|
Pilvi
Meriläinen
Filosofian ylioppilas Pilvi Meriläinen on Suomen historian
opiskelija Tampereen yliopistossa. Hän on tehnyt Suomen historian
seminaarityönsä vuoden 1971 Tampereen elokuvajuhlista.
Hän tekee parhaillaan Suomen historian pro gradu -tutkielmaa
"Elokuvapoliittisen komitean työstä".
Elokuvat ovat olleet Pilvi Meriläisen kiinnostuksen kohteena
1990-luvun alusta lähtien. Hän on kirjoittanut useita
elokuva-aiheisia artikkeleita. Juuri nyt hänellä on työn
alla kirjoitelma Tampereen elokuvajuhlien 70-luvun alun tapahtumista.
Vuosina 1994 - 98 Pilvi Meriläinen kirjoitti Villealfa Film
Produktions ja Bueno Pictures -tuotantoyhtiöille.
Tampereen elokuvajuhlilla hän on ollut töissä vuodesta
1996 lähtien.
Raimo
Silius
Raimo Silius on toiminut Tampereen elokuvajuhlien ohjelmiston suunnittelijana
vuodesta 1975. Elokuvajuhlien hallituksessa hän on ollut kohta
20 vuotta eli vuodesta 1983.
Silius on ollut aktiivinen elokuvaharrastaja jo 60-luvulta lähtien.
Hän kuului muun muassa Elokuvakerho Monroen perustajiin ja
oli myös mukana Tampereen elokuvataide ry:ssä, joka oli
järjestämässä jo ensimmäisiä elokuvajuhlia.
Vallankumouksen vuonna 1971 Silius nautti elokuvajuhlista katsojana
ja puuhaili myös elokuvakerholaisena juhlien järjestelyjen
parissa.
Nykyään Raimo Silius tunnetaan toimittajana ja elokuvatietäjänä.
Tarmo
Malmberg
Tarmo Malmberg kertoo olleensa nuorena elokuvahullu ja kirjoittaneensa
Filmihulluun ja Teinilehteen. Aktiivinen elokuvaharrastus toi tuolloin
Helsingin yliopistossa opiskelevan Malmbergin myös vuoden 1971
elokuvajuhlille Tampereelle.
Elokuva oli hänen elämässään tärkeällä
sijalla myöhemminkin, sillä Malmberg toimi pitkään
elokuvatutkijana. Nykyisin Malmberg on informatiikan professori
Viestintätieteiden laitoksella Vaasan yliopistossa.
Malmberg ei ole jättänyt montakaan Tampereen elokuvajuhlaa
väliin, mutta toteaa elokuvaharrastamisensa olevan enää
haalea versio aikaisemmasta. Tosin kiinnostus elokuvaan on jälleen
90-luvulla lisääntynyt.
Tarmo Malmberg allekirjoittaa vielä osan vallankumousvuoden
vaatimuksista. Hän vastustaa elokuvatuotannon yksipuolistumista
ja toivoo kasvupohjaa muulle kuin pelkälle suuria yleisöjä
ja yksityiseen markkinavetoiseen rahoitukseen perustuvalle elokuvalle.
"Jos (vuoden 1971 ajatuksia) hieman lievennetään,
niin jonkinlaista vaihtoehtoa pitää olla olemassa, siitä
edelleen pitäisin kiinni", Malmberg toteaa.
|