Sisältöön
tampereen yliopisto: kasvatustieteiden tiedekunta: tutkimus:
Kasvatustieteiden tiedekuntaTampereen yliopistoKasvatustieteiden tiedekunta

Kasvatustieteiden tiedekunnan tutkimuksen painopistealueet

Kasvatustieteiden tutkimus kohdistuu kasvatustietoon, kasvatustoimintaan ja kasvatusinstituutioihin, jotka muotoilevat kasvua, oppimista ja osaamista niin lapsuudessa, nuoruudessa kuin aikuisuudessakin. 

Kasvatustiedolla tarkoitetaan kasvatustoimintaa perustelevia ja oikeuttavia tulkintoja kasvusta, oppimisesta ja osaamisesta sekä mahdollisuuksista vaikuttaa niihin.  Yksikössä analysoidaan olemassa olevaa kasvatustietoa ja sen muotoutumisen prosesseja, kasvatustiedon sisältöjä ja oppimisen didaktisia ja pedagogisia käytäntöjä muuttuvassa yhteiskunnallis-kulttuurisessa kontekstissa, sekä tuotetaan uutta kasvatustietoa. 

Kasvatustoimintaa tutkitaan politiikkojen, kasvu- ja oppimisympäristöjen sekä kansalais- ja työelämän rakenteissa ja käytänteissä. Yksikön tutkimusta profiloivat edelleen lapsuuden, nuoruuden ja aikuisuuden kasvatusinstituutiot, jotka ovat syntyneet toteuttamaan kasvatuksen ja koulutuksen tehtäviä yhteiskunnassa.

Tutkimusta tehdään kansallisissa ja kansainvälisissä toiminta- ja oppimisympäristöissä. Näiden lähestymistapojen suunnitelmallinen integroiminen toisiinsa ja yliopiston muihin tutkimusaloihin tuottaa Tampereen yliopistolle ominaisen kasvatustieteellisen tutkimusprofiilin.

Neljä tutkimuksen painopistealuetta

1) Kansainvälistyvät oppimis- ja toimintaympäristöt

Koulutuksen ja työmarkkinoiden kansainvälistymisen ja ihmisten ylirajaisen liikkumisen seurauksena syntyy uudenlaisia oppimis- ja toimintaympäristöjä, jotka ylittävät paitsi maantieteellisiä myös poliittisia, sosiaalisia ja kulttuurisia rajoja. Ainedidaktisesta näkökulmasta tehtävä oppimis- ja toimintaympäristötutkimus kuuluu tähän painoalaan.

Tutkimuksessa tarkastellaan kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja oppimisen kysymyksiä erilaisissa monikulttuurisissa konteksteissa. Tutkimuksen kohteena ovat formaali ja informaali oppiminen sekä kansainvälistymisen mukanaan tuomat pedagogiset ja yhteiskunnalliset haasteet.

2) Kasvatuksen ja koulutuksen politiikat, kulttuurit ja rakenteet

Tutkimuksessa tarkastellaan kasvatuksen ja koulutuksen diskursseja, toimijoita ja instituutioita sekä niiden vuorovaikutusta. Kiinnostuksen kohteina ovat toiminnan tasot paikallisesta globaaliin, ja tutkimuksen kohteina ovat esimerkiksi:

  • ylirajaisten koulutuksen politiikkojen paikallinen muokkautuminen,
  • kasvatuksen ja koulutuksen institutionaaliset käytännöt,
  • kansallisen tason päätöksenteko tai
  • globaalisti hahmottuvat koulutuspoliittiset diskurssit.

Tutkimusta tehdään koulutuspoliittisen ja -sosiologisen sekä vertailevan kasvatustutkimuksen näkökulmasta eri maiden konteksteissa. Tutkimuskohteet sijoittuvat koulutuksen koko kentälle varhaiskasvatuksesta aikuiskasvatukseen.

3) Asiantuntijuus, työ ja oppiminen

Tutkimus keskittyy ammatillisen oppimisen ja moniammatillisuuden psykologisiin, sosiaalisiin ja kulttuurihistoriallisiin näkökohtiin, asiantuntijuuden kehittymiseen sekä globaaliin verkostoitumiseen. Tutkimuksessa tarkastellaan elinikäiseen oppimiseen ja ammatilliseen kasvuun liittyviä yksilöllisiä, kollektiivisia ja organisatorisia muutosprosesseja erilaisissa kulttuurihistoriallisissa, sosiaalisissa ja yhteiskunnallisissa konteksteissa.  Lisäksi tutkitaan kansalaistoiminnan muuttuvaa kenttää.

Keskeisinä teemoina ovat tasa-arvon, osallisuuden ja toimijuuden muuttuvat merkitykset sekä hyvinvoinnin kysymykset kansalaistoiminnassa ja työelämässä. Tutkimuksessa kriittisen tarkastelun kohteena ovat kasvatuksen, talouden ja politiikan sekä kulttuurin ja luonnon yhteydet.

4) Opetussuunnitelmatutkimus

Tutkimustoiminnassa tarkastellaan opetusta ja opetussuunnitelmakulttuureita sekä näiden muutoksia osana yhteisöjen toimintaa.  Opetussuunnitelma ymmärretään curriculum studies -traditioon perustuen tavoitteellisena ja dynaamisena prosessina, joka sisältää historiallisia, kulttuurisia ja poliittisia kerrostumia. Lisäksi opetussuunnitelmatutkimus on tapa ymmärtää koulutuksen arkea: mitä ja miten opetetaan. Sen avulla voidaan myös tarkastella koulutuksen kehittämistyötä ja sen säätelijöitä. Perus- ja toisen asteen koulutukseen kohdistuva opetussuunnitelmatutkimus on myös osa tätä painoalaa.

Tutkimuksen merkitys perustuu opetussuunnitelman ohjaavaan rooliin koulutuspolitiikassa ja entistä voimakkaammin myös korkeakoulutuksessa. Samalla opetussuunnitelma heijastelee yhteiskunnan poliittisia ja kulttuurisia muutossuuntia eri kouluasteilla.



Yksikön jokainen tutkimusryhmä kohdistaa tutkimuksensa ainakin yhteen painopistealueeseen. Yksittäinen tutkija/opettaja voi kuulua useampaan ryhmään ja toimia monella painopistealueella. Yksikön professorit ja tutkimusryhmien johtajat vastaavat painopistealueiden keskinäisten yhteyksien rakentamisesta.

Lisäksi yksikössä tutkitaan puhetekniikkaa ja vokologiaa. Käytännön puheen ja äänenkäytön harjoitustraditio yhdistyy monitieteiseen tutkimukseen ja palvelee siten myös kasvatusalaa. 

 
Kasvatustieteiden tiedekunta
Åkerlundinkatu 5, 33014 Tampereen yliopisto
puh. 03 355 111
Kysymykset ja palaute
Ylläpito: anneli.lehtisalo@uta.fi
Muutettu: 17.10.2017 11.14 Muokkaa

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto
03 355 111
kirjaamo@uta.fi


KARVI-auditoitu HR Excellence in Research

YLIOPISTO
Tutkimus
Opiskelijaksi
Ajankohtaista
Yhteistyö ja palvelut
Yliopisto

AJANKOHTAISTA
Aikalainen
Avoimet työpaikat
Rehtoriblogi
Tampere3

PALVELUT
Aktuaarinkanslia
Avoin yliopisto
Hallinto
Kansainvälisen koulutuksen keskus
Kielikeskus
Kielipalvelut
Kirjaamo
Kirjasto
Liikuntapalvelut
Viestintä
Tietohallinto
Tutkimuspalvelut
Täydennyskoulutus
Tietoarkisto
» lisää palveluita

OPISKELU
Opetusohjelma
Opinto-oppaat
Opiskelijan työpöytä

SÄHKÖISET PALVELUT
Andor-hakupalvelu
Uusi lainasi
Intra
Moodle (learning2)
NettiOpsu / NettiRekka
NettiKatti
Sähköinen tenttipalvelu
TamPub
Office 365 webmail
Utaposti webmail
Wentti