Miguel Dias haluaisi yhden suuren sponsorin elokuvajuhlilleen.
	- Film Festival Vila Do Conde

Monia kulttuuritapahtumia tuetaan sponsorieuroilla 

Kaupallisuus ja kulttuuri on usein ajateltu vastakkaisiksi asioiksi. Kulttuuritapahtumien sponsorointi on viime vuosina kuitenkin lisääntynyt. Tapahtumien järjestäminen on niin kallista, että pelkillä pääsylipputuloilla ei pystytä kattamaan menoja. Urheilussa sponsorit ovat olleet näkyvästi esillä jo kauemmin.

Yhteistyöstä saatu hyöty on molemmin puolista. Tapahtuma saa taloudellista tukea, mahdollisesti sponsoroituja palkintoja, erityisiä oheispalveluita sekä julkisuutta. Sponsorit saavat itselleen lisää näkyvyyttä eli tulevat ihmisten pariin, ja ne myös kohentavat imagoaan kulttuurin tukijoina.

Miguel Dias on yksi portugalilaisen Vila Do Conden lyhytelokuvajuhlan järjestäjistä. Viime vuonna hän vastasi festivaalin sponsoriyhteistyöstä.

– Meillä on noin kymmenen yksityistä yhteistyökumppania. Sponsoreina on muun muassa sanomalehtiä, pankki, yksityisiä järjestöjä ja Jameson. Kaikki tuki ei suinkaan ole suoraa rahallista, vaan osa on sponsoreiden omia palkintoja, palveluja ja julkisuutta, Dias kertoo.

– Mielestäni Tampereella sponsoriyhteistyö ei ole edes kovin näkyvää, arvioi Dias.

Sponsorieurot hyödyntävät kaikkia osapuolia

Vaikka sponsoriyhteistyö on viime vuosina lisääntynyt, sponsoreilta saatu rahallinen avustus on silti alle puolet Vila Do Conden festivaalin budjetista.

Diasin mukaan yritykset ovat vasta alkaneet huomata kulttuuritapahtumien sponsoroimisen mahdollisuuden ja merkityksen.

– Yritykset miettivät nyt, miten ne voivat hyödyntää tapahtumaa omalta kannaltaan. Kyseessähän on vaihtokauppa, jossa annetaan yhtä ja vastineeksi pyydetään toista. Mielestäni tämä on myönteinen käänne.

– En ole ajatellut sponsorointia kävijöiden, asiakkaiden kannalta, mutta luulen että he saavat paremmin tietoa tapahtumasta, ja ehkä palveluja on enemmän. Ihmiset odottavat saavansa elokuvajuhlilta jotain muuta kuin mitä valtavirtakulttuuri joka päivä tarjoaa. En usko yleisön turhautuvan tai kritisoivan tapahtuman "kaupallistumista", sillä festivaalin oikea sisältö, ohjelmisto, on kuitenkin sponsoreista riippumaton, muistuttaa Dias.

EU-tuki yksityistä sponsorointia rajoittavampaa

Dias ei koe kaupallisia yhteistyökumppaneita uhkana festivaalin todelliselle sisällölle, ohjelmistolle.

– Yksityisiä sponsoreita, kuten firmoja, ei kiinnosta millainen ohjelmisto on. Tuskin niiden edustajat paljoa ymmärtävätkään elokuvista.

Dias kertoo, että suurempi uhka festivaalin itsenäisyydelle voi olla julkisen vallan tuki. Esimerkiksi Euroopan komission mediaohjelman tuki edellyttää, että ohjelmistosta 70 prosenttia on eurooppalaista tuotantoa.

– Eurooppalaisen elokuvan tukeminen on mielestäni silti aina hyvä asia, vaikka se hieman rajoittaisikin ohjelmistosuunnittelua, Dias sanoo.

– Kaipaisin nykyisten lisäksi yhtä isoa sponsoria juhlillemme. Iso pääsponsori voisi lisätä festivaalin riippumattomuutta, Dias miettii.

Yhteistyöyritysten määrä kasvaa tasaisesti

Tampereen elokuvajuhlilla esittäytyy tänä vuonna satakunta yritystä. Yritysten mielenkiinto elokuvajuhlia kohtaan on kasvanut vuosi vuodelta. Kasvu ei ole sattumaa, vaan määrätietoisen työn tulosta.

- Pääsyy kasvuun on se, että olemme palkanneet lisää henkilökuntaa yritysyhteistyön hoitoon. Myös siirtyminen Plevnaan on tuonut pientä lisäystä. Varsinkin pienten yritysten mielenkiinto on lisääntynyt paikanvaihdoksen myötä, toiminnanjohtaja Antti Vuorio sanoo.

Näkyvimmin esillä ovat ravintolat ja teknologia-alan yritykset. Mainonta keskittyy elokuvajuhlien omiin esitteisiin ja ohjelmalehtisiin. Yritykset ovat olleet kiinnostuneita myös valkokangasmainonnasta, näytösten sponsoroinnista ja standeista. Vuorion mielestä yritysten rooli elokuvajuhlilla on erittäin tärkeä.

– Yritysten läsnäolo luo positiivisia mielikuvia ja antaa lisäarvoa myös mukana oleville yrityksille, Vuorio mainitsee.

TEKSTI: Elina Jokisalo ja Jani Timonen
KUVA: Elina Jokisalo
PÄIVITETTY: 10.03.2002 kello 21.02

<< sivun alkuun