![]() |
||||||
|
|
|
|
|
|
||
|
Halu kertoa tarinoita vei ohjaajaoppiin – Suomen kieli ja tarinat ovat liikkeellepaneva voimavarani. Elokuva-alan opiskelu on taidepaatosta, luomispuurtamista ja raakaa toteutustyötä, kertoo Sanna Grav. Aikaisemmin Grav opiskeli muun muassa valokuvausta, mutta elokuvataide yhdistää luontevammin niitä aloja, joista hän on kiinnostunut. Sanna Gravin opinahjo sijaitsee Arabianrannassa. Sinne on keskittynyt Suomen taidealan korkeakouluopetus. Grav opiskelee toisella vuosikurssilla Helsingin ammattikorkeakoulussa viestinnän koulutusohjelmassa. Ohjaajaopiskelijoita on vain neljä: Sanna ja kolme poikaa. – Päätymiseni kouluun ja koko alalle ylipäänsä on monen sattuman summa. Silmät on pidettävä auki ja reseptorit valppaina koko ajan! Tekemisen tahto vie eteenpäin Suositulle koulutusalalle on tungosta. Valintamäärät ja -perusteet harkitaan joka vuosi erikseen. Nyt on jo toinen kevät, jolloin audiovisuaalisen mediatuotannon suuntautumisvaihtoon ei oteta uusia opiskelijoita. Koulutukseen haluavalle Grav antaa seuraavanlaisia ohjeita: – Pikkuisen kannattaa miettiä, minkälaiseen soppaan on kauhaansa laskemassa. Soossi on loputon, hyvässä ja pahassa. Olennaisinta varmasti on ymmärtää mitä osaa, mitä haluaa ja missä on vahva. Tarvitaan kiinnostusta ja näkemystä, tarmoa ja iloa sekä kovaa tahtoa tehdä. Oppiaineiden lista on loputon Koko koulun oppiainetarjonta on varsin laaja. Pelkästään elokuva-alalla valinnan varaa riittää käsikirjoittamisesta ja kuvauksesta tuottamiseen ja äänisuunnitteluun saakka. – Ohjaajaksi opiskelevien alkutaival on suureksi osaksi yhteistä näyttelijätyön opiskelijoiden kanssa. Työtä on paljon ja monen sorttista: improvisaatiota, akrobatiaa, tanssia, peruspuurtamista näyttämöllä sekä hienosäätöä työvälineemme eli kameran kanssa. Koulussa opetetaan kuva- ja äänisuunnittelua sekä teoriaa laidasta laitaan. Lisäksi opiskellaan editointia ja leikkaamista, dramaturgiaa ja käsikirjoittamista, taide- ja elokuvahistoriaa, kuvakerrontaa, valaisua – luetteloa voisi jatkaa loputtomiin. Atk ja digitaalinen kuvankäsittely tutuiksi Elokuvantekijä tarvitsee myös atk-taitoja. Digitaalinen kuvankäsittely tutustuttaa kuvan ottamisen jälkityöhön ja kuvan muokkaamisen saloihin. Tehosteiden vaikutusta pohditaan ja rajana on vain mielikuvitus. Ohjaajaopiskelijoille opetetaan monia elokuvanteon perusasioita, jotta he tietäisivät, mitä osaamista muilta voidaan vaatia. Koulutus antaa monia mahdollisuuksia – Kun ei osaa valita, yrittää saada kaiken. Ideaa siitä, mikä minusta isona mahtaakaan tulla ei minulla ole koskaan ollut. Nämä suunnat ja puitteet tunnistan kuitenkin omikseni. Olen oppinut paljon, elokuvanteosta ja itsestäni enimmäkseen. Gravin mukaan elokuva-alan opinnot johtavat melkeinpä minne tahansa. – Opettamaan tai tuottamaan. Tekemään elokuvia, mainoksia, musiikkivideoita tai dokumenttiviritelmiä radioon ja televisioon, maikkarille keksimään napakymppejä ja kokkisotia. –Baariin tai mopinvarteen. Rikkaiden siippojen elätettäväksi. Puhumaan taiteesta, luomisen tuskasta ja epäonnistuneista ihmissuhteista. Hankkimaan elämänkokemusta ja seikkailemaan maailmalle. Hollywoodiin ajamaan limusiineilla ja näyttämään hyvältä. Mahdollisuudet lienevät rajattomat, mietiskelee Grav. Elokuva tarvitsee julkisuutta – ohjaaja ei Voisi ajatella, että tällä alalla julkisuus on tärkeää. Gravin mielestä erottuminen ei kuitenkaan ole itseisarvo, eikä sellaiseen voi määrätietoisesti pyrkiäkään laadun kärsimättä. Tulokset puhuvat puolestaan. – En suhtaudu julkisuuteen. En tiedä, pitäisikökään. Vahva itsetunto on valttina parhain. Mediakoulujen esitykset Hällässä perjantaina 8.3. ja lauantaina 9.3.
TEKSTI: Hanna Markkula ja Marjut Kataja |
|||||||||||||||||||
| Festival News 2002 festnews@uta.fi |