![]() |
||||||
|
|
|
|
|
|
||
|
Plärit mikroelokuvien edeltäjiä – Mikroelokuva ei ole uusinta uutta maailmassa, se on ikivanha asia uudessa paketissa, sanoo professori Erkki Huhtamo. Hänen ajatuksensa poikkeaa normaalikäsityksestä, jonka mukaan elokuva on siirtynyt isolta valkokankaalta televisioon ja siitä aina vain pienempiin laitteisiin. Alkeellisia animaatioita jo yli sata vuotta sitten – Sanoisin jopa, että on virhe ajatella noin! Sillä jo yli sata vuotta sitten ennekuin elokuvakulttuuri oli vakiintunut oli olemassa "alkeellisia animaatioita", ”plärejä”. Toisiinsa liitettyjä sivuja peukalolla plaraamalla syntyi liikkuva kuva eli eräänlainen animaation. Pläri esitti esimerkiksi pianonsoittajan liikkuvia käsiä, ihmisen kuvia tai fyysisiä saavutuksia. Pläri on pieni peukalolla selattava vihko Naiset otattivat itsestään kuvia pillitupakka suussa ja teettivät niistä itseään esittäviä plarattavia vihkoja. Plärejä tehtiin itse, mutta niitä myös tuotettiin teollisesti. Kuvavihkot kulutettiin plaraten loppuun ja sitten ne heitettiin pois. Sata vuotta sitten pieni liikkuva kuva saatiin aikaan peukalolla ja etusormella. Niin tapahtuu nytkin, peukalo ja etusormi klikkaavat hiirtä. Huhtamo perjantain seminaarissa Professori Erkki Huhtamo on Kalifornian yliopiston vakituinen opettaja. Hänen opetusalaansa kuuluu mm. digitaalisen median muotoilua ja suunnittelua. – Kun nuoret ovat tietokoneittensa ääressä innostuneita kolmiulotteisesta grafiikasta, kerron heille mikä työssä on uutta ja mikä perustuu jo olemassa oleviin asioihin. Huhtamo käy harvoin Suomessa, mutta nyt hänet pyydettiin sekä puhumaan Tampereen elokuvajuhlien Micromovies-seminaarin että mukaan tuomaristoon. Pienten eleiden elokuvaa – Mikroelokuva on yleisnimitys moni-ilmeiselle pienimuotoiselle elokuvalle, jota voidaan kokeilla ja katsoa eri välineiden avulla. Se on pienten eleiden elokuvataidetta, jossa on mukana selkeä taiteellinen panostus. Mikroelokuva on myös vastakohta suurelle Hollywood-elokuvatuotteelle. Mikroelokuvat muodoltaan pelkistettyjä Mikrosta on jätetty kaikki tarpeeton pois, jäljellä on voinut jäädä vain muutama viiva, hän pohtii. Mikroelokuva on myös tavallaan menneiden aikojen ”tirkistysluukkuelokuvien” perillinen. Lilliputtimaisuus on rajoitus, mutta myös vahvuus. Se pakottaa hiomaan ilmaisukeinoja. On keskityttävä olennaiseen. Mikroelokuva ei ole köyhän miehen tuote, vaikka siltä voisi vaikuttaa. Tulevaisuudessa mikromestareita Huhtamo uskoo, että tulevaisuudessa myös tällä elokuvamuodolla on omat kuuluisat mestarinsa. – Tampereen elokuvatapahtumaan sisältyvät mikroelokuvaseminaari ja mikroelokuvien kilpailusarja ovat ainutlaatuisia ja tärkeitä. Ne antavat selvästi suuntaa tämän tyyppisille elokuville, se on ainutlaatuista jopa koko maailmassa. Pelitkin mikroelokuvia Toisin kuin elokuvien tuottajat Huhtamo katsoo mikroelokuviin kuuluviksi myös erilaisissa kannettavissa laitteissa pelattavat pelit. Hän sanoo, että monet vieroksuvat myös tätä ajattelutapaa sekä käsitystä siitä, että mikroelokuviin luetaan mukaan erilaiset internetsivuilla olevat pienet kuva-animaatiot, joita on ryhdytty esittämään verkossa 1998-1999 lähtien. Mikroelokuvaa katsotaan monta kertaa – Mikroelokuvia ovat myös www-sivuilla esiintyvät pienet animaatiot. Mikroelokuva voi siis olla muutaman sekunnin tai minuutin mittainen ja sitä joko katsotaan vain kerran tai sitten sama henkilö voi toistaa sen useaan otteeseen ja lähettää edelleen. Huhtamon mukaan Japanissa mikroelokuvatuotannossa ollaan paljon pidemmällä kuin meillä. Siellä lähes poikkeuksetta myös mobiililaitteiden näytöt ovat värillisiä ja niiden terävyys on erittäin korkea. Japanilaiset pitävät pienistä kuvista – Japanilaiset ovat myös aina pitäneet erilaisista pienistä kuvista ja sarjakuvista. Lisäksi värit merkitsevät heidän kulttuurissaan hyvin paljon. Mikäli näytöt eivät olisi teräviä, eivät myöskään japanilaiset kirjasinmerkit näkyisi. Hyvä ja terävä näyttö takaa myös mikroelokuvien hyvän laadun ja miellyttävän katsottavuuden Huhtamo kuvailee. Tampereen tapahtuma ainutlaatuinen – Mikroelokuvakilpailu yhteistyössä laitevalmistajien ja teleoperaattorin kanssa on erittäin mielenkiintoinen projekti, Huhtamo sanoo. Professori Erkki Huhtamo on kirjoittanut lukuisia kirjoja ja hänen kirjoituksiaan on käännetty kahdelletoista kielelle. Ennen professuuriaan Kalifornian yliopistossa hän on opettanut Taideteollisessa korkeakoulussa ja useissa yliopistoissa.
TEKSTI: Eeva-Liisa Vallin |
||||||||||||||||
| Festival News 2002 festnews@uta.fi |