Pelle Hermannia ja Ransu-koiraa katsomassa

Kuinka paljon ääntä voi lähteä sadasta yhteen kokoontuneesta alle kuusivuotiaasta lapsesta? Väärin. Elokuvasali on hiiskumattoman hiljainen, ilmassa on selvästi jännitystä.

Moni aamukulkija on hieraissut silmiään nähdessään pitkän lapsijonon marssivan jättimäisen tuhatjalkaisen tavoin kohti Pakkahuonetta. Tampereen elokuvajuhlat tarjoaa myös lapsiyleisölle nähtävää ja koettavaa. Torstaiaamuna katsojavuorossa olivat muun muassa Tasanteen ja Näsinpuiston päiväkodit.

Elokuviin tuli myös Allu-poika Tasanteen päiväkodin ryhmän mukana.
- Jännittää, ihan vähän, kertoi Allu. Reissu oli ollut tiedossa jo muutamia päiviä ja rahaakin oli asiaan varattu yhden euron verran.

Tervetulotoivotusten jälkeen alkoi esitys. Lyhyet elokuvat seurasivat toisiaan kolmen vartin ajan. Vielä ensimmäisenä esitetyn Käytöskukka- elokuvan ajan yleisö oli varovainen pyrskähdyksissään, mutta pikku hiljaa tunnelma vapautui.

Pelle Hermanni sulatti yleisön täysin ja Karvakuonojen matkalaulu sai pienet jalat rummuttamaan tahdissa.

Pelle Hermannin ja Ransu-koiran lisäksi nähtiin muitakin tuttuja hahmoja: Kössi Kenguru ja Luppakorva. Ja lopuksi, ehkä ajankohtaan nähden hiukan aikaisin kuvaan saapui Nukkumatti. Ehkäpä päiväunilla olikin tavallista helpompi nukahtaa, olihan silmissä aitoa unihiekkaa.

	Kohta se alkaa!

TEKSTI ja KUVA: Eero Takkinen

PÄIVITETTY: 08.03.2002 kello 22.50

<< sivun alkuun