajatuksia ilmaisevia kehoja. Lustin teoksessa nämä kehot ovat jatkuvasti ikään kuin törmäyskurssilla keskenään. Sarjakuvan hahmot eivät pysty lukemaan toistensa mieliä kunnolla. Esitelmässäni kysyn, miten tämä ongelma on esitetty kuvallisesti ja mitä siitä seuraa.

Raisa Aho työskentelee toimittajana Raumalla ja on aloittanut tämän vuoden alussa tohtorikoulutettavana Tampereen yliopiston yleisen kirjallisuustieteen tohtoriohjelmassa. Hänen väitöskirjansa aihe on seksuaalinen väkivalta sarjakuvissa.


15.00-15.30
Oskari Rantala: Alan Moore ja sarjakuvien sisäiset sarjakuvamaailmat

Angloamerikkalainen valtavirtasarjakuva sijoittuu suureksi osaksi vieraisiin maailmoihin ja vaihtoehtoisiin todellisuuksiin: sitä hallitsevat trikoisiin pukeutuvat yli-ihmiset, heidän käyttämänsä mahdottomat ja kummalliset voimat, matkat muihin ulottuvuuksiin ja yhteiskunnat, joissa väkivaltaiset seikkailijat saavat toimia vapaasti oikeusjärjestelmän ulkopuolella. Supersankarisarjakuvan 80-vuotinen historia on kehittänyt laajoja tarinamaailmoja tai yhteen kietoutuvien tarinamaailmojen universumeita sekä näissä universumeissa asuvien hahmojen arkkityyppejä, jotka ovat tuttuja sadoille miljoonille sarjakuvien ja muiden transmediaalisten kertomusten lukijoille.

1980-luvun puolivälissä tapahtuneen supersankarisarjakuvan ns. revisionistisen käänteen jälkeen angloamerikkalainen valtavirtasarjakuva on alkanut sisältää enemmän ja enemmän teosten genren historiaan ja sarjakuvamuotoisuuteen liittyvää tekstuaalista leikittelyä. Sarjakuvat luottavat yhä voimakkaammin lukijoiden alakulttuuriseen lukutaitoon ja tarinamaailmojen tuntemukseen kerronnallisten merkitysten tuottamisessa. Englantilaisen käsikirjoittaja Alan Mooren teokset kuten Watchmen (1986–87, kuvittanut Dave Gibbons) ja Marvelman/Miracleman (1985–89, kuvittanut Garry Leach ym.) ovat muuttuneet koulukirjaesimerkeiksi "revisionistisista" supersankaritarinoista. Monissa myöhemmissäkin teoksissaan Moore on hyödyntänyt sarjakuvan historiaa ja tarinamaailmojen problematiikkaa eri tavoin.

Erityinen esimerkki mielenkiintoisesta sarjakuvamaailmoihin liittyvästä leikittelystä on sarjakuvaan sisältyvä sarjakuva – useissa Mooren käsikirjoittamissa teoksissa esitetään lukijalle sarjakuvaruutuja, kokonaisia sarjakuvasivuja tai jopa täydellisiä sarjakuvalehtiä, jotka sijoittuvat esineinä sarjakuvien tarinamaailman
sisään. Muun muassa 1963:ssa (1993, kuvittaneet Steve Bissette ja Rick Veitch), Supremessa (1996–2000, 2012, kuvittaneet Joe Bennett, Rick Veitch ym.), Tom Strongissa (1999–2006, kuvittanut by Chris Sprouse ym.), ja The Spirit: New Adventures -lehdessä (1998, kuvittanut Dave Gibbons) tällaiset materiaaliset sisäiskertomukset korostavat tarinamaailmojen keinotekoista ja intertekstuaalista luonnetta mielenkiintoisilla tavoilla.

Oskari Rantala tekee Jyväskylän ylipistossa väitöskirjaa mediaalisista kerrontakeinoista ja metasarjakuvallisuudesta käsikirjoittaja Alan Mooren tuotannossa. Väitöskirjan ensimmäinen artikkeli “Superhuman Cognitions, the Fourth Dimension and Speculative Comics Narrative: Panel Repetition in Watchmen and From Hell” on ilmestynyt Fafnir: Nordic Journal of Science Fiction and Fantasy Research -lehden numerossa 4/2016.


15.30 Seminaarin päätös

 
Ylläpito: cmt.info@uta.fi
Muutettu: 20.2.2018 16.06 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti