|
Perjantai 9.3.2001
Adoration ei jätä katsojia kylmäksi
Belgialaiskoosteen iäkkäin elokuva Adoration, Hurmioitunut ihailu, ei jätä edelleenkään katsojiaan kylmäksi. Ohjelmistosuunnittelija Raimo Silius luonnehtii japanilaismiehen ja ranskalaisnaisen kohtaamista kuvaavaa Adorationia eräänlaiseksi shokkielokuvaksi, josta ei olisi pahitteeksi varoittaa herkkiä ihmisiä. Toisaalta tarinaa, jossa yletön ihailu päätyy raakaan tekoon, on lähestytty runollisesti.
"Adoration sai vuonna 1987 kunniamaininnan kansainvälisessä kilpailussa ja elokuvantekijöitä kiiteltiin rohkeudesta tehdä hurja elokuva", muistelee Silius.
Raju ja rohkea Adoration kuohuttaa tunteita ja herättää keskustelua
|
Adoration esitettiin uudelleen vuonna 1990 uudelleen elokuvajuhlien 20-vuotisjuhlasarjassa ja silloinkin se sai aikaan voimakkaita reaktioita.
"Aamulehden yleisönosastossa kyseltiin, miten tällaista elokuvaa näytetään. Aika harvoin sentään yksittäistä lyhytelokuvaa yleisönosastossa kommentoidaan."
Ristiriita kiinnostaa
Adorationin ohjaaja Olivier Smolders ei kaihda elokuvissaan vaikeita aiheita.
"Minusta on virkistävää tehdä elokuvia asioista, joita on miltei mahdotonta tai kielletty kuvata ja esittää", toteaa Olivier Smolders belgialaisen verkkolehden Cinergien haastattelussa.
Uhraaminen ja uhrautuminen ovat Smoldersin elokuvissa keskeisiä aiheita. Ohjaajalle elokuvan tekeminen on jo symbolisesti uhraamista, eräänlainen rituaali, jossa kameran linssi väkivalloin vangitsee kuvattavan henkilön ja kuvattavan kohteen.
Katsojien järkyttäminen ja ärsyttäminen ei ole kuitenkaan mikään itseisarvo.
"Provokaatio ei kiinnosta minua sellaisenaan, mutta ei se häiritsekään minua. Minua kiinnostaa enemmän levottomuus, hämmennys ja häiriötila. Ideaalikatsoja antautuu tarinan kuljetettavaksi, ja pitää enemmän kysymyksistä kuin vastauksista ja ottaa fiktion vakavasti."
Vapauttava hämmennys
Smoldersin mielestä myös esitys voi katsoa yleisöä ja katsojien reaktiot kertovat heidän omasta tavasta käsitellä asioita. Hämmennys ja yllätys voivat olla vapauttava kokemus ja katsoja huomaa olevansa oman mielikuvituksensa vanki.
"Katsojan epämukavuus on minulle mielihyvän lähde, josta ymmärrys ja tunteellisuus heräävät."
Olivier Smoldersilta esitetään Belgialaisia sairaskertomuksia -sarjassa myös hänen yhdessä Thierry Knauffin kanssa ohjaama Seuls, Yksinäiset. Pelkistetyssä dokumentissa on kuvattu psykiatrisen laitoksen autistisia lapsia.
Adoration esitetään Belgialaisia sairaskertomuksia 2 -koosteessa lauantaina 10.3 klo 21.00 Tampere-talon pienessä salissa.
|
