Keskustakampuksen kasvillisuusesittely

Tämän sivun alaosassa olevasta linkistä pääset tutustumaan keskustakampuksella kasvaviin puihin, pensaisiin ja kukkiin. Istutukset ovat peräisin useilta eri vuosilta ja niistä on nähtävissä erilaisia tulkintoja siitä, millainen julkista rakennusta ympäröivän puiston ja kasvillisuuden tulisi olla.

Rakennetussa ympäristössä kasvillisuus suojaa rakennuksia tuulelta ja kylmyydeltä talvisin sekä kuumuudelta kesäisin. Lisäksi kasvillisuus sitoo pölyä ja vaimentaa melua. Kasvillisuus tuo esiin paitsi vuodenaikojen vaihtelun myös ajallisen vaihtelun, kun istutusten joukossa on sekä vanhoja että nuoria puita.

Rakennettuun ympäristöön on valittava siellä pärjääviä lajeja. Puistojen istutettu kasvillisuus ei siis ole sattumaa. Kasvillisuus työympäristössä vaikuttaa viihtyvyyteen. On myös väitetty, että ikkunasta näkyvä kasvillisuus parantaa ihmisten päättelykykyä.

Eveliina Asikainen: Kampuksen villi luonto

Yliopiston kampus on osin vanhaa puistoa, osin moneen kertaan myllättyä joutomaata. Istutuksiakin on tehty monina eri aikoina, mikä näkyy puu- ja pensasvalinnoissa. Viljelykasvien lisäksi kampuksella elää myös oma villimpi luontonsa - rikkaruohoja sekä erilaisia metsä- ja ketokasveja. Tämä kirjoitus ei ole kattava selostus kampusalueen omavaltaisista kasveista, vaan kehotus silmien avaamiseksi lähiluonnon monimuotoisuudelle.

Ihan tavallisen näköiseltä nurmikoltakin löytyy monia lajeja. Heiniä on vähintään kahta lajia, välissä piharatamoa ja kenties tatarta. Joskus heinänsiemeneen kuuluva valkoapila villiintyy suorastaan riesaksi asti, mutta ainakin vuoden 2008 heinäkuussa se kukitti kauniisti koko amfiteatterin. Nurmen paahteisimmilla ja helposti kuluvilla paikoilla taas viihtyy huopakeltano. Etenkin kuivina kesinä, se paikkaa muuten kulottuvaa nurmikkoa ja kukkii alkukesästä kauniisti vaaleankeltaisilla mykeröillään.

Myös vaikeasti kunnossapidettävä kattopuutarha on monien kuivan kedon kasvin kasvupaikka kampuksella. Osa kasveista on pieniä ja vaikeasti tunnistettavia. Toisaalta kattopuutarhasta voi saada suuhunsa vaikkapa ahomansikan villien orvokkien keskeltä ja vähän myöhemmin villivadelmia kattopuutarhan laidoilta.

Varjoisammilla paikoilla viihtyy metsänlaidan ja kosteampien niittyjen lajeja. Esimerkiksi kultapiisku ja vuohenputki menestyvät Viinikankadun leikkauksen yläpäässä. Samassa paikassa kukoistaa myös monipuolinen villi puusto: mm. lehmus ja vaahtera uudistuvat vuorimäntyjen sekaan. Mielestäni osa näistä luontaisesti syntyneistä puista saisi kasvaa rauhassa isoiksi asti.

Tietysti kampuksella kulkee myös eläimiä. Ikkunoista havaituista lintulajeista voisi järjestää kisankin. Muita eläimiä näkee huonommin, mutta puutarhuri kyllä huomaa jänisten ja myyrien puuhat istutusten tuhoista.

Eveliina Asikainen
biologi, kaupunkiluontoa tutkaileva ympäristöpolitiikan jatko-opiskelija

Kasvillisuusesittely

Yllä olevasta linkistä avautuu keskustakampuksen kartta, josta pääsee punaisten info -merkkien kohdista katsomaan siltä kohtaa löytyvää kasvillisuutta. Joihinkin puihin ja istutuksiin liittyy myös tarinoita. Kasvillisuusesittely ei ole kattava, mutta siinä on kuvattu suurin osa keskustakampuksella kasvavista lajeista.

Kasvillisuusesittelyn kasvit luettelona (pdf) 

Kuvat: Annakaisa Järvelä ja Camilla Rosengren

Tekstit: Saana Raatikainen ja Annakaisa Järvelä

Esittelyn teossa ovat auttaneet biologi Eveliina Asikainen, maisema-arkkitehti Camilla Rosengren, arkkitehti Antti Katajamäki sekä monet yliopistoyhteisön jäsenet.

Kasvitieteellinen tieto on valtaosin peräisin biologi Eveliina Asikaiselta ja maisema-arkkitehti Camilla Rosengreniltä. Lisäksi tietoa on kerätty tästä tiedostosta löytyvistä lähteistä (pdf).

Senaatti-kiinteistöt on tukenut esittelyn tekemistä.