Väitöstilaisuus

Julkisella väitöksellä on ainakin kolme selvästi erottuvaa tehtävää:

1. Se tarjoaa tilaisuuden julkisesti ja mahdollisimman luotettavalla tavalla tarkastaa, että väittelijä on itse kirjoittanut opinnäytteen, joka tieteelliseltä tasoltaan vastaa väitöskirjoille yleensä asetettavia vaatimuksia.

2. Se tarjoaa viralliselle vastaväittäjälle ( tai vastaväittäjille), niille, jotka tehtävänsä puolesta joutuvat väitöskirjaa arvostelemaan sekä muille aiheesta kiinnostuneille henkilöille tilaisuuden perehtyä perusteellisesti väitöskirjan sisältöön kuuntelemalla , esittämällä huomautuksia ja kysymyksiä sekä keskustelemalla tekijän kanssa.

3. Se tarjoaa tilaisuuden yliopiston arkisesta työstä hieman poikkeavalla ja sitä näkyvämmällä tavallla julkistaa saavutettuja tutkimustuloksia.

Jotta edellä mainitut tehtävät voitaisiin tarkoituksenmukaisesti täyttää, noudatetaan väitöksissä tiettyjä tapoja ja muotoja. Nämä tavat ja muodot täydentävät väitöskirjojen tarkastusta koskevia viralllisia määäräyksiä. Perinteiset tavat ja muodot muuttuvat kehityksen mukana, ja väitöksen päähenkilöiden on syytä neuvotella ja sopia niiden tarkoituksenmukaisesta soveltamisesta väitöstilaisuuteen.

Pukeutuminen

Vanhan tavan mukaan väittelijä, kustos ja vastaväittäjä käyttävät frakkia ja mustia liivejä (tai uniformua ilman kunniamerkkejä), naiset vastaavasti mustaa aamupäiväpukua ilman hattua. Kustos ja vastaväittäjä, mikäli heillä on tohtorin arvo tai tutkinto, pitävät tällöin tohtorin hatun kädessään sisään astuessaan ja salista poistuessaan. Frakin sijasta voidaan nykyään käyttää usein myös tummaa pukua.  Nykyisin voidaan myös käyttää yliopiston väittelyviittaa. Niiden käytöstä ja varaamisesta saa lisätietoja rehtorin sihteeriltä. Kustoksen ja vastaväittäjän tulee noudattaa väittelijän valitsemaa pukeutumisvaihtoehtoa.

Sisääntulo ja väitöksen avaus

Väitöstilaisuuteen saapuvat asianomaiset siten, että ensin astuu sisään väittelijä, sitten kustoa ja viimeisenä vastaväittäjä. Kun kaikki ovat asettuneet paikoilleen, kustos avaa väitöstilaisuuden lausuen: "Viestinnän, median ja teatterin yksikön johtokunnan  määräämänä kustoksena julistan väitöstilaisuuden alkaneeksi." Väittelijä pitää seisaaltaan lectio praecursoriansa, joka saa kestää enintään 20 minuuttia. Johdantoluento käsittelee väitöskiraaan liittyvää aihepiiriä, ei kuitenkaan eisttele väitöskirjaksi aiottua tutkimustyötä sinänsä. Esitys aloitetaan sanoin: "Arvoisa kustos, arvoisa vastaväittäjä, arvoisat kuulija."

Vastaväittäjä esittää seisaaltaan lyhyen lausunnon, jossa hän koskettelee väitöskirjan aihepiirin asemaa ja merkitystä tieteessä ym. samantapaisia yleisluontoisia kysymyksiä. Lausunnon jälkeen vastaväittäjä ja väittelijä istuutuvat. Jos väittelijä on useampia, esittää vain ensimmäinen heistä tällaisen yleisen lausunnon.

Väitöskirjan tarkastus

Varsinaisen tarkastuksen alkupuolella vastaväittäjä yleensä kohdistaa ensin huomionsa metodisiin ja yleisiin kysymyksiin, minkä jälkeen seuraa yksityiskohtainen tarkastus.  Jos vastaväittäjiä on useampia, voivat he sopia keskenään esiintymisjärjestyksestä ja työnjaosta sekä osallistua keskusteluun yhden vastaväittäjän esille ottamasta kysymyksestä. Myös yleisön joulkossa olevat asianharrastajat voivat osallistua keskusteluun ja esittää kysymyksiä sellaisista aiheista, jotka ovat väittelijän ja vastaväittäjän (tai vastaväittäjien) keskustelun kohteina. Kustoksen asiana on jakaa puheenvuorot niitä pyytäneille läsnäolijoille sekä harkintansa mukaan jopa rohkaista yleisö käyttämään puheenvuoroja, antaen aina kuitenkin etusijan väittelijä ja virallisten vastaväittäjien puheenvuoroille.

Yksi vastaväittäjä saa käyttää tarkastukseensa enintään neljä tuntia, ja kok väitös saa kestää enintään kuusi tuntia. Väitös voidaan keskeyttää virkistystaukoja varten, jotka kustos ilmoittaa. Päätettyään tarkastuksen vastaväittäjä seisaalleen nousten esittää loppulausunnon, jota väittelijä kuuntelee seisaaltaan. Jos vastaväittäjiä on enemmän kuin yksi, esittää loppulausunnon heistä vain ensimmäinen. Loppulausunnon jälkeen väitelijä esittää välittömästi kiitoksensa vastaväittäjälle.

Kun vastaväittäjät ovat lopettaneet tarkastuksensa, voidaan kesksutelua vielä jatkaa sellaisista asioista, jotka eivät vielä aikaisemmassa käsittelyssä olleet esillä. Tässä mielessä väittelijä kääntyy yleisön puoleen ja lausuu: "Tämän jälkeen kehotan niitä arvoisia läsnäolijoita, joilla on jotakin muistuttamista väitöskirjaani vastaan tai haluavat sen johdosta eistää kysymyksiä, pyytämään puheenvuoron kustokselta."Keskustelua jatketaan tämän jälkeen kustoksen johdolla niin kauan kuin on tarpeen, kuitenkin vain edellä mainitun kuuden tunnin määräajan sallimissa puitteissa.

Kustos päättää tilaisuuden lausuen: "Väitöstilaisuus on päättynyt." Väitöstilaisuudesta poistuminen tapahtuu päinvastaisessa järjestyksessä kuin sisääntulo.

Väitöksen jälkeinen kahvitilaisuus ja karonkka ovat luonteeltaan epävirallisia ja yksityisiä tilaisuuksia. Väittelijä voi esittää kutsun kahvitilaisuuteen ennen salista poistumista.