Keskiviikko 7.3.2001

Inkatutkija Martti Pärssinen:

"En vaihtaisi tätä
elämää toiseksi"

Latinalaisen Amerikan tutkimuksen professori Martti Pärssinen kertoo olleensa pikkupojasta asti kiinnostunut vieraista kulttuureista:
" Jo kouluaikana Kiikassa kirjoittelin aineita siitä, että haluaisin tulla isona Etelä-Amerikan tutkijaksi."

Martti Pärssinen tutustuu Tampereen elokuvajuhlien esitteeseen ennen luentoaan

Pärssinen luennoi Tampereen yliopistossa 1.3 ja 8.3. Perun korkeakulttuureista ja inkoista Studia Generalia-luentosarjassa. Koulutukseltaan hän on historian tohtori, arkeologi ja antropologi.

Lukion jälkeen monet alat kiinnostivat

"Kun valmistuin ylioppilaaksi, aloin miettiä, mitä teen jatkossa. Monet alat kiinnostivat minua muun muassa kulttuurintutkimus, molekyyliastronomia ja hiukkasfysiikka. Ensimmäisinä olivat humanististen aineiden pääsykokeet. Pääsin kaikkiin niihin, mihin pyrin. Sen jälkeen kun sain ensimmäisenä vuonna sovittua professorin kanssa, että voin tehdä tutkimusta Latinalaisesta Amerikasta, niin sille tielle jäin."

Perheellinen tutkimusmatkailija

Pärssinen on tutkinut yli kaksikymmentä vuotta Perun ja Andien alueen historiaa ja arkeologiaa. Hän on johtanut siellä useita arkeologisia ja historiallis-antropologisia tutkimushankkeita. Kysymykseen perheestä ja työstä Pärssinen vastaa:
" Tutkimusmatkailijan ammatti on sellainen, että perheen yhdessäolo voi olla hankalaa. Joskus ollaan pitkiäkin aikoja matkoilla, puolitoista vuottakin reissussa. Minulla perhe on ollut mukana. Se oli meillä lähtökohta. Vaimoni Heli ja poikani Viljami ovat kulkeneet lähes kaikkialla mukana."

Neljän piirin valtakunta

Pärssinen on tutkinut ja julkaissut artikkeleita inkavaltion kehittymisestä ja romahduksesta, sen ilmasto-olosuhteista, maataloudesta, hallinnosta, katastrofien historiasta, linnoituksista. Hän on tehnyt väitöskirjan Tawantinsuyusta.
"Tawantinsuyu on inkojen oma nimitys heidän valtiolleen ja tarkoittaa suomeksi neljän piirin valtakuntaa."

Inkavaltio laajenee

Kadonneiden kylien ja linnoitusten etsiminen alkaa arkistoista ja vasta sen jälkeen seuraa maastosta paikallistaminen.
"Olen henkilökohtaisesti paikallistanut toista sataa kadonnutta kylää, kaupunkia tai linnoitusta. Viimeinen löytö on läheltä Bolivian ja Brasilian rajaa. Kollegani Ari Siiriäinen lähti sinne ja paikallisti linnoituksen keräämiemme tietojen perusteella. Linnoituksen löytyminen merkitsee, että sillä kohtaa inkavaltakunnan leveys onkin ollut kaksinkertainen aiempaan tietoon verrattuna."

Vauva, urpo, kalja, ari - inkojen kieltä?

"Sanat ovat lähinnä ketsuaa ja aimaraa. Ne ovat pääkieliä, joita vieläkin puhutaan. Noin yhdeksän miljoonaa puhuu ketsuaa ja pari kolme miljoonaa aimaraa. Kielissä on paljon samoja sanoja kuin suomen kielessä. Tuskin kuitenkaan kovin läheistä kontaktia on ollut. Ehkä kysymys on sattumasta" arvelee Pärssinen.

Nuorakirjoitusten tulkinta

Khiput eli värillisistä langoista ja solmuista koostuvat nuoravyyhdet ovat välittäneet numeerista tietoa, mutta onko se myös yhtenäinen kirjoituksenomainen järjestelmä? Martti Pärssisen ideana on yhdistää arkistoissa olevien espanjalaisten khipu-tekstien käännökset ja hautalöydöistä saadut tiedot tiedostoksi. Hän on rakentanut teorian, miten se on voinut toimia. Asia etenee kansainvälisellä tasolla.

Upein kokemus

Mikä on Pärssisen upein kokemus tutkimustyössään?
" En vaihtaisi tätä elämää toiseksi."

Lue myös: