Sisältöön
tampereen yliopisto: viestintätieteiden tiedekunta: tutkimus: comet - journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus: tutkimus: päättyneet projektit:
Viestintätieteiden tiedekuntaTampereen yliopisto Viestintätieteiden tiedekunta COMS COMET
COMET - Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus

Naistenlehti julkisuuden ja journalismin paikkana


Naistenlehti on samalla rakastettu ja kiistelty journalistinen tuote. Yhtäältä sillä on kautta aikain ollut runsaasti lukijoita ja sen suosio miespuolisten lukijoiden keskuudessa on kasvussa. Toisaalta naistenlehtien tekijät eivät koe saavansa työstään riittävää arvostusta mediatalon ulkopuolisilta muilta journalisteilta.

Vielä vuosisadan alun Suomessa naisille suunnatut harvalukuiset lehdet saattoivat nauttia arvostuksesta. 1960-luvulta lähtien tilanne mediakentällä alkoi jyrkästi muuttua. Televisio valtasi alaa, lehtikonseptit moninaistuivat, lukijamäärät kasvoivat, julkkiskulttuuri kehittyi ja yhteiskunnallinen ilmapiiri radikalisoitui. Naistenlehdet saivat osakseen yhä voimakkaampaa kritiikkiä, ja joissakin piireissä lehtien lukemista pidettiin jopa merkkinä huonosta mausta.

Lukijat ovat ajatelleet toisin ja äänestäneet tilaamalla lehden tai ostamalla sen irtonumeron. Kun lehtien lukemista ei kuitenkaan ole pidetty kansalaistekona vaan kuluttamisena, naistenlehden vähäistä arvostusta kulttuurieliitin keskuudessa tai niiden tutkimatta jättämistä ei ole tarvinnut tähän mennessä kyseenalaistaa tai selittää. Naistenlehtien lukeminen ja niiden ottaminen tutkimuskohteeksi sellaisenaan on vaatinut erityisiä perusteluja – toisin kuin esimerkiksi paikoin varsin samanlaisista sisällöistä kilpailevat kuvalehdet ja yleisaikakauslehdet.

Käsillä oleva tutkimushanke pyrkii rikkomaan tätä arvottavaa asetelmaa. Se nostaa naistenlehden ja sen tekijät etualalle ja kysyy, mikä on naistenlehti ja miten se toimii. Toimittajien ammatillista itseymmärryksen lisäksi arvioinnin kohteena on suomalainen naistenlehti julkisuuden paikkana ja journalistisena tuotteena. Journalismin kansalaisuuskäsitystä punnitaan erityisesti naistenlehden näkökulmasta.

Tutkimuksessa kysytään, millaista on tämän päivän naistenlehtijournalismi suhteessa aikaisempaan, miten lehden tekijät ymmärtävät itsensä journalisteina ja millaisena he näkevät oman tuotteensa ja sen roolin julkisuuden paikkana. Tutkimuksen aineistona ovat naistenlehtien toimittajien haastattelut sekä kolmen naistenlehden sisällönanalyysi viimeisten neljänkymmenen vuoden ajalta. Molempien aineistojen analyysit kytkeytyvät toisiinsa.

Tutkimuskysymykset ovat tiivistetysti seuraavat:

1)      Onko naistenlehti olemassa tekijöilleen erityisenä journalistisena julkisuutena ja ammatillisen identifioitumisen kohteena? Miten naistenlehden asema ja arvo määräytyy kulttuurissa yleensä ja erityisesti journalistisessa kulttuurissa? Näkyykö tämän lehtien kehityksessä viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana?

2)      Miten lehdet ovat eri aikoina toimineen julkisuuden paikkoina? Millaisia journalistisia muotoja on eri aikoina käytetty ja millaisia sisällöllisiä aiheita lehdet ovat käsitelleet erityisesti henkilöhaastatteluissa? Miten tämä on kytkeytynyt omaan aikaansa?

3)      Millaisia jännitteitä, ristiriitoja ja muutoksia on havaittavissa esimerkiksi journalistisen käsittelyn tavoissa ja muodoissa? Miten haastateltavat identifioivat naistenlehtijournalismin suhteen uutisjournalismiin ja journalismin meneillään olevaan muutokseen?

4)      Mitä haastattelut kertovat naistenlehden tavasta tai metodista tarkastella maailmaa ja tuottaa siitä tulkintoja?  Miten lehdet ovat käsitelleet aiheita? Mitä puolia ne ovat nostaneet aiheesta esille ja miten? Millaista maailmasta tietämisen tapaa se ehdottaa?

5)      Mikä on naistenlehtijournalismin tulevaisuus?

Teemahaastattelut kohdistuvat sellaisiin kerran viikossa ilmestyviin lehtiin kuten Anna, Cosmopolitan, Eeva, Gloria, Kauneus ja terveys, Kodin kuvalehti, Kotiliesi, Me Naiset ja Sara. Haastattelujen tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, kuinka lehti on olemassa toimittajilleen, miten tämä ymmärrys kytkeytyy naistenlehteen kehittyvänä journalistisena tuotteena ja laajemmin kulttuuristen arvostusten kohteena.

Sisällöllisen tarkastelun kohteeksi otetaan: Kotiliesi (ilm. 1922–, Yhtyneet Kuvalehdet), Eeva (ilm. 1934–, A-lehdet) sekä Me Naiset (ilm.1952–, Sanoma Magazines). Jokaisesta lehdestä on mukana kymmenen vuoden välein tehty otanta ajanjaksolla 1968–2008. Otanta antaa kuvan siitä, miten naistenlehden journalistinen ilme ja rakenteet ovat neljässäkymmenessä vuodessa kehittyneet. Tarkemman analyysin kohteena ovat lehtien henkilöhaastattelut, niiden aiheet, näkökulmat ja journalistinen tyyli.

Tutkimus raportoidaan vuoden 2010 lopussa. Lisäksi sen pohjalta järjestetään Helsingissä seminaari.

Yhteyshenkilö:

Iiris Ruoho

iiris.ruoho@uta.fi

Puh. (03) 3551 6245

Tutkija:

Laura Saarenmaa

laura.saarenmaa@uta.fi

Puh. (03) 3551 8095

Yhteistyötaho:


Helsingin Sanomain Säätiö


Projektikausi: 2010-2011

 
Postiosoite: Journalismin, viestinnän ja median tutkimuskeskus,
33014 Tampereen yliopisto
Käyntiosoite: Kalevantie 4, E-siipi, 3. kerros
Ylläpito: cmt.info@uta.fi
Muutettu: 5.10.2011 13.35 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti