Markus Majaluoma soittaa kotiin vaimolleen ja kysyy, miltä vaikutti. Hetki sitten Majaluoma oli elokuvajuhlien Filkkari-studiossa haastattelussa ja haluaa varmistaa, että lähetys meni hyvin.

- Ihan hyvältä kuulemma näytti, vaikka en vaimon mielestä vastannutkaan ollenkaan haastattelijan kysymyksiin, eivätkä lapset kuulleet terveisiä, Majaluoma naureskelee lopetettuaan puhelun.

Majaluoma on suunnitellut tämänvuotisten elokuvajuhlien julisteen, kuvan, jossa etäisesti hiirtä muistuttava kamera juoksee pakoon haukkuvaa ohjaajakoiraa.

- Halusin jotekin inhimillistää tätä kaikkea kamera- ja digitaaliromua eläinhahmoilla. Ja juliste myös kuvaa sitä, kuinka ohjaalta karkaa mopo käsistä. Ikäänkuin koko elokuvajuhlilta olisi vähän paperit hukassa, taiteilija selittää pilke silmäkulmassa.

Kirjailija ja kuvittaja

Majaluoma tunnetaan parhaiten lastenkirjojen kuvittajana ja nykyään myös kirjoittajana. Hän on julkaissut kahdeksan omaa lastenkirjaa ja kuvittanut muun muassa Sinikka ja Tiina Nopolan Heinähattu ja Vilttitossu -sarjaa lähes kymmenen vuoden ajan. Majaluoma on maalannut myös aikuisten kirjoihin, vaikka siitä onkin jo yli 20 vuotta. Enää ei aikuisten kirjoja kuviteta.

Taiteilija kuvailee itseään entisajan maalariksi, jonka tehtävänä on tehdä yleisölle, sekä lapsille että aikuisille, viihdettä. Se, millaisia aiheita kuvitus käsittelee, riippuu tietysti paitsi tekstistä, myös kohderyhmästä.

- Aikuisen mieli vaatii totta kai erilaisia ärskykkeitä kuin lapsen mieli. Kun kuvitetaan lastenkirjaa, osa aiheista, kuten erotiikka ja viha, jäävät automaattisesti pois. Nämä ovat sitten taas alueita, jotka kiehtovat aikuisia, Majaluoma selittää.

Lastenkirjoja kirjoittaessaan Majaluoma miettii, kuinka teksti sopii kirjan lukijan eli yleensä äidin tai isän suuhun. Lukijan tehtävänä on esittää kuvankirjan tarina lapselle niin hyvin kuin osaa.

- Haluan luoda välineet sille, että aikuiset näyttelelevät satua. Lapsethan rakastavat sitä, kun oma äiti tai isä esittää kertomuksen hahmoja. Kuvat ovat sitten lasta varten. Ne luovat tarinaan tunnelmaa ja viihdyttävät lasta.

Kuvakirja saanut vähän arvostusta

Majaluoman mukaan kuvakirjan asema Suomessa on ollut varsin huono jo vuosikymmeniä. Esimerkiksi valtion tukea lastekirjojen tekemiseen ei ole herunut.

- Ongelma lähtee siitä, että taiteilijat eivät yleensä koskaan halua selittää taidettaan. Esimerkiksi kirjailija ei halua selittää tekstiään kuvilla ja maalari ei halua selittää työtään tekstillä. Kuvakirja käyttää sekä tekstiä että kuvia ja on näin ollen ollut aina jonkinlainen väliinputoaja kirjallisuuden alalla, Majaluoma sanoo.

Viime vuosina kuvakirjan arvostus on kuvittajan mukaan kuitenkin noussut, mikä on seurausta lastenkulttuurin suosion yleisestä kasvusta.

Tällä hetkellä Majaluoma työstää uutta lastenkirjaa, jonka nimi on Isän kanssa sieneen. Kirja kertoo siitä, miten isä haluaa järjestellä lastensa elämää, mutta ei lopulta pystykään määräämään jälkikasvuaan.

- Isältä karkaa ikäänkuin mopo käsistä. Ihan niinkuin ohjaajalta karkaa mopo käsistä elokuvajuhlien julisteessa, Majaluoma täsmentää.