![]() |
||||||
|
|
|
|
|
|
||
|
Kulissien takana: – Enemmän näytöksiä, enemmän esityspaikkoja, enemmän henkilökuntaa ja enemmän lunta, tiivistää Emma Ryan erot Tampereen elokuvajuhlien ja Sheffield International Documentary Festivalin (SIDF) välillä. SIDF:n festivaaliavustaja työskentelee henkilökuntavaihdon ansiosta seitsemän viikon ajan Tampereen elokuvajuhlilla. Emma Ryan toimii myös markkinoinnissa ja vieraiden avustajana aivan kuten Sheffieldissäkin. - Olen työskennellyt hallintopuolella ennen festivaalia, entinen elokuvan ja kirjallisuuden opiskelija sanoo. – Festivaalin aikana huolehdin kansainvälisistä vieraista. Ryan avustaa Tampereen elokuvajuhlien henkilökuntaa järjestämällä esityskopioita ja oikolukemalla, mutta hän yrittää myöskin tutustua kaupunkiin. - Kollegani pitävät huolta siitä, että työn ja vierailusta nauttimisen välillä pysyy tasapaino, hän sanoo hymyillen. Missä sinut nähdään festivaalin aikana? – Tulen olemaan Plevnan olutravintolassa melko paljon. Kansainvälisillä filmintekijöillä on siellä joka päivä kahden tunnin kokous. Olen siellä emäntänä. Mitä erityisesti odotat festivaaliviikolta? – Odotan innolla Pyongyang Robogirlin ohjaajien tapaamista. Olen tavannut heidät ennenkin ja he ovat erittäin mukavia ihmisiä. Minun täytyy vielä katsoa ohjelmasta, mitä filmejä menen katsomaan. Mitä filmiä tai näytöstä suosittelisit? – Haluan nähdä Riddim Nightin, koska se on täysin erilainen kuin muut näytökset. Mitä suosittelisit nähtäväksi Tampereella? – Muumilaakso, ehdottomasti! Ja Näsinneula on hieno. Miten elämä jatkuu festivaalin jälkeen? – Nousen lentokoneeseen tiistaina ja lennän kotiin. Ja uskon, että työtoverini vievät minut ulos maanantai-iltana. – Riddim Night & Kapteeni Ä:ni Pakkahuoneella 8. maaliskuuta klo 23.00
TEKSTI: Isabel Hartmann |
||||||||||||||||||
| Festival News 2002 festnews@uta.fi |