|
Keskiviikko 7.3.2001
Luovuutta on kaikilla
Lapset ovat synnynnäisesti luovia, jos heidän annetaan sitä olla. Ihmisten tulisi kyseenalaistaa myöhemminkin asioita. Tätä mieltä on aivotutkija, professori Matti Bergström.
Helsingin yliopiston emeritusprofessori Matti Bergströmin erityisalana on aivojen tutkimus ja hän on julkaissut useita teoksia erityisesti kasvuun, oppimiseen, koulunkäyntiin ja opetukseen liittyen. Tiistain Ylistys luovuuden rajattomuudelle -keskustelutilaisuuden pohjaksi esitettiin kehitysvammaisen nuoren miehen Jari Nordströmin dokumentti Suomalaiset saunat, sekä TV2:n ohjaaja/toimittaja Matti Lehden ja Jari Nordströmin yhteistyönä toteuttama dokumenttielokuva Isosisko ja Pekka.
|
| Professori Matti Bergström |
Luovuus määritellään Bergströmin mukaan aivotutkimuksen pohjalta, se ei siis ole mikään hämärä käsite. Jokaisen aivoista löytyy erityinen luovuuden lähde, joka tuottaa ideamateriaaleja ja mahdollisuuksia. Kaaos, villeys, sirpalesisältöisyys ovat professori Bergströmin mukaan luovuuden käsitteitä ja sisältöä, josta osa on käyttökelpoista, osa turhaa. Tämä ideoinnin mahdollisuus on kaikilla. Sen näkee parhaiten lapsesta.
Lapset ovat synnynnäisesti luovia, jos heidän annetaan sitä olla. Kaaoksen ja järjestyksen vuorovaikutus kehittyvissä aivoissa ilmenee lapsilla mm. leikin kautta. Joskus tämä on aikuisten mukaan turhan rajua eikä muutenkaan sopivaa, joten sitä pyritään hillitsemään.
Ideointi ja luovuus voimavarana
Bergströmin mukaan ihmisen tulisi kyseenalaistaa asioita. Mielettömiltä tuntuvien ideoiden tuottaminen pitäisikin olla normaalia toimintaa. Osa ideoita on käyttökelpoisia, osa hylätään. Ideointi ja luovuus ovat tulevaisuutta, tärkeitä voimavaroja. Väärä teoria taas on hyväksyttävänä pidetty, yhteiskunnalle käyttökelpoisten, siistien ideoiden tuottaminen.
Kehitysvammaisilla ihmisillä on tavallaan sama tilanne kuin lapsilla, heillä ei ole painolastinaan yhteiskunnan asettamia rajoja, luovuuden lähdettä ei ole tuhottu. Lapsen luovuutta voidaan heikentää kielloilla ja rajoitteilla, luovuus painetaan alas sanomalla luovan toiminnan ja ajattelun olevan "vain mielikuvitusta".
Anne Rasmussenin mukaan kehitysvammaisille asetetaan rajat jo valmiiksi, heidät laitetaan erityiskouluihin, joissa työskentely on yleensä alihankintatyyppistä, tylsää työtä, jossa heidän valtavat voimavaransa ja kykynsä menevät hukkaan.
Elokuvan avulla sosiaalinen hyväksyntä
Jo perinteisesti taiteen, elokuvan ja maalauksen kautta myös kehitysvammaisilla on sosiaalisesti hyväksytty tie toteuttaa taiteen kautta itseään. Bergströmin mukaan kaikki ovat normaaleja, on vain erilaisia variaatioita normaalista. Mm. elokuvien kautta esille nousee monia variaatioita, monenlaisia erilaisia kykyjä, neroutta ja luovaa toimintaa. Kysymys on vain luovuuden käytöstä.
Esimerkkinä Bergström mainitsee hänestä muotokuvan maalanneen kehitysvammaisen taiteilijan, jolle opettaja koulussa sanoi: "Koska osaat näin hyvin piirtää ja maalata, niin pääset läpi matematiikasta ja muistakin aineista, missä et ole niin hyvä." Tässä on opetuksena se, että jokaisessa meissä on luovuutta ja erilaisia osaamisen variaatioita, jotka pitää osata ottaa käyttöön. Erilaiset ihmiset täydentävät toisiaan. Tuloksena on yhdessä tekemisen rikkaus.
|
