|
Torstai 8.3.2001
Kino-Palatsi hehkuu glamouria
Tampereen Hämeenkadulla sijaitseva Kino-Palatsi on ainoita jäljelle jääneitä teattereita, jossa voidaan esittää nitraattifilmille tallennettuja vanhoja elokuvia. Tällä hetkellä tiloissa toimii Tampereen palatsiseurakunta, joka vuokraa niitä Tampereen elokuvajuhlille Arkiston aarteita -näytösten esittämiseen. Olivatpa tilat joutumassa erotiikkaravintolankin käyttöön 90-luvun puolivälissä.
Katsojaluvut kasvavat kaikkialla Suomessa ja uusia teattereita rakennetaan. Miksi tätä elokuvateattereiden helmeä ei palauteta vakituiseen elokuva- ja muuhun kulttuuritoimintaan?

Kino-Palatsi elää jatkuvan purku-uhan alla.
|
Ministeri Hassi toivoo suojelua
"Toivon, että Museoviraston, kaupungin ja talon omistajan väliset neuvottelut johtaisivat Kino-Palatsin sisätilojen säilyttämiseen mahdollisimman suurelta osin", sanoo ympäristöministeri Satu Hassi, joka on viettänyt lapsuutensa Tampereella.
"Henkilökohtaisesti Kino-Palatsilla on minulle suuri tunnearvo, se on lapsuuteni Tampereen tärkein elokuvateatteri. Tietysti toivoisin kovasti, että omistajalla olisi tarpeeksi kulttuuritahtoa elokuvateatterin suojeluun. Mutta toiveista ei nyt taida olla apua."
Lääninhallitus päätti suojella elokuvateatterin vuonna 1991. Ympäristöministeriö kuitenkin kumosi suojelupäätöksen 1992 ja korkein hallinto-oikeus vahvisti purkupäätöksen. Rakennuksen tonttia koskeva asemakaava on tosin vahvistettu ympäristöministeriössä 1991, ja siihen sisältyvien suojelumääräysten mukaan rakennuksessa sijaitsevan teatterin rakennustaiteellisia arvoja ei saa turmella eikä teatterisalin ja saliin liittyvän eteistilan tilanjakoa saa oleellisesti muuttaa.
"Kaavasuojelu ei takaa erityisen tarkasti sisätilojen, kuten lattian kaltevuuden suojelua", Satu Hassi sanoo.
"Valitettavasti minulla ei ole tarjota mitään erityistä viisasten kiveä Kino-Palatsin asiaan."
Silmiä hivelevä arkkitehtuuri
Tampereen Kino-Palatsissa on runsaat 600 istumapaikkaa. Elokuvia voi katsella salin permannolta tai katsomoparvekkeelta. Arkkitehtonisesti harmoninen teatterikokonaisuus hivelee katsojan silmiä. Muun muassa näyttämö on reunustettu reliefein.
Kino-Palatsi sijaitsee kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin suunnittelemassa Tuulensuun talossa, Hämeenkatu 30:ssa. Talo valmistui vuonna 1929, jolloin Suomi-Filmi aloitti elokuvateatteri Tuulensuun toiminnan. Paikkoja oli 730. Talvisodan aikoihin nimi muutettiin Kino-Palatsiksi. 1970-luvun puolivälissä teatteritilat peruskorjattiin ja samalla paikkojen määrä väheni 636:een.
Säännöllisessä elokuvateatteritoiminnassa Kino-Palatsi oli vuosina 1929-1991 vuoden 1987 katkosta lukuunottamatta. Elokuvajuhlien itu, Tampereen Lyhytelokuvapäivät, järjestettiin Kino-Palatsissa vuonna 1969. Tampereen elokuvajuhlien pääesityspaikkana teatteri toimi vuosina 1970 ja 1981-1991.
Teatteri oli joutua seksiravintolaksi
1980 -luvulla omistaja vaihtui useasti. Suomi-Filmi myi teatterin Adams-Filmille, joka myi sen Finnkinolle. Katsojalukujen alentuessa Finnkino myi teatterin Kelajo-yhtiölle, joka fuusioitui nykyiseen omistajaan Kerros-Hakaan.
Vuonna 1995 Kerros-Haka vuokrasi teatterin uskonnolliselle yhdistykselle, Tampereen Palatsiseurakunnalle, joka nyt puolestaan vuokraa sitä Tampereen elokuvajuhlille.
Kerros-Haka teki 1990-luvun puolivälissä esisopimuksen teatterin myymisestä pietarilaiselle liikemiesryhmälle. Liikemiehet suunnittelivat muuttavansa Kino-Palatsin "täyden palvelun seksiravintolaksi". Senaikaisten lehtitietojen mukaan omistajan mielestä ostajaehdokkaiden maksuvalmiudesta ei saatu varmuutta.
Ryhmä kaupunginvaltuutettuja teki vuonna 1994 Tellervo Tuomisen (vihr.) johdolla valtuustoaloitteen teatterin hankkimisesta kaupungin omistukseen. Aloitetta käsiteltiin seuraavana valtuustokautena, vuonna 1999, mutta se raukesi kannatuksen puutteeseen.
Festival News kysyi Tampereen kaupunginhallituksen jäseniltä sähköpostitse kantaa Kino-Palatsin kohtaloon. Hallituksen jäsenistä vain yksi, Pauli Ruoholahti, vastasi kyselyyn. Hänen mukaansa teatteri on hieno ja se tulisi säilyttää elokuvakäytössä. Keinoksi hän näkee omistajien painostamisen.
|