Sisältöön
tampereen yliopisto: viestintätieteiden tiedekunta: tutkimus: comet - journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus: tutkimus: päättyneet projektit:
Viestintätieteiden tiedekuntaTampereen yliopisto Viestintätieteiden tiedekunta COMS COMET
COMET - Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus

Jokelan ampumatapaus mediassa


Tutkimuksessa selvitetään tiedotusvälineiden toimintaa Jokelan kouluampumistapauksen yhteydessä. Analyysissa kiinnitetään erityistä huomiota ensimmäisen päivän uutisointiin, rikoksen syiden, syyllis(t)en sekä surun ja tunteiden käsittelyyn. Mediasisältöjen analyysin lisäksi hankitaan pääosin haastattelujen kautta tietoa siitä, miten journalistien työ paikan päällä Jokelassa ja eri toimituksissa organisoitiin. Erityinen huomio tässä kiinnitetään verkossa julkaistuun materiaaliin. Lisäksi tutkitaan journalistien ja Jokelan nuorten sekä muiden asianosaisten kohtaamiseen liittyviä ongelmia, yhtenä lähtökohtana Jokelan nuorten keräämä adressi median toiminnasta ja sen käsittely eri viestimissä.

 
Kesto: 1.1.2008-31.5.2008
Vastuuhenkilö: Pentti Raittila, (03) 3551 8806, pentti.raittila [at] uta.fi
Muut tutkijat: Laura Juntunen, Katja Johansson, Laura Kangasluoma, Kari Koljonen, Ville Kumpu, Ilkka Pernu, Jari Väliverronen; tutkimusassistentti Reeta Heino.
Yhteistyötaho: Helsingin Sanomain Säätiö


Tutkimuksen loppuraportti (224 s.) julkistettiin maanantaina 2. kesäkuuta sekä kirjana että verkossa:
Pentti Raittila, Katja Johansson, Laura Juntunen, Laura Kangasluoma, Kari Koljonen, Ville Kumpu , Ilkka Pernu ja Jari Väliverronen Jokelan koulusurmat mediassa
Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen julkaisuja A 105
hinta 22 euroa
Myynti: Tiedekirjakauppa TAJU, 33014 Tampereen yliopisto,
puh. (03) 3551 6055, Fax (03) 3551 7685 taju@uta.fi, http://granum.uta.fi

Tiivistelmä


Jokelan koulusurmat mediassa

Tutkimus kuvaa median toimintaa äkillisessä kriisitilanteessa. 18-vuotiaan lukiolaispojan silmitön ammuskelu Tuusulan Jokelan koulukeskuksessa keskiviikkona 7. marraskuuta 2007 vei yhdeksän ihmisen hengen. Ensimmäisinä tunteina ampumisten jälkeen media janosi tietoa, ja järkyttyneet oppilaat ja uhrien omaiset joutuivat journalistien tärkeimmiksi tietolähteiksi.

Jokelan koulusurmien uutisoinnissa suomalaiset toimitukset siirtyivät lopullisesti "dead linesta on lineen". Jokelassa oli liikkeellä paljon epävarmaa ja vahvistamatonta tietoa traagisesta ja tuhansia ihmisiä koskettavasta tapahtumasta. Tiedotusvälineiden keskinäinen kilpailu johti siihen, että yhä useammat viestimet kaipasivat verkkosivujaan varten jatkuvasti uutta materiaalia - silminnäkijäkommentteja, videokuvaa ja ylipäätään mahdollisimman reaaliaikaista tietoa.

Journalistit hankkivat tietoa monesti sokkitilassa olevilta tapahtuman silminnäkijöiltä ja uhrien omaisilta. Lisäksi surun ja tunteiden esittämiseksi tarvittiin yksilöitä, mikä johti Jokelan nuorten ja uhrien omaisten häirintään vielä senkin jälkeen, kun tapahtuman kulkuun liittyvät faktat olivat tiedossa. Journalistien toiminta johti ankaraan kritiikkiin ja jopa vihaan mediaa kohtaan paikallisten asukkaiden keskuudessa.

Toimittajat puolustivat toimintaansa tiedonhankinnan välttämättömyydellä. Tutkimuksessa ei kiistetä journalistien perusteluja, mutta samalla tutkijat kysyvät: Millaisin keinoin tietoa voidaan hankkia ja miten pitkälle tiedonhankinnassa voidaan mennä? Oikeuttaako suuren yleisön tiedontarve sokkitilassa olevien käyttämisen lähteinä? Oikeuttaako tarve kertoa tunteista ja surusta tunkeutumaan kriisin uhrien ja näiden omaisten yksityisen surun alueelle?

Tutkimuksen mukaan viranomaisten heikko tiedottaminen oli yhtenä syynä tilanteen kärjistymiseen Jokelassa. Paikalla olleet poliisit, kriisityöntekijät ja viranomaiset eivät juuri vastanneet journalistien kysymyksiin. Tutkijat esittävät, että tulevien katastrofien varalta viranomaisten, kriisiauttajien ja journalistien olisi syytä käydä keskustelua, joka johtaisi kriisiuutisointia ja uhrien suojaamista koskevien pelisääntöjen kehittämisen.

Tutkimuksessa kiinnitetään erityistä huomiota ensimmäisen päivän uutisointiin, journalistien ja silminnäkijöiden kohtaamiseen sekä surun ja tunteiden käsittelyyn. Mediasisältöjen analyysin lisäksi tarkastellaan haastatteluaineiston avulla sitä, miten journalistien työ paikan päällä Jokelassa ja eri toimituksissa organisoitiin. Eri osapuolet - Jokelan nuoret, kriisityöntekijät, journalistit, yleisön edustajat - saavat äänensä kuuluviin tutkimuksessa.

Tutkimus on toteutettu Tampereen yliopiston tiedotusopin laitoksen Journalismin tutkimusyksikössä. Tutkimushanketta on johtanut Pentti Raittila, ja hänen lisäkseen tutkijoina ovat olleet Laura Kangasluoma, Kari Koljonen, Ville Kumpu, Ilkka Pernu ja Jari Väliverronen Tampereen yliopistosta sekä Katja Johansson ja Laura Juntunen Helsingin yliopistosta. Rahoittajana on ollut Helsingin Sanomain Säätiö.

 

 
Postiosoite: Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus,
33014 Tampereen yliopisto
Käyntiosoite: Kalevantie 4, E-siipi, 3. kerros
Ylläpito: cmt.info@uta.fi
Muutettu: 19.10.2012 12.23 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti