| |||||||||||||||||||||
|
|
Kilpailujen helmet seulotaan laatikkomerestäRiina Perttula
Kuvat: Leila Oksa
"Joka vuosi kilpailuelokuvien valinta on yhtä vaikeaa. Esitettävää olisi paljon enemmän kuin näytösminuutteja", kertoo Tampereen elokuvajuhlien festivaalijohtaja Jukka-Pekka Laakso. Tänä vuonna elokuvajuhlille tuli kilpailuehdokkaita tuttuun tapaan laatikkokaupalla. Kansainväliseen kilpailuun oli tarjolla yli 2000 elokuvaa ja kotimaiseen mittelöönkiin haki runsaat 300 filmiä. Laatikkomerestä valittiin kansainvälisen kilpailuun 71 ja kotimaiseen kilpailuun 36 elokuvaa. Kolmatta vuotta omin voiminKilpailuelokuvat valitsi kolmatta kertaa filmifestivaalin oma henkilökunta. Valitsijakunnassa on mukana iso joukko ihmisiä, mutta festivaalijohtaja Laakso vakuuttaa, että erilaiset mielipiteet on otettu huomioon.
"Ihmiset näkevät elokuvat omista lähtökohdistaan. Mitään absoluuttisen objektiivisia hyvän elokuvan kriteereitä ei ole olemassakaan. Viime kädessä valinnoista vastaa festivaali", Laakso summaa. Aikaisemmin elokuvien valitseminen on ollut erillisen valintalautakunnan tehtävänä. Festivaalijohtaja Laakso kertoo, menettelytavan muuttamisen syy ei ollut tyytymättömyys. Molemmilla menettelytavalla on omat etunsa. "On hyvä asia, että oma henkilökunta tuntee esitettävät elokuvat. Olennaista on se, että kilpailu on juuri Tampereen elokuvajuhlien näköinen." Laakso nimittäin kertoo, että Tampereen elokuvajuhlilla on oma linjansa, joka poikkeaa muista maailman elokuvakilpailuista. Ääneen Tampereen linjaa ei lausuta, vaan se selviää katsomalla kilpailuelokuvat. Sen verran Laakso paljastaa, että kilpailuehdokkaista enemmistö oli fiktiota, mutta lopullisissa valinnoissa painotetaan dokumentteja sekä animaatiota. Elokuvien menestyminen muilla elokuvajuhlilla vaikuta mahdollisuuksiin päästä mukaan Tampereen katselmukseen. "Festivaaleille on haluttu läpileikkaus elokuvista, jotka ovat sekä hyviä että erilaisia", Laakso valottaa keskeisiä arviointiperusteita. Tuntikaupalla elokuviaElokuvat filmifestivaaleille valitaan yksinkertaisesti katsomalla elokuvia nauha- ja tuntikaupalla. Festivaalijohtaja Laakso ei edes viitsi laskea kuinka monta tuntia elokuvia on tullut yhteensä katsottua. Vaikka Laakso pitää etuoikeutena sitä, että saa nähdä paljon erilaisia elokuvia, hän huokaa että elokuvien katsominen käy välillä työstä. "Kilpailuehdokkaiden valitseminen ei ole pelkkää juhlaa varsinkaan silloin, kun on kiire, ja pitää joka päivä katsoa tietty määrä elokuvia." Nyt rankka rupeama on kuitenkin ohi. Enää festivaalihenkilökunnankaan ei tarvitse katsoa maailman elokuvasatoa arkisesti televisioruudulta, kuten valintavaiheessa. Nyt kilpailijafilmejä päästään ihailemaan elokuvajuhlilla. "Odotan innolla sitä, että pääsen katsomaan katsomaan valkokankaalta", festivaalijohtaja Laakso sanoo.
Päivitetty 12.03.2004 kello 15.15 |
Festival News keskiviikkona 3.3.2004Bill Nichols näkee dokumentin läpi Statisti näyttää Christoffer Slottesta yhden puolen Suomalaisanimaation lyhyt oppimäärä Teemavuoden nimi maistuu lasten mielestä videonauhurilta Tamperelaissiskosten elokuva pääsi Videotivoliin Ahvenisjärven koululaiset tekivät animaation ukrainalaisesta kansansadusta Kantola sai kipinän kansantarinoihin Irlannissa Abdali Muhammad katsoi Kabul Cineman Dokumentaristin jokainen teko on poliittinen Kilpailujen helmet seulotaan laatikkomerestä Talkoolaisten ensitreffeillä kasvot tutuiksi Remontti peruutti kaupungin vastaanoton Vanhat klassikot palasivat ruutuun Mitä tapahtui mikroelokuvalle? Ensikertalainen tietää, mitä odottaa Kolumnit
|
||