Tampereen yliopiston laatujärjestelmä
Tampereen yliopiston laatujärjestelmä koostuu koulutuksen, tutkimuksen, yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden, henkilöstövoimavarojen, palvelujen ja johtamisen laatua varmistavista menettelyistä ja prosesseista. Yliopiston laatupolitiikkana on, että toiminnanohjausta ja johtamista kehitetään niin, että saadaan yhä paremmat edellytykset vaikuttaa yhteiskuntaan koulutuksella ja tutkimuksella.
Tampereen yliopiston laatujärjestelmää vahvistetaan uudistetun organisaation mukaiseksi. Tämä toteutetaan tarkentamalla laadunhallinnan periaatteita ja yhtenäisiä menettelytapoja. Osana laadunhallintaa yliopiston laatukäsikirja, yksiköiden toimintakäsikirjat sekä toiminnanohjauksen prosessit ajantasaistetaan. Laatujärjestelmää koskeva dokumentaatio kootaan yliopiston intraan yliopistoyhteisön käyttöön.
Yliopiston johtosäännön mukaisesti yliopiston laatujärjestelmästä vastaa rehtori ja yksiköiden laadunhallinnasta vastaavat niiden johtajat. Rehtori on päätöksellään laadunhallinnan organisoimisesta määritellyt laadunhallinnan periaatteita ja menettelytapoja. Rehtorin asettama laatuohjausryhmän linjaa yliopiston laadunhallinnan kehittämistä yliopiston tasolla. Laatuohjausryhmä raportoi toiminnasta kerran vuodessa yliopiston hallitukselle.
Rehtori nimeämää laatusolua vetää laatupäällikkö. Laatusolun tehtävänä on valmistella, toimeenpanna sekä koordinoida yliopiston linjausten mukaisesti yliopiston laadunhallintaa. Laatusolu vastaa menettelytavoista, aikataulutuksesta, tiedottamisesta sekä tarvittavan koulutuksen järjestämisestä.
Tulosyksikön johtajien nimeämät yksikkökohtaiset laatukoordinaattorit huolehtivat laatutyön käytännön toteuttamisesta. Yksiköiden laatukoordinaattorit kookoontuvat säännöllisesti laatusolun kanssa. Yhteisten kokoontumisten ja tiedotuksen kautta varmistetaan yhtenäiset laadunhallinnan menettelytavat ja tiedonkulku.
Rehtorin nimittämät tutkinto-ohjelmavastaavat huolehtivat tutkinto-ohjelmansa laadunhallinnasta. Opetuksen kehittämispäällikkö koordinoi ja ohjeistaa tutkinto-ohjelmien laadunhallintaa yliopiston yleisten ja opetusneuvoston linjausten mukaisesti yhteistyössä laatusolun kanssa.
Laatujärjestelmät ja auditoinnit
Suomessa käytetään arvioimista ja seurantaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehittämisessä. Opetus- ja kulttuuriministeriö esimerkiksi ohjaa korkeakouluyksiköitä yhä laajenevalla indikaattorien tarkastelulla vähintään kerran vuodessa. Kansallisena ohjausmenettelynä käytetään myös erikseen järjestettyjä arviointeja, joihin osallistuminen on korkeakouluyksiköille osin vapaaehtoista ja joita järjestetään harvemmin kuin kerran vuodessa. Laatujärjestelmien auditoinnit esimerkiksi järjestetään kutakin korkeakouluyksikköä koskevana vähintään kerran kuudessa vuodessa. Auditoinnit järjestää riippumaton asiantuntijaelin Korkeakoulujen arviointineuvosto (KKA).
Auditointeihin on Suomessa oma kansallinen malli, joka viitteellisesti määrittelee, millainen laatujärjestelmän pitäisi olla sekä kansallisiin että eurooppalaisiin vaatimuksiin verrattuna. Toimintana auditointi on monivaiheista ja -suuntaista. Siinä yhdistetään sisäistä ja ulkoista arviointia ja suunnataan korkeakouluyksikköä valitsemaan vapaasti, mutta tarpeen mukaan olemaan laadunhallinnaltaan yhdenmukainen ulkoisten vaatimusten kanssa. Sisäisessä vaiheessa korkeakouluyksikkö kehittää järjestelmäänsä. Ulkoisessa vaiheessa katsotaan, onko laatujärjestelmä sekä korkeakouluyksikön omat tarpeet täyttävä että kansallisten ja sitä kautta kansainvälisten vaatimusten mukainen. Mallin on tarkoitus tukea korkeakoulujen kehittymistä.
Keskeinen rooli on KKA:lla, joka koordinoi suomalaisen auditointimallin kehittämistä käyttäen siinä korkeakouluilta saamaansa palautetta, käynnistämällä selvityksiä ja tutkimuksia ja seuraamalla eurooppalaisten arviointiorganisaatioiden toimintaa. KKA myös hoitaa osan auditointien käytännön järjestelyistä, kuten aikatauluttaa ne ja valitsee ja kouluttaa henkilöt, jotka varsinaisen auditoinnin asiantuntijoina tekevät. Auditoijat nimetään jokaista auditointia varten erikseen siten, että ryhmään tulee sekä kokeneita auditoijia että uusia. Auditoijien tehtävänä on auditoinnin jälkeen laatia kirjallinen raportti ja esittää siinä tulkintansa laatujärjestelmän tasosta. KKA päättää tämän jälkeen siitä, onko korkeakoulun laatujärjestelmä kansallisten vaatimusten mukainen.
KKA:n päätökseen liittyy suomalaiseen malliin omaksuttu läpäisymenettely ilman sanktioita. Läpäisymenettely tarkoittaa KKA:n päätöstä siitä, onko laatujärjestelmä kansallisten vaatimusten mukainen vai ei eli läpäiseekö korkeakoulu auditoinnin. Jos läpäisee, seuraava auditointi järjestetään nykyisen mallin mukaan kuuden vuoden kuluttua. Jos ei läpäise, korkeakouluyksikön odotetaan asettavan kehittämistä edellyttävät kohteet tarkasteltavaksi uudelleen noin kahden vuoden kuluttua varsinaisesta auditoinnista.
Tampereen yliopiston laatujärjestelmä on auditoitu viimeksi vuonna 2008 ja osia järjestelmästä vuonna 2011. Seuraava ulkoinen auditointi järjestetään vuonna 2014.
Lisätietoa
puh. (03) 355 111
