Elokuvamuistoja. Keskiviikko 7.3.2001

Meep! Meep! Meep!

Pienenä neljä-vuotiaana pojannaskalina yksi lempisarjoistani oli Muppet Show. Kun The Muppet Movie (1979) tuli kotikaupunkini Myllykosken piskuisen Kuvamyllyn ohjelmistoon, pääsin ensimmäistä kertaa isoveljeni kanssa elokuviin.

Tapaus oli suuri ja pelottava. Muppet Show oli jopa kotisohvalta tiirailtuna pienelle mielelleni hieman pelottava meuhkaavine Animal-rumpaleineen ja koukkunokka-Gonzoineen, ja suurella valkokankaalla rellestävät hahmot olivat vielä kaksinverroin kammottavampia.

Elokuvan loputtua pääsi itku. Ei siksi, että olisin pelännyt tai etten olisi halunnut rainan loppuvan, vaan koska jäin jumiin teatterin kääntyväistuimiseen tuoliin. Olin niin pieni kermitinkokoinen rääpäle, että valuin askeettisella tuolilla istuimen ja selkänojan väliin ja taituin kiinni kuin linkkuveitsi.

Suurta hätääni lisäsi se, että isoveljeni paineli jo kohti ulko-ovea huomaamatta, että olin kiikissä kauhean Sweetumsin kidassa.