Sisältöön
tampereen yliopisto: kasvatustieteiden tiedekunta: tohtoriopinnot: väitöskirja:
Kasvatustieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoKasvatustieteiden tiedekunta

Väitöskirjan arvostelu

Väitöksen jälkeen väitöskirjan arvostelu tapahtuu seuraavasti:

Arviointiryhmä tekee yksikön johtokunnalle esityksen väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta hyödyntäen esitarkastuslausuntoja ja vastaväittäjän lausuntoa sekä kuultuaan kustosta.

Arviointiryhmään kuuluu vastaväittäjä(t) ja yksikön johtokunnan tai johtokunnan delegointipäätöksen mukaisesti yksikön johtajan määräämä asiantuntijaedustaja. Arviointiryhmän jäseneksi valitaan pääsääntöisesti professori, apulaisprofessori tai dosentti, mutta johtaja voi nimetä harkinnanvaraisesti arviointiryhmän jäseneksi myös muun väitöskirjatutkimuksen alaan hyvin perehtyneen tohtorin. Ryhmään kuuluu myös kustos, jos hän ei ole väitöskirjan ohjaaja. Ryhmä voi kuulla ohjaajaa, mutta ohjaaja ei saa osallistua arvosanaehdotuksesta päättämiseen ja siitä käytävään keskusteluun. Arviointiryhmän jäsenten on oltava läsnä väitöstilaisuudessa.

Vastaväittäjä (vastaväittäjät) laatii lisäksi kirjallisen tarkastuslausunnon väitöskirjasta.

Ennen väitöskirjan arvostelua väittelijälle on varattava tilaisuus vastineen antamiseen arvosanaehdotuksesta ja vastaväittäjän lausunnosta. Väitöstilaisuuden jälkeen ennen väitöskirjan arvostelua väitöstilaisuuden kustos esittää arvionsa kasvatustieteiden yksikön johtokunnalle väitöstilaisuuden kulusta.

Johtokunta arvostelee väitöskirjan ’erinomainen, kiitettävä, hyvä, tyydyttävä, välttävä, hylätty’ -asteikolla (ks.tarkemmat kriteerit alla).

Väitöskirjan arvostelusta asianomainen voi tehdä kasvatustieteiden yksikön johtokunnalle oikaisupyynnön 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista (Yliopistolaki 558/2009 82 § ja Tampereen yliopiston tutkintosääntö).

 

5 (erinomainen)

Tutkimuksen aihe on selvästi tavanomaista vaativampi, merkittävämpi ja kunnianhimoisempi.  Tutkimus osoittaa kriittistä ja aidosti uutta luovaa tutkimusotetta sekä kykyä jäsentää teoreettisesti laajoja asia- ja ongelmakokonaisuuksia. Tekijä on syvällisesti perehtynyt oman tieteenalansa tutkimustraditioon ja oman alansa keskeisiin teorioihin ja käsitteisiin ja käyttää niitä työssään luovasti ja poikkeuksellisen ansiokkaasti. Tutkimusongelmat ovat erinomaisesti perusteltuja ja kiinteässä yhteydessä teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimusasetelma osoittaa luovuutta ja innovatiivisuutta. Tutkimus on toteutettu poikkeuksellisen ansiokkaasti ja tuottaa merkittävää uutta tietoa. Analyysit osoittavat käytettyjen menetelmien erittäin hyvää hallintaa. Analyysi on systemaattista, tarkkaa ja luotettavaa. Tutkimuksen eettisiä kysymyksiä on pohdittu kriittisesti, syvällisesti ja monipuolisesti. Raportointi on erittäin selkeää ja johdonmukaista. Raportti on tyyliltään ja kieliasultaan erinomainen.

Keskeisten arviointikriteerien valossa väitöskirja on kansainvälisestikin vertailtuna erityisen ansiokas. Lisäksi väittelijä esittelee ja puolustaa tutkimustyötään erinomaisesti.

4 (kiitettävä)

Tekijä tuntee hyvin oman tieteenalansa teoreettiset lähtökohdat ja tutkimus on onnistuneesti suhteutettu tieteenalan tutkimustraditioon. Tutkimuksella on merkittävää teoreettista tai empiiristä antia alan tutkimukselle. Tutkimus osoittaa että tekijä hallitsee laajasti oman erityisalansa keskeiset teoriat ja käsitteet ja käyttää niitä työssään ansiokkaasti. Tutkimusongelmat ovat haastavia. Ne on perusteltu hyvin ja niiden yhteys teoreettiseen viitekehykseen on onnistunut. Tutkimuskysymykset on johdettu selkeästi tutkimusongelmista ja ne on muotoiltu ja rajattu erittäin hyvin.  Tutkimusasetelma on hyvin selkeä ja johdonmukainen. Tutkimusmenetelmien valita on perusteltua ja käyttö asiantuntevaa. Analyysi osoittaa valitun metodin erittäin hyvää hallintaa. Tulosten tulkinta on johdonmukaista, ja johtopäätökset ovat perusteltuja. Tekijä pohtii tutkimuksensa eettisiä kysymyksiä monipuolisesti ja kriittisesti. Tutkimus vastaa tarkasti esitettyihin kysymyksiin. Tulkinta on suhteutettu hyvin teoreettiseen viitekehykseen.  Tutkimus on raportoitu hyvin selkeästi ja johdonmukaisesti. Raportin tyyli ja kieliasu ovat kiitettäviä.

Tutkimuksessa on keskeisten arviointikiriteerien valossa huomattavia ansioita ilman näitä mitätöiviä puutteita. Väittelijä esittelee ja puolustaa tutkimustyötään kiitettävästi.

3 (hyvä)

Tekijä tuntee oman tieteenalansa tutkimustradition ja suhteuttaa perustellusti oman tutkimuksensa siihen. Tutkimus osoittaa, että tekijä hallitsee hyvin oman erityisalansa keskeiset teoriat ja käsitteet ja käyttää niitä työssään asianmukaisesti. Tutkimusongelmat ovat melko haastavia ja perusteltuja ja niillä on yhteys teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimustehtävä on rajattu tarkoituksenmukaisesti.  Tutkimuskysymykset on johdettu tutkimusongelmista, ja ne on muotoiltu ja rajattu hyvin. Menetelmät ovat perusteltuja ja niiden avulla tekijä pystyy vastaamaan tutkimuskysymyksiin.  Menetelmien käyttö on johdonmukaista ja huolellista. Analyysi on tarkkaa ja luotettavaa ja osoittaa valittujen menetelmien hyvää hallintaa. Tutkimuksen tulosten esittely ja pohdinta on asiantuntevaa. Tutkimus vastaa hyvin esitettyihin kysymyksiin ja tulosten tulkinnat on suhteutettu asiantuntevasti teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa tai uuden näkökulman alan tutkimukseen. Tutkimuseettiseen pohdintaan tekijä on ottanut mukaan omaan työhön liittyviä kriittisiä huomioita.  Tutkimus on raportoitu selkeästi ja johdonmukaisesti. Raportti on tyyliltään ja kieliasultaan moitteeton.

Tutkimus täyttää hyvätasoiselle kasvatustieteelliselle tutkimukselle asetetut vaatimukset. Väittelijä esittelee ja puolustaa tutkimustyötään hyvin.

2 (tyydyttävä)

Tekijä hallitsee oman tieteenalansa keskeisimmät teoreettiset lähtökohdat ja pystyy suhteuttamaan oman tutkimuksensa tieteenalan tutkimustradition päälinjoihin. Tutkija osoittaa perehtyneensä oman alansa keskeisiin teorioihin ja käsitteisiin, mutta niiden hallinta ja soveltaminen on suppeahkoa. Tutkimus tarjoaa jonkin verran uutta tietoa tai tuoreen näkökulman. Tutkimusongelmat ovat riittävän haastavia ja perusteltuja. Tutkimusasetelma on melko selkeä ja johdonmukainen. Tutkimuskysymykset on johdettu tutkimusongelmista, mutta rajausta olisi voinut parantaa.  Menetelmien soveltaminen on kaavamaista, mutta tarkoituksenmukaista ja pääosin moitteetonta. Analyysi on luotettavaa, mutta tarkkuudessa voi olla pientä horjuntaa. Tutkija on kiinnittänyt huomiota tutkimuksensa eettisiin kysymyksiin, mutta pohdintojen yhteys omaan työhön on horjuvaa. Tutkimuksen tulokset on esitetty loogisesti ja niiden merkitystä on pohdittu. Tutkimus vastaa esitettyihin kysymyksiin ja tuloksia on suhteutettu teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimus on raportoitu selkeästi, mutta sen rakenteessa, tyylissä tai kieliasussa voi olla vähäisiä puutteita. 

Tutkimuksen erityisansioilla voidaan kompensoida joidenkin arviointikriteerien valossa mahdollisesti ilmenneitä puutteita. Väittelijä esittelee ja puolustaa tutkimustyötään tyydyttävästi.

1 (välttävä)

Tutkimus osoittaa perehtyneisyyttä tieteenalan tutkimustraditioon, mutta oman tutkimuksen suhteuttaminen siihen on puutteellista. Tekijä käyttää oman erityisalansa keskeisiä teorioita ja käsitteitä, mutta niiden määrittely voi olla vajavaista tai niitä käytetään epäjohdonmukaisesti. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa vain rajallisesti, Tutkimusongelmat eivät ole erityisen haastavia tai niiden yhteys teoreettiseen viitekehykseen on löyhähkö. Tutkimus-asetelman selkeydessä tai johdonmukaisuudessa on puutteita. Tutkimuskysymykset on johdettu tutkimusongelmista, mutta niiden muotoilussa tai rajauksessa on toivomisen varaa. Tutkimusmenetelmien käytössä on puutteita. Analyysi sinänsä on luotettavaa, mutta se on paikoin mekaanista tai epätarkkaa. Tutkija on kiinnittänyt huomiota tutkimuksensa eettisiin kysymyksiin vain yleisellä tasolla. Tutkimuksen tulokset on esitetty loogisesti, mutta merkitysten pohdinta jää vajaaksi. Tutkimus vastaa esitettyihin kysymyksiin, mutta tulokset olisi voinut suhteuttaa teoreettiseen viitekehykseen paremmin. Tutkimuksen raportoinnissa on rakenteellisia, kielellisiä tai tyylillisiä puutteita.

Työssä on useita puutteita ilman riittävästi kompensoivia erityisansioita. Väittelijä esittelee ja puolustaa tutkimustyötään hyväksyttävästi.

0 (hylätty)

Työssä on huomattavan paljon ilmeisiä puutteita. Tutkimusaihe on pinnallisesti ymmärretty ja sen käsittelytapa liittyy vain löyhästi tieteenalaan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys on joko liian suppea, liian rönsyilevä tai laaja. Tutkimuksen kytkeytyminen aiempaan tutkimukseen ja taustateorioihin jää selvittämättä. Tutkimusmenetelmien valinta on perustelematonta ja käyttö epäjohdonmukaista. Analyysi ei ole täysin luotettavaa. Tulokset on esitetty luettelomaisesti tai kaavamaisesti ja niiden yhteys teoriataustaan jää vaatimattomaksi. Tutkimustulosten pohdinta ei yllä yleisen tason tarkasteluun. Työn tutkimuseettinen pohdinta puuttuu kokonaan tai on vähäistä ja toteavaa. Työ on kieliasultaan heikko tai viimeistelemätön.

Tutkimus ei täytä kasvatustieteellisen tutkimuksen vähimmäisvaatimuksia.

---

Arvostelukriteerit hyväksytty kasvatustieteiden yksikön johtokunnassa 12.6.2013.

 
Kasvatustieteiden tiedekunta
Åkerlundinkatu 5, 33014 Tampereen yliopisto
puh. 03 355 111
Kysymykset ja palaute
Ylläpito: Sari.Raudasoja@uta.fi
Muutettu: 15.9.2017 10.39 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti